23098 research outputs found
Sort by
Ecological Pilgrimage:Repairing Human-Forest Relations
No full textThe paper joins the search for new ontologies, conceptual frameworks, approaches, metaphors, and practices to repair the weakened relations between ecosystems and human sociocultural worlds. It introduces the notion of an “ecological pilgrimage” as a walking methodology and social innovation that departs from historical connotations of colonial expeditions or religious ceremonies and enables rethinking what walking, and tourism can do in times of ecological crisis. Our work draws guidance from the discussions on “ecological reparation” as a bottom-up approach attentive to the mundane processes and everyday practices of solidarity and care that maintain life and foster liveable futures.Driven by a curiosity of what an ecological pilgrimage could be and become, themembers of our team embarked on a pilot walk along the 1000 km long "UKK trail” through the boreal forests of Eastern and Northern Finland. Along with reflection on the future lines of inquiry, the paper shares a formative iteration of a video artwork of this almost forgotten, fragmented trail that reflects the imprint of historic and contemporary land use practices and industrial exploitation. The paper welcomes further discussion about the ways in which the recreational use of hiking trails can enable transforming and repairing more-than-human relations
Liikesalaisuuden loukkaus ja väärinkäyttö:Oikeudellinen tutkimus suojaavan sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja rikosvastuun toteutumisesta
No full textTutkimuksen tavoitteena on tarkastella rikoslain (19.12.1889/39) 30 luvun (24.8.1990/769) 4–6 §:n mukaisten yritysvakoilua, yrityssalaisuuden rikkomista ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskevien tunnusmerkistöjen sisältöä ja muutostarpeita. Liikesalaisuuden oikeudellinen suojajärjestelmä rakentuu myös yksityisoikeudellisista keinoista ja oikeustaloustieteellisistä tavoitteista, joten kysymyksenasetteluun on syytä lisätä täydentävä näkökulma lainopillisen tarkastelun lisäksi.Tutkimuksessa omaksuttu tutkimusongelma voidaan kuvata seuraavasti. Liikesalaisuus on monimutkainen ja monisyinen oikeudellinen sekä taloudellinen kokonaisuus. Tiedon määrä ja sen merkitys liiketoiminnassa sekä kilpailuetuna ovat kasvaneet. Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat tiedon liikkumiseen yritysten sekä ihmisten välillä. Liikesalaisuuteen liittyvää sääntelyä on kehitetty EU:ssa ja kansallisesti terveen taloudellisen kilpailun tukemiseksi. Talousrikollisuuden määrä on kasvanut tilastojen mukaan. Edellä mainitut tekijät eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet liikesalaisuuden väärinkäytöstä johtuvien rikos- tai yksityisoikeudellisten prosessien määrään. Keskeinen kysymys on, johtuuko tämä yhtälö liikesalaisuusääntelyn painotuksista tai puutteista.Tutkimuksessa esitetään kolme tutkimuskysymystä: (1) onko liikesalaisuutta suojaava rikos- ja yksityisoikeudellinen sääntely tarkoituksenmukaista suhteessa suojattavan intressin tärkeyteen ja kuinka hyvin sääntely vastaa talousteoriassa esitettyjä lähtökohtia liikesalaisuuden suojan tarkoituksenmukaisesta sääntelystä, (2) miten rikoslain 30 luvun yrityssalaisuusrikosten tosiasiallista soveltamisalaa tulisi tulkita suhteessa rikosvastuun aktualisoitumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat rikosvastuuseen sekä (3) miten liikesalaisuuksia suojaavaa lainsäädäntöä tulisi kehittää de lege ferenda suojan ja sanktiovarmuuden tehostamiseksi?Tutkimuksen päätutkimusmenetelmä on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa tutkimuskysymyksiä on lähestytty oikeustaloustieteen metodein. Tutkimuksessa esitetään lisäksi kannanottoja de lege ferenda, joten tutkimus voidaan lukea de lege ferenda -tutkimukseksi. Tutkimuskysymyksiä selvitettäessä lähtökohtana on aihepiiriä koskeva lainsäädäntö. Lain ohella keskeisessä asemassa ovat lainvalmisteluasiakirjat, aihetta koskeva oikeuskirjallisuus sekä tuomioistuinratkaisut. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty empiiristä oikeustutkimusta suorittamalla asiantuntijahaastatteluja. Empiiristä aineistoa koskeva tutkimusmetodi on kvalitatiivinen.Tutkimuksen perusteella arvioidaan, että liikesalaisuuden oikeudellinen suojajärjestelmä on Suomessa teoreettisesti kattava. Liikesalaisuuslain säätäminen on lisännyt yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja (LSL 8–11 §). Keinot ovat jääneet teoreettisiksi lähinnä sen takia, että oikeuskäytäntöä ei ole vielä olemassa liikesalaisuuslain nojalla vaadituista korvaus- tai kieltovaatimuksista ja niiden soveltamisesta. Taloustieteisiin liitetyn tehokkuustavoitteen kannalta merkittävä tutkimushavainto puolestaan on se, että liikesalaisuussääntely ei vastaa kaikin osin talousteoriassa esitettyjä lähtökohtia tarkoituksenmukaisesta sääntelystä. Monimutkaisen oikeudellisen ilmiön systematisointi ja sääntelyn järjestäminen ristiriidattomaksi järjestelmäksi vaikuttaa jääneen osin tavoitteen asteelle. Johtopäätös tukee kokonaisuutena havaintoa siitä, että rikoslain 30 luvun yrityssalaisuusrikoksia koskevaan rikosprosessiin liittyvä reaalimaailman oikeudenkäyttö, talousrikosnormien ja avoimien tunnusmerkistöjen soveltaminen sekä taloudellisen toiminnan sääntelyn monimutkaisuus ja kiintopisteiden löytämisen sekä yhteensovittamisen vaikeus näyttäytyvät osin ongelmallisina.Tutkimuksen perusteella voidaan argumentoida, että tosiasiallinen rangaistavuuden ja soveltamisen ala yrityssalaisuusrikoksissa on kapea. Rikosprosessissa liikesalaisuuden ilmaisemisen jälkiteon eli rikoslain 30 luvun 6 §:n yrityssalaisuuden väärinkäytön selvittäminen jää vähäiseksi ja säännöksen soveltaminen on käytännössä ongelmallista. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty useita rikosvastuun aktualisoitumista heikentäviä tekijöitä, ja yrityssalaisuusrikossäännösten soveltaminen käytännössä on osoittautunut ongelmalliseksi sekä epäyhtenäiseksi. Rikosoikeudelliseen sääntelyyn ja rangaistusuhkaan liittyvät kehitystarpeet koskevat törkeän tekomuodon säätämistä rikoslain 30 luvun 4–6 §:n yrityssalaisuusrikoksiin, rikoslain 30 luvun 6 §:n yrityssalaisuuden väärinkäytön yrityksen rangaistavuutta sekä rikoslain 9 luvun oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamista. De lege ferenda perustelluin vaihtoehto olisi laajentaa oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisala koskemaan rikoslain 30 luvun 5 §:n yrityssalaisuuden rikkomista ja rikoslain 30 luvun 6 §:n yrityssalaisuuden väärinkäyttösäännökseen tulisi lisätä rikoksen yritys rangaistavaksi. Lisäksi liikesalaisuuden suojan ja sääntelyn kehittämiseksi de lege ferenda perusteltua olisi yhdenmukaistaa työ- tai palvelussuhteen jälkeistä aikaa koskeva sääntely. Rikoslain 30 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen kahden vuoden sääntö tulisi huomioida myös liikesalaisuuslain 4 §:n sekä työsopimuslain 3 luvun 4 §:n yhteydessä
Observation of Change : With Indigenous Birch
No full textvideo 9:25 minutesA dance with an indigenous birch tree, accompanied by a voice-over research brief by Rannveig M. Jacobsen and Siri Lie Olsen on forest restoration in the Junkerdalsura nature reserve.<br/
Contested Agency?:Experiences of Parenthood Among Finnish Mothers and Fathers with A Physical Disability or Visual Impairment
No full textParenthood is quite rare among physically disabled adults in Finland, and becoming a parent can be labelled as a taboo act. In this paper, we shed a light on this salient topic by scrutinising the experiences of Finnish mothers and fathers with physical disabilities. The research questions are: (1) How do mothers and fathers describe their agency as parents? and (2) How is their agency constructed within social structures and relations? The analysis is based on qualitative teller-focused interviews with 17 mothers and fathers. The results reveal their agencies as multidimensional, and demonstrate how parenthood is constructed through interaction within institutional spaces. Personal support, peers and NGOs also play an important role in the construction of agency. Interaction can either limit, question or support the agency of disabled people as parents. The results show that the parents have strong agency in using their knowledge, and flexible resources when meeting the demands
Pull the Plug – Piuhat irti : Vaaran merkeille jäi liian vähän tilaa, 2023 / Suunnitelma ei valmistunut, 2023 / Pakasaivon suojeltu pihlaja, 2023 / Epävarmuus, 2023 / 50 km pitkä yhtenäinen tuulivoima-alue Lounais-Lappiin peruuntui, 2025
No full textVaaran merkeille jäi liian vähän tilaa, 2023, peittokirjonta: villakangas ja kasvi- ja sienivärjätty villalanka.Suunnitelma ei valmistunut, 2023, peittokirjonta: villakangas ja kasvi- ja sienivärjätty villalanka.Pakasaivon suojeltu pihlaja, 2023, peittokirjonta: villakangas ja kasvi- ja sienivärjätty villalanka.Epävarmuus, 2023, peittokirjonta: villakangas ja kasvi- ja sienivärjätty villalanka. 50 km pitkä yhtenäinen tuulivoima-alue Lounais-Lappiin peruuntui, 2025, peittokirjonta: villakangas ja kasvi- ja sienivärjätty villalanka.<br/
Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen tuotanto ja lainsäätäjän harkintavallan rajat
No full textTutkimuksessa pureudutaan kansallisen lainsäätäjän toiminta-autonomiaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen sekä yksityistämisen kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia oikeudellisia rajoja lainsäätäjän harkintavallalle on löydettävissä, jos lainsäätäjän tavoitteena on julkisten sote-palveluiden tuotannon avaaminen yksityiselle tuotannolle sekä markkinamekanismeille. Tämä muodostaa tutkimuksen keskeisen tutkimuskysymyksen.Tutkimus tarkastelee tapaustutkimuksen omaisesti ja yksityisen sote-palveluiden tuotannon kautta kehitystä, jossa oikeuden kansainvälistyminen, eurooppalaistuminen, pluralisoituminen ja perusoikeudellistuminen ovat lisänneet lainsäätäjälle ulkopuolelta asetettavia tehtäviä ja tuoneet uudenlaisia rajoja lainsäätäjän harkintavallan käytölle. Tutkimuksessa on kyse pistemäisestä mutta omassa kontekstissaan kattavasta kontribuutiosta politiikan oikeudellistumisen, oikeuden perusoikeudellistumisen ja oikeuden eurooppalaistumisen ympärillä käytävään keskusteluun. Tutkimuksen puitteissa hahmotellaan myös teoreettinen malli lainsäätäjän harkintavallan rajojen paikantamiseksi, ja tämä malli voi olla sovellettavissa myös muihin tutkimusasetelmiin.Tutkimus tarjoaa aineellisoikeudellista tulkintaa ja systematisointia tutkimusasetelmaan kytkeytyvistä teemoista, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon ja järjestämisen perustuslaillisesta ja unionioikeudellisesta arvioinnista. Tarkastelu kytkeytyy lähdeaineistonsa kautta käytännössä myös Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallitusten sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä koskevassa keskustelussa esitettyihin muihin tuotannon ja järjestämisen rakenteisiin.Tutkimus jakautuu neljään eri osioon, joissa kussakin joko luodaan pohjaa tutkimuksessa tehtävälle aineellisoikeudelliselle tarkastelulle tai tarjotaan aineellisoikeudellinen vastaus johonkin tutkimuskysymyksen kannalta olennaiseen kokonaisuuteen. Tutkimuksen metodi on lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Tutkimuksen laajemmaksi tavoitteeksi voidaan määrittää yhteiskunnallisen ilmiön paikantaminen, määrittely ja kontekstualisointi lainopillista metodia käyttäen. Kyse on lainsäätäjän harkintavallan oikeusdogmaattisesta systematisoinnista sosiaali- ja terveyspalveluiden kontekstissa, eli oikeuden systematisointia käytetään tutkimuksessa paljastamaan ja määrittelemään yhteiskuntapoliittista ja oikeudellista ilmiötä – lainsäätäjän harkintavaltaa.Tutkimuksen tuloksena voidaan esittää yhtäältä ne nimenomaiset oikeudelliset rajat, jotka kansalliselle lainsäätäjälle asettuvat, kun tämä pyrkii lisäämään yksityisen palvelutuotannon määrää julkisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että julkisten sote-palveluiden yksityisessä tuotannossa on kyse toiminnasta, jossa lainsäätäjä joutuu navigoimaan joitakin muita julkisia palveluja kapeamman harkintavallan puitteissa. Arviointi kiinnittyy erityisesti perustuslain 124 §:n edellytyksiin julkisten hallintotehtävien antamisesta muille kuin viranomaisille sekä perustuslain 19 §:n 3 momentin sekä 6 §:n asettamaan vaatimukseen, jonka mukaisesti sote-järjestelmän on kokonaisuutena turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti. Yksityisen tuotannon elementtejä hyödyntävän sote-järjestelmän toiminta ei saa ylittää tiettyä epävarmuuden enimmäistasoa, mutta normikokonaisuus ei aseta nimenomaisia rajoja yksityisen tuotannon roolille tai määrälle järjestelmässä, mikäli perustuslain 124 §:n asettamat reunaehdot täyttyvät.Unionioikeudellisen tarkastelun osalta olennaisin kysymys liittyy EU:n kilpailuregiimin soveltumiseen, eli taloudellisen toiminnan rajanvetoon. Suomen julkista sote-järjestelmää on vakiintuneesti ja perustellusti arvioitu laajalti ei-taloudelliseksi toiminnaksi. Merkitystä on kuitenkin myös vapaan liikkuvuuden ja muiden sisämarkkinasääntöjen vaatimuksilla ja SGEI-regiimillä. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä EU-tason hankintasääntöjen vaatimuksiin. Taloudellisen toiminnan rajanvetoa sekä hankintaregiimin ja SGEI-regiimin soveltamisaloja on monissa tapauksissa arvioitava samassa toiminnassa erikseen eri relaatioissa.Nimenomaisten oikeudellisten rajojen lisäksi tutkimuksen pohjalta voidaan esittää ajatuksia myös siitä, millä tavoin lainsäätäjän harkintavalta muodostuu paitsi tutkimuksessa tarkasteltavassa kontekstissa, myös laajemmin. Tutkimuksessa tehdyn tarkastelun kautta voidaan todeta, että konkreettisella tasolla ja myös systeemisesti lainsäätäjän harkintavallan rajat syntyvät oikeusnormien lisäksi myös niihin liittyvästä oikeudellisesta ja tulkinnallisesta epävarmuudesta. Hahmotus monien sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisen tuotannon kontekstissa keskeisten lainsäätäjän harkintavaltaa rajaavien oikeudellisten reunaehtojen täsmällisistä rajoista on eri vaiheissa ollut hyvin hankalaa. Siksi eri lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheessa on mahdollisesti ollut vaikea paikantaa täsmällisesti, miten eri ratkaisuja olisi keskeisten oikeusnormien valossa arvioitava. Tällainen epävarmuus olennaisesti vaikeuttaa uudistusten suunnittelua ja säätämistä ja vaikuttaa näin lainsäätäjän harkintavaltaa kaventavasti. Kun lainsäätäjän oikeudellinen toimintaympäristö monimutkaistuu, voidaan tämän harkintavaltaa rajaavan dynamiikan vaikutuksen ajatella olevan kasvava
Opettajan resilienssi ammattikorkeakoulun muuttuvassa toimintaympäristössä:Fenomenografinen tutkimus ammattikorkeakouluopettajien käsityksistä ja kokemuksista resilienssistä
No full textSuomalaisten ammattikorkeakoulujen opettajat työskentelevät jatkuvan muutoksen keskellä. Mikä saa heidät suuntaamaan työssään eteenpäin? Tutkimuksessa tarkastelin, millaisia käsityksiä ja kokemuksia ammattikorkeakouluopettajilla on resilienssistä. Tutkimuksen keskiössä oli resilienssi-käsite, joka ymmärretään yksilön kykynä joustaa, jopa kasvaa tai kehittyä haasteellisten kokemusten edessä ja valjastaa omat henkilökohtaiset voimavarat osaksi selviytymisprosessia. Resilienssin voi ajatella liittyvän opettajan kykyyn sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Siihen vaikuttavat muun muassa opettajan yksilölliset ominaisuudet, ikä, kokemus, voimavarat sekä ympäristö, jossa opettaja työskentelee. Tutkimuksen tehtävänä oli tuottaa tietoa ammattikorkeakouluopettajien resilienssistä, jota on toistaiseksi tutkittu vain vähän Suomessa ja kansainvälisesti. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia erilaisia käsityksiä ammattikorkeakouluopettajilla on resilienssiä edistävistä ja haastavista tekijöistä?Tutkimuksen aineiston muodosti ammattikorkeakouluopettajille laadittu kysely (n = 95) ja haastattelut (n = 12). Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa on fenomenografinen ja tutkimuksen kontekstin muodosti yksi suomalainen ammattikorkeakoulu. Fenomenografia sopii opettajien käsitysten vaihtelun ja ilmiön kuvaamiseen ja mahdollistaa opettajien erilaisten käsitysten tutkimisen kollektiivisesti kuvaten.Tutkimustuloksena muodostui neljä kategoriaa, jotka kuvaavat ammattikorkeakouluopettajien käsityksiä resilienssiä edistävistä ja haastavista tekijöistä. Kategoriat kuvaavat käsityksiä (1) yksilöllisten tekijöiden, (2) kontekstuaalisten tekijöiden, (3) opettajan työarjen ja (4) ammatillisten tekijöiden näkökulmasta. Tuloksina esitetyt kategoriat ilmenivät kuudessa ulottuvuudessa, jotka kuvaavat ammattikorkeakouluopettajien käsitysten eroja suhteessa tutkittavaan ilmiöön opettajan, työyhteisön, johtamisen, organisaation, työelämän sekä tulevaisuuden yhteiskunnan näkökulmasta.Näin laajaa uutta teoreettista tietoa luovaa ammattikorkeakouluopettajien resilienssi-käsityksiin keskittynyttä tutkimusta ei Suomessa ole aiemmin tehty. Tutkimustuloksena muodostunut tulosavaruus, kuvauskategoriajärjestelmä, tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakouluopettajien käsityksistä resilienssiä edistävistä ja haastavista tekijöistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ammattikorkeakouluopettajien resilienssin tukemiseen, sillä tutkimus tunnistaa laadullisesti erilaisia ja loogisesti toisiinsa liittyviä tapoja käsittää, kokea tai ymmärtää resilienssiä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Tämä tutkimus avaa ammattikorkeakouluopettajien näkökulmaa muuttuvan korkeakoulutuksen kentällä. Saadun tiedon avulla voidaan paremmin valmistautua organisaatiotason muutoksiin siten, että huomioidaan yksittäisten opettajien resilienssi. Tutkimustulokset antavat välineitä niin opettajille reflektoida omaa työtään kuin korkeakoulujen johdolle mahdollisuuden ymmärtää opettajien kokemuksia ja käsityksiä syvällisemmin
Exploring Transboundary Biodiversity Protection in Europe:A Comparative Analysis of Four Cases
No full textThis working paper examines transboundary governance of biodiversity in Europe through a comparative study of four cases. Cases include: (1) the Julian Alps (Italy/Slovenia), (2) the border area from the Baltic to Barents Seas (Finland/Sweden/Norway); (3) the Scheldt Estuary (the Netherlands/Belgium) and (4) the ZASNET EGTC and Meseta Ibérica (Spain/Portugal). Based on a multi-method approach combining document analysis, semi-structured interviews and focus groups, the paper offers a detailed overview of cooperation and participation mechanisms of transboundary biodiversity protection in the case areas. Furthermore, the paper illustrates good practices and main challenges related to transboundary biodiversity protection cooperation in the European Union. The paper concludes by comparing the four cases highlighting commonalities and differences in terms of scope of cooperation, legal basis, cooperation and participation mechanisms, common challenges and good practices. The working paper is part of the research project “TRANSboundary governance models of biodiversity protection: case studies for an enhanced protection of NATURal resources in Europe (TRANSNATURE)”, funded by Biodiversa+, the European Biodiversity Partnership
Kindred – Living in the Landscape : Äätj miin, ki lak täivest, 2025
No full textIn my artwork I was exploring my family-roots in Pyhäjärvi-village, in Sompio-area, in Finnish Lapland. My childhood-family never has identified to be a Sapmi. My maternal roots have been in this same area for many centuries, maybe even millennia. I feel sad that all of our history has disappeared into silence and all people who once had the knowledge of stories and language have passed away many years ago. My artwork represents the same landscape in many layers. One layer represents one generation: the picture gets fulfilled only when you can see all the layers with the same view. The name of the work is in Kemi´s Sàmi language, which became extinct now over 100 years ago. Few written examples of Kemi Sámi have survived and one of those is the Lord´s prayer. First line in it is “Äätj miin, ki lak täivest”. This artwork is dedicated to all my great-great-grandmothers, all my mothers (= in Finnish äiti) in heaven
Higher Resting Metabolism Is Associated With Increased Free Triiodothyronine Among Female Reindeer Herders in Northern Finland
No full textBackgroundThyroid hormones (TH) regulate metabolism and are shaped by environmental factors—ambient temperature in particular. Previous work among indigenous and non-indigenous populations in Russia revealed that there are seasonal shifts in TH dynamics such that total and free triiodothyronine (fT3) and free thyroxine (fT4) increase during winter. Elevated TH levels in these populations were positively correlated with the elevated resting metabolic rate (RMR) commonly seen among indigenous cold climate populations.MethodsHere we examined the relationship between TH levels (fT3, fT4, and thyroid stimulating hormone) and resting metabolism among reindeer herders (N = 35) and office workers (N = 16) from northern Finland in January 2019 and February of 2023. RMR was measured using indirect calorimetry at both time points and a TH analysis was conducted from venous blood samples collected before RMR measurements in 2023 only.ResultsControlling for fat free mass, female reindeer herders had significantly higher RMRs than male reindeer herders and significantly higher RMRs than predictive equation estimates. Female herders also had significantly higher fT3 and TSH than male herders and female officer workers. Female herders exhibited a significant positive correlation between fT4 and RMR; significant correlations were not found among male herders or female office workers.ConclusionThis preliminary study demonstrates variation in the relationship between TH levels and resting metabolism among reindeer herders and office workers in Northern Finland. These results highlight potential sex-based differences in TH and metabolism dynamics, particularly among female reindeer herders, that require further research