23098 research outputs found
Sort by
Design Science Methodology for AI-Based Contract Design Research
Get PDFContract design matters. The literature confirms that different contract designs can induce varying emotions, feelings, behaviour, and views of the contractual relationship. Specifically, prevention- and promotion-framed contracts and contract clauses seem to induce different emotions, which have been shown to impact the development of trust and even relationship performance. In addition, as many traditional contracts lack a design perspective, they may induce many negative emotions, such as confusion and frustration, among contract users. On the other hand, well-designed contracts can empower and engage contract users.Although (emotional) AI enables new venues for contract design and legal technology related research, it requires the adoption of new research methodologies. This chapter presents a novel methodology for legal research—design science methodology—that originates from computer science and serves a dual purpose: creating new scientific knowledge while developing and evaluating an information systems artefact. To illustrate how the methodology can be applied in practice, the chapter presents a research setting in which design science methodology can be used for developing and evaluating an AI-based contract design tool that is based on the guiding principles of proactive contract theory and that takes into account the social and psycho-cognitive effects of contracts
Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämisen perusteet lapsen oikeuksien näkökulmasta
No full textVäitöskirjassa tarkastellaan valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämistä tuomioistuimen päätöksenteossa sekä lapsen oikeuksien toteutumista oikeudenkäynneissä. Tutkimuksen keskiössä on huoltolain turvaama lapsen oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeutta koskevat ratkaisut vaikuttavat vuosittain lukuisiin alaikäisiin ja heidän perheisiinsä. Vuonna 2019 lakiin lisättiin mahdollisuus määrätä tapaamiset tietyin ehdoin valvottuina tai tuettuina, vaikka tällaisia ratkaisuja oli jo ennen lainmuutosta tehty tuomioistuimissa vakiintuneesti.Tutkimus on yhdistelmä lainoppia ja empiiristä oikeustutkimusta. Empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen temaattista analyysiä. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin, miten huoltolain 9 b §:ää, joka säätelee valvottuja ja tuettuja tapaamisia, tulisi tulkita. Tähän liittyy arviointi siitä, onko käsillä sellainen lapsen edun kannalta perusteltu syy, josta seuraa tarve määrätä tapaaminen valvottuna tai tuettuna. Lisäksi tutkimus selvittää empiirisen aineiston pohjalta, miten hovioikeudet ovat perustelleet näitä tapaamisia. Lopuksi tutkimus yhdistää lainopillisen ja empiirisen tiedon ja arvioi, miten lapsen etu ja oikeudet voisivat tulevaisuudessa toteutua paremmin tuomioistuinratkaisuissa.Tutkimuksen näkökulma on lapsioikeudellinen ja siinä korostuu ennen muuta YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen tulkinnat. Koska tutkimus kohdistuu tuomioistuinprosessiin, oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset ovat myös keskeisessä roolissa.Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määrääminen on poikkeuksellinen ratkaisu, joka puuttuu merkittävällä tavalla tapaamisoikeuden keskeiseen sisältöön ja siten lapsen oikeuteen tavata vanhempaansa. Tutkimuksessa korostuu oikeusperiaatteiden, kuten perheyhteyden ja suojeluperiaatteen, välinen punninta. Perheyhteyden periaatteen rajoittaminen edellyttää, että lapsen suojeluperiaate on merkittävästi painavampi. Tämä punninta on haastavaa, sillä kyse on aineettomista arvoista, joiden merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti. Tapaamisoikeus on myös sellainen oikeus, jota ei voida yksinkertaisesti määrätä tai pakottaa, joten lapsen yksilöllisyys ja ihmissuhteen luonteen ei-oikeudelliset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti päätöksentekoon. Ihmissuhteen laatua ei kuitenkaan voida täysin hallita tuomioistuimen päätöksillä.Empiirisestä aineistosta havaittiin, että lapsen edun määrittäminen oli puutteellista. Tuomioistuimet eivät olleet perustelleet edun määrittelyä riittävästi, ja usein lapsen edusta korostettiin vain yhtä oikeutta, kuten oikeutta tavata vanhempaansa. Vaikka oikeuskäytännössä on ollut puutteita, tutkimuksessa ei nähdä sääntelyn tarkkuuden lisäämistä ratkaisevana vastauksena haasteisiin. Sen sijaan lapsen edun määrittämistä tulisi kehittää oikeustieteen piirissä, käymällä syvempää keskustelua siitä, miten käsite määritellään. Tutkimuksessa lapsen etu nähdään semanttisesti avoimena, osittain ei-oikeudellisena käsitteenä, joka voidaan kuitenkin ankkuroida oikeudellisesti. Lapsen etu on moniulotteinen ja monitieteinen käsite, jonka arviointi perustuu eri oikeuksien ja oikeusperiaatteiden punnintaan hyödyntäen myös ei-oikeudellista tietoa. Tapaamisoikeutta koskevassa päätöksenteossa lapsen etu on lopulta eri vaihtoehtojen seuraamusharkintaa, jossa vaihtoehdoista valitaan se, jossa eri oikeuksien ja oikeusperiaatteiden toteutumisessa vallitsee tilanteeseen nähden paras tasapaino.Lapsen osallisuusoikeuksien toteutumisessa havaittiin myös merkittäviä puutteita. Empiirisen aineiston perusteella suurin ongelma oli se, ettei lapsen mielipidettä ollut useimmissa ratkaisuissa huomioitu, vaikka lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen mielipide on aina osa lapsen edun määrittämistä. Joissakin tapauksissa lapsen mielipiteelle annettiin kuitenkin jopa veto-oikeuden kaltainen painoarvo. Ongelmana onkin ollut polarisoitu suhtautuminen lapsen mielipiteeseen.Oikeusturvan toteutuminen huoltoriidoissa kiinnittyy olennaisesti perustelujen merkitykseen. Lapsia ja heidän tulevaisuuttansa pitkälti määrittävissä riita-asioissa perusteluvelvollisuuden voidaan katsoa korostuneen. Perustelujen puutteellisuus korostui edellä mainitun lapsen edun määrittelyn ohella erityisesti tapauksissa, joissa jokin seikka, kuten tapaajavanhemman mielenterveysongelma, vaikutti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Puutteita oli myös siinä, etteivät tuomioistuimet ottaneet kantaa asianosaisten keskeisiin väitteisiin ratkaisuissa. Myös oikeudenkäyntien pitkittyminen haastaa huoltoriidoissa lapsen oikeuksien toteutumista
Eriyttäminen kuvataiteessa perusopetuksen yläluokilla
Get PDFArtikkelissa tarkastellaan opettajien käsityksiä kuvataiteen aineenopetuksen eriyttämisen toteuttamisen ja toteutumisen mahdollisuuksista ja haasteista peruskoulun 7.–9. luokilla. Eriyttäminen määritellään laajan käsityksen mukaan opetuksen lähestymistapana: oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimisena. Opetusta eriyttämällä oppilaalle tarjotaan lisää tukea tai haastetta hänen tarpeidensa mukaan. Tutkimus on toteutettu kuvataideopettajien ryhmähaastatteluna keväällä 2024. Keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää havaintoa, jossa eriyttämisen toteutuminen kuvataideopetuksessa on pitkälti opettajien varassa. Opettajat näkevät kuvataideopetuksen kuitenkin luonteeltaan eriyttävänä: tutkiva oppiminen ja laaja tiedonkäsitys mahdollistavat jossakin määrin luontaisesti oppijoiden erilaiset lähestymistavat ja ratkaisut. Opettajat ovat luovia ratkaisuissaan ja kokevat onnistuvansa eriyttämisessä hyvin. Opetusryhmien moninaisuuden täyden potentiaalin saavuttamiseksi resursseja ja erilaisia tukitoimia tarvittaisiin kuitenkin enemmän
Mittaushistorian lämpimin avovesikausi Inarijärvellä
No full textInarijärven avovesikaudesta 2024 tuli koko järven pitkän lähes 75-vuotisen mittaushistorian ylivoimaisesti lämpimin. Avovesikauden lämpötilan nousu vaikuttaa myös paikalliseen muikkukantaan
Interdependence, knowledge and cooperation in cross-border cooperation in the North
Get PDFThis chapter focuses on two scholarly discussions defining the organizational theory of the scholarly community, which are the projectification of society and open innovation in publicly funded programmes (West et al., 2006; Perkmann & Walsh, 2007; Chesbrough, 2019; Mu & Wang, 2022). Discussion on the projectification of society emphasizes effects with positive implications for knowledge production and innovativeness. However, the ad-hoc character of project organizations is seen to limit the formation of connections in different fields (Henning & Wald, 2019).Projectification and open innovations are examined in this chapter from a regional development perspective, and projectification is the starting point for the formation of the organization and its functions. In a case presented in this chapter, the financial instruments of regional development determine the basis for the implementation of innovations, and projectification is a way to support regional development in society. In regional development, the aim is to support the positive development of a certain region with various measures, taking into account processes such as a process transaction and the appropriation of knowledge (Audrechts & Belitski, 2023).The funding authorities of regional development and the European Union's cross-border cooperation programme Interreg Nord are no exception, accepting project plans, supporting regional development, considering and weighing the mutual weight and importance of the applications, and finally choosing the projects they want to finance in their best opinion. The interest of public funding programmes is to examine the effectiveness of the projects, not so much the way in which the projects are organized. Funding programmes based on the European Union's soft methods do not lead to a certain way of organizationEuropean Union's Interreg programmes are tools for regional development. This chapter examines the cross-border cooperation programme Interreg Nord, related to projectification and open innovation from a regional development perspective in the northern regions of Finland, Sweden, and Norway. The chapter analyses how open innovation emerged in the programme during the period 2014–2020 and what regional development themes local actors preferred to build the development of the region on within the framework of the programme. The data consist of Interreg Nord unfunded project applications, and the abstracts of the applications form an entity of data, where the project planners determine what is central to regional development. The analysis indicates that rejected projects aimed to develop the region mostly through the organizational, but also the wider societal, dimension of projectification. The funding instrument limits applicants’ autonomous intervention in regional development, and on the other hand, improves open innovation in the application process
Participatory Approaches to Ethical Design with Indigenous Cultural Heritage in the Digital Age
No full textDigital technologies offer both opportunities and challenges in the development of heritage content in the field of design. Addressing specific cultural aspects and ethical considerations can be achieved through participatory design methods. Based on our previous work with Indigenous Sámi communities in archives and museum contexts, we present a framework that encourages users to approach their work and projects from diverse perspectives. The framework comprises five key aspects that should be viewed with respect to ethical considerations: motivations, community, cultural context, personal reflections and technological choices. Our framework aims to provide a tool for designers, developers and cultural experts collaborating on cultural heritage projects that incorporate technology. The juxtaposition of perspectives allows for the blending of different lenses from the past and future through present-day collaboration in a fruitful and respectful manner
Can large animals direct the fate of the vast arctic soil carbon reserves:a review
Get PDFArctic areas store vast soil carbon reserves that are highly sensitive to be released into the atmosphere due to a warming climate. Large arctic herbivores may shape this sensitivity, but owing to high spatial and temporal variation in their ecosystem effects, the conditions under which herbivores might negate soil carbon losses have remained elusive. Here, we summarize the main pathways by which ungulates may counteract unwanted climatic feedbacks of the ongoing warming. Firstly, they may counteract the climate-induced shrubification; secondly, induce ecosystem state transitions from shrub and moss dominance to grass and forb dominance; and thirdly, contribute to colder winter soil temperatures. In non-permafrost soils, these pathways feed back on climate mostly via herbivory-induced increases in albedo and, potentially, decreased sensitivity to wildfire-induced soil carbon losses. In permafrost soils, herbivores may additionally enhance soil carbon storage as the colder winter soil temperatures, induced by vegetation change and trampling-associated compaction of snow, may prevent permafrost melting under warming. The role of current large animal populations in the first pathway (i.e., counteracted shrubification) is already documented in many parts of the Arctic. Yet, the second and third pathway (i.e., ecosystem state transitions and snow-mediated permafrost feedbacks have only limited occurrence today and would require drastic increases in the number and diversity of herbivores to change arctic climate feedbacks at a larger scale, imposing a high degree of uncertainty on the feasibility of such efforts. Given the alarming trends the arctic carbon stocks are facing, a better understanding of the contribution of large herbivores to the carbon cycle is more urgent than ever before, relevant if introducing animal populations into areas with large carbon reservoirs, and crucial when evaluating the net effect of current animal populations that already counteract shrubification and the warming-induced increase in albedo in many areas
Rose Red Glow:Crossing Borders with Textiles
Get PDFCan textiles, like music, painting, sculpture, and architecture, serve as a universal cultural expression that transcends language, nationality, and borders? Examining northern Finnish textile traditions, particularly in a city of Tornio, by the border to Sweden in Finnish Lapland, and Pechenga (Petsamo in Finnish), a historically significant Arctic region on the coast of the Arctic Ocean, reveal the rich entanglement of trade, migration, and international influences. Inspired by Nils Schillmark’s Strawberry Girl (c. 1782) and Hannu Väisänen’s Schillmark Variations (2021), this study considers how woven textiles, like paintings, capture layers of time and unveil transnational textiles. By viewing woven textiles as material entanglements rather than mere objects, items or representations, we gain a deeper understanding of their role in shaping textile design histories. Woven textiles actively convey and shape knowledge, and cultural memory.Can textiles, like music, painting, sculpture, and architecture, serve as a universal cultural expression that transcends language, nationality, and borders? Examining northern Finnish textile traditions, particularly in a city of Tornio, by the border to Sweden in Finnish Lapland, and Pechenga (Petsamo in Finnish), a historically significant Arctic region on the coast of the Arctic Ocean, reveal the rich entanglement of trade, migration, and international influences.Inspired by Nils Schillmark’s Strawberry Girl (c. 1782) and Hannu Väisänen’s Schillmark Variations (2021), this study considers how woven textiles, like paintings, capture layers of time and unveil transnational textiles. By viewing woven textiles as material entanglements rather than mere objects, items or representations, we gain a deeper understanding of their role in shaping textile design histories. Woven textiles actively convey and shape knowledge, and cultural memory.<br/
Leadership Transforming the Past and Present Educational Landscape in Sápmi
No full textThis chapter examines the influence of Sámi educational leadership on societal and institutional development within the educational landscape, drawing from research conducted about Sámi education schools, early childhood education, higher education, and their broader societal significance. Anchored in the principles of justice, sustainability, and well-being, leadership in the Indigenous educational context involves the roles of teachers, educational leaders, and policymakers. These leaders are dedicated to shaping the educational landscape for youth and educational institutions in a decolonial situation. They face unique challenges, such as preserving the Sámi language and culture, ensuring equitable access to educational resources, and integrating traditional Sámi knowledge into contemporary teaching practices. Their leadership is crucial in advocating for culturally responsive policies and fostering environments where students can thrive both academically and culturally. The focus is on how these leaders navigate the preservation of Indigenous culture and Sámi language in education while integrating into broader national and local educational frameworks
