23098 research outputs found
Sort by
Muuttuva maisema : Kurkista menneisyyden Sairaalanniemeen
No full textMiltä näyttäisi maisema, jossa sinä itse haluaisit elää? Mitä lisäisit, mitä poistaisit tai mitä muuttaisit? Miltä näyttäisi Rovaniemen luonto, rakennukset tai liikenne?Minecraft -pelipisteellä voit kuvitella millainen unelmiesi paikallismaisema olisi ja kokeilla rakentaa sitä. Voit seurata oikeaa satelliittikuvaa tai luoda jotain täysin uutta
Muuttuva maisema : Rovaniemen virtuaalinen pienoismalli 1930-luvulta
No full textMiltä näyttäisi maisema, jossa sinä itse haluaisit elää? Mitä lisäisit, mitä poistaisit tai mitä muuttaisit? Miltä näyttäisi Rovaniemen luonto, rakennukset tai liikenne?Minecraft -pelipisteellä voit kuvitella millainen unelmiesi paikallismaisema olisi ja kokeilla rakentaa sitä. Voit seurata oikeaa satelliittikuvaa tai luoda jotain täysin uutta
A South–North research agenda for cryotourism in a warming world
Get PDFCryotourism is a distinct form of tourism which is based on ice and snow cover and is thus highly determined by climatic conditions. While a considerable body of literature addresses the tourism-climate change nexus in (sub-)Arctic and European Alpine regions, little is known about the situation in South American high mountain and sub-Antarctic areas. Against this background, this perspective article presents a research agenda for cryotourism-climate change nexus from a South–North perspective. The initial step toward this objective was an 18-days research visit in Chile and Argentina during January and February 2024. Drawing upon our field notes, current literature and the latest developments in ice and snow-based tourism, we propose three key dimensions for a research agenda, namely: (a) tourism mobilities and southward spatial substitution, (b) socio-ecological implications of cryotourism for local communities, and (c) governance challenges for tourism stakeholders and policymakers. We contend that interdisciplinary and transdisciplinary approaches to tourism and climate change research are key aspects to account for the global nature of tourism mobility flows, and the interlinks between local and global processes and impacts of climatic environmental transformations.</p
Systemic challenges in AI adoption in public social and health organizations in Finland:a technology-organisation-environment perspective
Get PDFPurposeThe aim is to identify the key technological, organizational, and environmental challenges affecting the adoption of artificial intelligence (AI) in public social and health organizations. The Technology-Organization-Environment (TOE) theory was used as a framework for the study. As AI is increasingly utilized, research is needed to support organizational management and development work.Design/methodology/approachWe employed a mixed-methods research design, utilizing a web-based survey that included both quantitative, structured questions and qualitative, open-ended questions. The data included answers from experts within the Finnish social and healthcare AI innovation ecosystem (n = 82), representing public, private, and third-sector organizations. A theory-driven content analysis was conducted for the qualitative data, and descriptive statistical analysis was performed for the quantitative data.FindingsThe challenges of AI adoption form a systemic whole where factors are strongly interdependent. All 46 challenges were rated at least somewhat significant (mean ≥ 1.6, scale 0–3), with an overall mean score of 2.05. Organizational challenges emerged as the most critical, notably limited financial resources, insufficient AI competence, and inadequate change management. Among the environmental challenges, ambiguity in legislative interpretation and national funding shortfalls were particularly notable. Experts with prior involvement in AI projects rated challenges statistically less substantial than those with less experience.Originality/valueThis study provides the first national-level analysis examining AI adoption challenges across all three TOE theory dimensions in public social and healthcare organizations, empirically demonstrating their systemic interdependencies through multi-stakeholder perspectives. Previous research has primarily focused on specific AI applications or individual organizational factors.<br/
Näppäimistöllä rakennettu yhteisö:Tapaustutkimus keskinäisviestinnän merkityksestä ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoille
No full textTämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella HAMKin liiketalouden koulutuksen verkkotutkinto-opiskelijoiden keskinäisviestintää ja sen merkitystä opiskelulle. Tutkimuksen avulla pyrittiin tunnistamaan keskinäisviestinnän ominaispiirteitä ja selvittämään yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitystä opiskelulle. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Mikä on opiskelijoiden välisen keskinäisviestinnän merkitys verkko-opiskelussa opiskelijoiden näkökulmasta? Väitöskirja on monografiamuotoinen ja tutkimusstrategialtaan tapaustutkimus.Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kyselyä, jota analysoitiin kuvailevaa tilastollista analyysiä, ristiintaulukointia, faktorianalyysiä, k-keskiarvon klusterointia ja rekursiivista ositusta hyödyntäen. Tutkimusaineistoja oli kolme: verkko-opiskelijoille kohdistettu kysely (n=107), opiskelijoiden eräälle opintojaksolle kirjoittamat reflektoivat tekstit (n=70) ja seitsemän opiskelijaryhmän osallistujien (n=35) yksityiset WhatsApp-keskustelut.Tulosten perusteella voidaan todeta, että verkko-opiskelijat käyttävät opiskeluun liittyvässä työskentelyssä pääasiassa oppilaitoksen tarjoamia työkaluja mieluusti siten, että opettaja ei näe opiskeluun liittyvää keskinäisviestintää. Informaalissa keskinäisviestinnässä suosituimmat viestintävälineet ovat Facebook ja WhatsApp. Opiskelijoista pystytään muodostamaan kolme erilaista ryhmää, jotka ilmentävät erilaista suuntautumista verkossa tapahtuvaa opiskelua kohtaan, ja yhteisöllisyyden tunne on merkittävin näitä ryhmiä toisistaan erotteleva tekijä. Lisäksi tuloksissa todetaan, että ryhmätöiden tekemiseen liittyen tärkeimpiä asioita ovat muilta oppiminen, sosiaaliset kontaktit vertaisiin ja heiltä saatava tuki. Opiskelijat käyttävät keskinäisviestinnässään runsaasti emojeita, jotka liittyvät suurimmaksi osaksi sellaisiin toimintoihin, joissa sovitaan yhteisestä tekemisestä.Tutkimus tuo uutta tietoa kasvatustieteen kentälle, sillä opettajalle näkymättömän viestinnän merkitystä ei ole tunnistettu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävä osa opiskelijoista ei halua opettajan näkevän heidän keskinäisviestintäänsä tai olevan mukana heidän viestinnässään. Lisäksi todetaan, että verkko-opiskelijat kokevat olevansa hyvin yhtenäinen joukko, ja hyvä ryhmä voi olla heille opiskelua kannatteleva voima; opiskelijat pitävät tärkeänä myös muiden ryhmäläisten hyvinvointia ja heiltä saatavaa vertaistukea. Informaali keskinäisviestintä on tärkeä elementti opiskelijoiden keskinäisten suhteiden rakentamisen kannalta. Se edesauttaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, helpottaa yhteistä työskentelyä ja tarjoaa vertaistukea.Tämän tutkimuksen kohderyhmää ovat korkeakouluopettajat ja korkeakouluhallinto, sillä verkkotutkintojen määrä tullee tulevaisuudessa lisääntymään, mitä koronapandemia-aika osaltaan on vauhdittanut. Ammattikorkeakouluissa ryhmätöiden määrä on korkea ja opetusryhmien koko suuri. Ryhmien rakentumista ja toimivuutta olisi hyvä tukea opetusläsnäolon avulla ja mahdollistaa tilaa sekä vertaistuen että yhteisöllisyyden tunteen synnyttämiselle, sillä ne lisäävät opiskelijoiden sitoutumista opiskelua kohtaan ja toisaalta vähentävät viestitulvaa opettajan suuntaan. Mitä paremmin ryhmät toimivat, sitä suurempi niistä saatava hyöty on kaikille opiskelun osapuolille
