23098 research outputs found
Sort by
Häiritsevä, tavoiteltu ja kaipaava erottuminen:Narratiivinen tutkimus toiseuksien monimuotoisuudesta ja purkamisesta koulukokemuksissa
No full textYhdenvertaisuus, kuten myös syrjintä, ovat keskeisiä puheenaiheita demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta yhtä lailla ne puhuttavat koulua koskevissa keskusteluissa. Tämän tutkimuksen lähtökohta ja fokus on koulussa. Koulu on väistämätön sosiaalinen tila, jossa kohtaamiset synnyttävät niin toiseuden ja kuulumattomuuden kuin mukaan kuulumisen ja hyväksynnän kokemusta ja näillä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin.Tutkimuksessani tutkin aikuisten koulumuistoihin sijoittuvia toiseuden kokemuksia. Tarkastelen sitä, miten toiseus eri vuorovaikutusyhteyksissä koulumaailmassa ilmenee ja rakentuu ja sitä, miten toiseutta koulun kohtaamisissa voidaan purkaa. Toiseuden kokemuksen kirjon kautta luon myös kuvaa tärkeistä koulukasvatuksen tavoitteista: kuulumisesta ja yhdenvertaisuudesta. Tutkimukseni tarkoitus on lisätä ymmärrystä toiseuden kokemuksista koulussa. Tutkimukseni pääkysymys on: Miten toiseus ilmenee koulussa aikuisten koulukokemuksia käsittelevissä kertomuksissa? Tätä kysymystä lähestyn kahdella tarkentavalla alakysymyksellä tekijöistä, jotka rakentavat ja vahvistavat toiseuden kokemusta sekä toivotusti ja koetusti purkavat toiseutta koulussa. Omakohtaista toiseuden rakentumista ja purkamista koulussa ei ole juurikaan aiemmin tutkittu ja ylipäänsä monimuotoista toiseuden kirjoa koulussa käsittelevä tutkimus on hyvin vähäistä.Tutkimukseni on narratiivinen. Aineistoni koostuu 26 kirjoitetusta ja/tai puhutusta kertomuksesta, jotka keräsin Avoimen yliopiston luennolla sekä jakamalla kirjoituspyyntöä Facebookissa. Tutkimushenkilöt olivat iältään 19–57 vuoden väliltä toiseuskertomuksia kirjoittaessaan. Tutkittavista 21 oli naisia, miehiä oli 4 ja muun sukupuolisia 1. Analysoin tutkimukseni käyttäen temaattista analyysiä narratiivien analyysinä. Tässä narratiivien analyysissä luomieni teemojen pohjalta loin neljä toiseuskertomustyyppiä typologian avulla, jossa ulottuvuuksina olivat toiseuden kokemuksen kielteinen ja myönteinen rakentuminen sekä toiseuden rakentajana minä itse ja toiset ihmiset.Tutkimustulosten mukaan toiseus on kielteistä, myönteistä tai ristiriitaista kokemusta. Se ilmenee koulussa vahvimmin häiritsevänä erottumisena oletuksenkaltaisesta yksilöstä. Se ilmenee myös tavoiteltuna, itse valittuna erottautumisena niistä, jotka voidaan luokitella tavallisiksi. Joskus toiseuden kokemus syntyy silloin, kun ei halua erottua muita parempana tai ei voi täyttää sitä myönteistä odotusta, joka itseen kohdistuu. Tutkimukseni kertoo hallitsevasti siitä, miten tietyt ulkoiset piirteet, sisäiset ominaisuudet, vääränlaisena koettu oleminen ja käytös sekä poikkeavat perhetaustat muodostuvat toisia häiritseviksi asioiksi. Toiseus rakentuu erilaisissa arvioinneissa ja erotteluissa koulun sosiaalisissa tilanteissa sanoin, teoin ja elein ja sitä tuottavat niin opettaja kuin muut oppilaat, mutta toiseus rakentuu myös vertailevassa hiljaisessa vaikutussuhteessa muihin, jossa oma poikkeavuus havaitaan. Tutkimukseni piirtää ihanneihmisen kuvaa ja kertoo siitä oletuksesta, millainen lapsen ja nuoren tulisi olla tullakseen hyväksytyksi oppilaana ja vertaisena. Toiseus ilmenee myös kaipauksena sellaisiin kohtaamisiin, joissa voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenä.Tutkimus antaa näkökulmaa ja vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa lasten ja nuorten kohtaamiseen koulussa. Tulosten perusteella oppilaan kohtaamisen tapoihin ja toiseuden kokemusta tuottaviin rakenteisiin tulisi koulussa kiinnittää huomiota. Tutkimukseni kertomukset avaavat toiseuden kokemusta, sen syntymekanismia sekä purkamista edistäviä kohtaamisen tapoja. Pyrin tutkimuksessani osaltani palauttamaan inkluusiosta käytävää keskustelua lähemmäksi sen eettistä perustaa. Tutkimuksellani haluan osoittaa, että inkluusio tulisi ymmärtää ennemminkin asenteena ja suhtautumistapana kuin oppilaan sijoittamiseen ja ryhmittelyyn liittyvänä käytännöllisenä kysymyksenä. Inkluusio tulisi nähdä jokaisen, ei ainoastaan tuen tarpeisen, oppilaan oikeutena olla omana itsenään ominaisuuksineen, piirteineen ja taustoineen osa kaikille yhteistä koulua, sitä koulua, jota hän käy
Developing an integrative understanding of escape mode decisions
No full textOptimal escape theory predicts that individuals should escape when the costs of staying (risk of being injured or killed) exceed the costs of leaving (energetic costs of escape, lost foraging opportunities and costs incurred for monitoring the approaching predator). We extend these theoretical principles to analyse preferences for alternative escape modes in a model animal group, birds, which can escape by either flight (costlier but safer) or using cheaper but riskier alternatives (jump, walk, or swim). We used a large, published database that included 21 222 records on 179 species taken in 15 European localities during the breeding seasons of 2009–2019, with data on escape mode, latitude, habitat (urban or rural), precipitation and temperature. Most individuals escaped by taking flight (15 940 records; 79%). Variation in escape mode decisions was mostly driven by species-specific traits (body size, diet), whereas external environmental variables (climate, geography, habitat) showed small effects. Flight initiation distances were longer when birds escaped by taking flight than when they chose lower-cost alternatives. Overall, escape mode preferences showed spatial and temporal variation compatible with expectations from risk–energy trade-off optimization. Escape mode decisions seemed more related to predation avoidance and flight initiation distance decisions to energy-saving goals. Thus, escape mode preferences interacted with fleeing–staying decisions, suggesting a behavioural integration of different aspects of escape strategies under a general optimization model
Sosiaaliset verkostot haavoittuvuuden vastavoimana:verkostotutkimuksen mahdollisuuksia ja visioita
No full textNomadic Hub of New Genre Arctic Art Education
No full textThe New Genre Arctic Art Education (AAE) initiative seeks to enhance contemporary art and interdisciplinary collaboration, engage northern and Arctic residents in art-based activities, and connect academic research with Indigenous and multi-ethnic communities
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa työaikaa uudelleenjärjestelemällä
Full text linkVarhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi on viime vuosina noussut merkittäväksi tutkimuskohteeksi, ja erityisesti työn kuormittavuuden näkökulmat ovat herättäneet huolta. Usein työhyvinvointia ja työn kuormittavuutta on tarkasteltu yksilötasolla, kun taas organisaatiotason hyvinvointia edistävät toimenpiteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tarkastelemme tässä puheenvuorossamme työvuorosuunnittelun kokeilua, jonka puitteissa vuosina 2023–2025 on pilotoitu kolmea keskeistä työhyvinvointia tukevan työvuorosuunnittelun keinoa: 1) matalan kynnyksen työhyvinvointitunteja, 2) vapaaehtoista ylimääräisten tasausvapaiden mahdollisuutta sekä 3) varhaiskasvatuksen opettajille suunnattua etätyöaikaa. Tuomme esille neljän kokeiluun osallistuneen työntekijän ajatuksia, jotka on jäsennelty teemoitellen. Tunnistimme työntekijöiden kuvauksista viisi teemaa: joustavuus ja vaikuttamismahdollisuudet, ammatillinen varmuus, palautuminen, tiimityö sekä johtaminen. Haastateltavat toivat esille myös kehittämiskohteita, kuten yksittäisten lomapäivien pitämiseen liittyvät haasteet. Esitämme puheenvuorossamme, että työaikaa uudelleen järjestelemällä voidaan tukea työntekijöiden suoriutumista, yhteistyötä ja työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
VillaInno: Patterns between Cultures : Heather Goddess, 2025
No full textInspired by ancient symbols and northern nature, this pattern weaves together stories of place and belonging. The upper side of the mittens reveals the figure of a goddess surrounded by blooming heather, embodying the feminine spirit of protection and our connection with the Land. On the palm side, the pattern transforms into the plant itself — a long-standing and valued herb known to our ancestors for its healing and protective properties
Regional and Seasonal Hydrological Changes With and Without Stratospheric Aerosol Intervention Under High Greenhouse Gas Climates
Full text linkStratospheric aerosol intervention (SAI) is being explored for its potential to reduce greenhouse gas (GHG) induced climate damages. We assess the effectiveness of two SAI experiments, G6Sulfur and Geo SSP5-8.5 1.5 (here called Geo-SAI), using the CESM2(WACCM6) model to reduce hydrological changes under high-emission SSP5-8.5 (no mitigation) pathway. Geo-SAI stabilizes near surface global temperatures at 1.5°C above preindustrial levels, whereas G6Sulfur limits temperature rises to those under the SSP2-4.5 scenario. In our findings, Geo-SAI reverts many, but not all, hydrological changes induced by SSP5-8.5 restoring global and regional means, seasonal amplitudes, and peak timings. G6Sulfur delivers smaller restorations, as expected, due to its smaller prescribed forcing. In hyperarid regions such as the Middle East, both SAI scenarios improve water storage compared with both SSP5-8.5 and present conditions. However, in wetter or cooler climates, such as the Amazon, middle and southern Africa and east Europe, they only partly reverse the reductions in available water (AW) and runoff caused by high GHG emissions. Residual warming and snowmelt dynamics play an important role in runoff at mid-to-high latitudes. Additionally, SAI does not completely suppress GHG-induced vegetation expansion and so over-reduces global runoff in three latitude bands: 45°–65°N, 45°–65°S, and 30°S to 0 with end-of-century decreases of 4.1% under G6Sulfur and 7.3% under Geo-SAI despite mean AW levels remaining close to present-day. These findings emphasize that although SAI mitigates many climate-driven hydrological disruptions, its unintended effects on runoff, vegetation feedback, and regional water availability warrants study—especially in regions heavily dependent on surface water resources
