1,724,936 research outputs found
Survival of Trichinella papuae muscle larvae in a pig carcass maintained under simulated natural conditions in Papua New Guinea
No full textIn Papua New Guinea, Trichinella papuae, a non-encapsulated species, is circulating among wild and domestic pigs and saltwater crocodiles. Since an important phase of the life cycle of nematodes of the genus Trichinella is the time of survival of infective larvae in decaying muscle tissues of the hosts, the carcass of a pig, experimentally infected with larvae of T. papuae, was exposed to the environmental conditions of Papua New Guinea to establish how long these larvae would survive and remain infective to a new host. Larvae retained their infectivity in the pig carcass up to 9 days after slaughtering, during which time the temperature within the carcass reached 35.0°C on 2 days; the average relative humidity was 79.0%. A low number of larvae survived up to day 14 after the pig was killed, when the carcass temperature reached 38.0°C, but they lost their infectivity to laboratory mice. This result suggests that the larvae of T. papuae can survive in a tropical environment for a time, favouring their transmission to a new host in spite of the lack of a collagen capsule
A trichinella-fajok előfordulása magyarországon és európa országaiban
No full textA diplomamunkámban ismertettem a Trichinella nemzetségbe tartozó fajokat, ezek felfedezésének rövid történetét, a Földön való előfordulásukat, a féreg egyedfejlődésének menetét, járványtanát, az általa okozott tüneteket, megbetegedéseket. Emellett bemutatásra kerültek a fertőzés esetén alkalmazott gyógykezelési módszerek illetve az is, hogy miként történhet az ellene való védekezés. Ezek után elemeztem a Trichinella fajok előfordulását két vágóhídon, majd országos és végül az Európai Unió szintjén.Élelmiszerbiztonsági és -minőségi mérnök MscMSc/M
Kartoitus Trichinella-suvun loisten esiintymisestä Suomen tarhaketuilla
No full textTrichinella-suvun loisia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa. Tunnetuin laji on pääasiassa kotieläimillä esiintyvä Trichinella spiralis. Muut trichinella-lajit ovat sopeutuneet erilaisiin villeihin selkärankaisiin, niin nisäkkäihin, matelijoihin kuin lintuihin. Trikinella voi tarttua myös ihmiseen riittämättömästi kypsennettyä infektoitunutta lihaa syötäessä.
Suomessa luonnonvaraisissa eläimissä trikinellaa esiintyy runsaasti. Myös teurastamoiden lihantarkastuksessa löytyy vuosittain joitakin trikinellan infektoimia sikoja.
Ensimmäisen trikinellapositiivisen sian löydyttyä vuonna 1954, alettiin pohtia, mistä trikinella oli sikalaan tullut. Norjassa oli samoihin aikoihin päätelty, että trikinellojen yleistyminen sioissa oli yhteydessä turkistarhojen lukumäärän lisääntymiseen, joten oletettiin myös Suomessa turkistarhojen olevan syyllisiä trikinellan esiintymiseen sioissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tämänhetkinen trikinellatilanne turkistarhoilla, sekä arvioida aiheuttavatko turkistarhat sikaloille trikinelloosiriskin. Vuonna 1985 tehdyssä tutkimuksessa on saatu trikinellan prevalenssiksi tarhaketuilla 11,7%.
Tutkimus rajattiin koskemaan ainoastaan tarhakettuja. Tutkimukseen valittiin viiden eri rehusekoittamon alueelta yhteensä 50 tarhaa. Jokaiselta tarhalta pyrittiin ottamaan näytteet 20 ketusta. Tutkimukseen saatiin 939 eläintä 47 tilalta. Tiloille ja rehusekoittamoille lähetettiin myös kyselykaavakkeet olosuhteiden selvittämiseksi.
Näytteiden keruu suoritettiin syksyllä 2001. Näytteeksi kerättiin nahkonnan yhteydessä lopetetuista ketuista etujalka. Varsinaista analysointia varten jaloista irrotettiin koukistajalihaksia. Lihasnäytteet analysoitiin digestiomenetelmällä, jossa trikinellan toukkien todentaminen tapahtuu mikroskopoimalla digestiossa syntynyttä lientä.
Tutkimuksessa yhdestäkään tarhakettunäytteestä ei löytynyt trikinelloja. Rehusekoittamoille lähetetyistä kyselyistä ilmeni tartuntaketjun katkeavan tehokkaasti rehun valmistusprosessin myötä. Teurasjäte on tarkastettu teurastamolla ja kierrätettävät turkiseläinten ruhot kuumennetaan riittävästi trikinellan tuhoamiseksi. Myös tarhoille lähetettyjen kyselyjen perusteella infektion saaminen on epätodennäköistä. Tarhoilla olosuhteet eivät suosi infektion saamista, koska eläimet ovat häkeissä, eikä niille syötetä muuta kuin valmisrehua. Kuitenkaan tutkimuksessa ei ollut mukana lainkaan sellaisia tarhoja, jotka valmistavat rehunsa itse.
Tämän tutkimuksen perusteella siis ainakin rehunsa rehusekoittamoilta hankkivat kettutarhat näyttäisivät olevan trikinellavapaita. Näin ollen turkistarhat eivät muodostaisi riskiä sikaloille
Trichinella spiralis- ja Trichinella nativa- lajien predilektiolihakset kokeellisesti infektoiduilla supikoirilla (Nyctereutes procyonoides)
No full textTrikinellatartunta lihasioilla oli erittäin harvinainen Suomessa 1980-luvulle asti. 1980-luvun alkuvuosina teurastamoissa todettujen trikinellapositiivisten sikojen määrä alkoi nousta. Sikaloiden trikinellatartunnat olivat sporadisia. Tilat sijaitsevat kaukana toisistaan ja tartuntojen esiintymisalue on hajanainen. Trikinellapositiivisia sikoja löydetään yleensä yhdeltä tilalta vain yksittäisiä kappaleita ajoittain. Todennäköistä onkin, etteivät siat olekaan trikinelloosin reservuaari, vaan reservuaarina toimivatkin villieläimet.
Suomessa on villeistä lihansyöjistä tavattu muuta Skandinaviaa useammin trikinelloja. Erityisesti supikoira on yleinen trikinellan kantaja. Sillä epäilläänkin olevan keskeinen rooli trikinellan leviämisessa villieläimistä kotieläimiin Suomessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Trichinella spiralis- ja T. nativa- lajien predilektio- eli kohdelihakset supikoiralla. Tarkoituksena oli selvittää lihakset, josta lievääkin trikinellatartuntaa epäiltäessä todennäköisimmin löydetään trikinellan toukkia. Trikinellojen predilektiolihasta ei ole aikaisemmin tutkittu supikoiralla.
Tutkimusta varten hankittiin 18 urossupikoiraa, joista muodostettiin kolme kuuden supikoiran ryhmää. Yksi ryhmä infektoitiin Trichinella spiralis- ja toinen T. nativa –lajien toukilla, kolmas ryhmä jätettiin kontrolliryhmäksi. Infektioannos oli molemmissa ryhmissä 1000 trikinellan toukkaa elopainokiloa kohden. 12 viikon kuluttua infektoinnista eläimet lopetettiin ja niistä otettiin lihasnäytteitä 11 poikkijuovaisesta lihaksesta sekä sydämestä ja ohutsuolesta.
Kaikista poikkijuovaisista lihaksista löytyi trikinellatoukkia. Sydämessä ja ohutsuolessa niitä ei ollut lainkaan. Trichinella spiralis –ryhmän eläimissä toukkamäärät grammassa (lpg) lihasta vaihtelivat välillä 71-1091 mediaanin ollessa 352 lpg. Trichinella nativa –ryhmässä vaihteluväli oli 194-1151 lpg ja mediaani 343 lpg. Kaikilla eläimillä kummassakin ryhmässä suurimmat toukkamäärät olivat ranteen kyynärluun puoleisessa koukistajalihaksessa (Musculus flexor carpi ulnaris). Myös silmän liikuttajalihaksissa sekä kielessä oli runsaasti trikinellatoukkia
Trichinella spiralis natural infection in Otaria flasvecens from Patagonia, Argentina
No full textFil: Pasqualetti, Mariana I. Universidad de Buenos Aires, Facultad de Ciencias Veterinarias, Cátedra de Parasitología y Enfermedades Parasitarias; ArgentinaFil: Pasqualetti, Mariana I. Instituto de Investigaciones en Producción Animal (INPA); ArgentinaFil: Pasqualetti, Mariana I. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Fariña, Fernando A. Universidad de Buenos Aires, Facultad de Ciencias Veterinarias, Cátedra de Parasitología y Enfermedades Parasitarias; ArgentinaFil: Fariña, Fernando A. Instituto de Investigaciones en Producción Animal (INPA); ArgentinaFil: Fariña, Fernando A. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Krivokapich, Silvio J. Administración Nacional de Laboratorios e Institutos de Salud "Dr. Carlos G. Malbrán"; ArgentinaFil: Gatti, Genoveva M. Administración Nacional de Laboratorios e Institutos de Salud "Dr. Carlos G. Malbrán"; ArgentinaFil: Daneri, Gustavo A. Laboratorio de Sistemática, Anatomía y Bioecología de Mamíferos Marinos, Division Mastozoología, Museo Argentino de CienciasNaturales,“Bernardino Rivadavia”; ArgentinaFil: Varela, Esperanza A. Laboratorio de Sistemática, Anatomía y Bioecología de Mamíferos Marinos, Division Mastozoología, Museo Argentino de CienciasNaturales,“Bernardino Rivadavia”; ArgentinaFil: Lucero, Sergio. Laboratorio de Sistemática, Anatomía y Bioecología de Mamíferos Marinos, Division Mastozoología, Museo Argentino de CienciasNaturales,“Bernardino Rivadavia”; ArgentinaFil: Ercole, Mariano E. Universidad de Buenos Aires, Facultad de Ciencias Veterinarias,Cátedra de Parasitología y Enfermedades Parasitarias; ArgentinaFil: Bessi, Clara. Universidad de Buenos Aires, Facultad de Ciencias Veterinarias,Cátedra de Parasitología y Enfermedades Parasitarias; ArgentinaFil: Bessi, Clara. Instituto de Investigaciones en Producción Animal (INPA); ArgentinaFil: Bessi, Clara. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Winter, Marina. Universidad Nacional de Río Negro. Sede Atlántica; ArgentinaFil: Winter, Marina. Centro de Investigación y Transferencia Río Negro; ArgentinaFil: Ribicich, Mabel M. Instituto de Investigaciones en Producción Animal (INPA); ArgentinaFil: Ribicich, Mabel M. Universidad de Buenos Aires. Facultad de Ciencias Veterinarias. Cátedra de Parasitología y Enfermedades Parasitarias; ArgentinaFil: Ribicich, Mabel M. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinatrueIn Argentina trichinellosis is an endemic disease representing an important risk for human health due to its high rates of morbidity, mainly transmitted by the consumption of raw or undercooked pork. Nevertheless, the discovery of new Trichinella species have led to a change in the study of the epidemiology of the disease with the addition of new sources of infection. Moreover, Trichinella infection has been detected in a wide range of marine mammals around the world. Until the present time, Trichinella spp. infection has not been detected in marine mammals of South America. Four South American sea lions were found dead in the rookeries of Caleta de los Loros (Lat. 41° 00′ S; 64° 12′ W; n = 1), Promontorio Belén (Lat. 41° 09′ S; Long. 63° 48′ O; n = 1) and Punta Bermeja (Lat. 41° 09′ S; Long. 63° 09′ O; n = 2) in Rio Negro, Argentina. Muscle samples were taken from the tongue and diaphragm and were stored at 4 °C until examination at the Parasitology Laboratory of the Facultad de Ciencias Veterinarias, Universidad de Buenos Aires. The total muscle samples from each animal were analyzed by artificial digestión. Identification at the species level was made by nested multiplex chain reaction (nested multiplex PCR) based on nuclear ribosomal DNA sequences, using six pair of primers. Trichinella spp. larvae were found in one of the four South American sea lions. Based on their morphology, the recovered larvae were suggestive of Trichinella spp. Trichinella larvae generated a fragment of 173 bp corresponding to T. spiralis expansion segment V (ESV) region of the ribosomal DNA.
This is the first report of a Trichinella species infecting marine mammals from South America. The inclusion of Otaria flavescens in the wide range of Trichinella hosts adds new questions to the epidemiology of Trichinella in marine animals.
We thank the Secretaría de Medio Ambiente y Desarrollo Sustentable (SAyDS) of Río Negro Province for giving us permission to get sample from the rookeries.
This work was supported by Universidad de Buenos Aires, Secretaria de Ciencia y Técnica Subsidio UBACyT20020130100336BA and Ministerio de Ciencia y Tecnología, FONCyT Subsidio PICT-2015-235
Occurrence of Trichinella spp. in rats on pig farms
No full textIntroduction
The highest risk of trichinellosis for human is considered in eating meat products containing live larvae, mostly from wild boars or pigs. Spreading of Trichinella spp. may occur in various ways, one of which is transmission by vectors. The rat is considered to be the most common vector for Trichinella parasite. The population of rats living on pig farms can play an important role in maintaining or spreading the parasite to other animals.
Objective
The aim of presented survey was to investigate the occurrence of Trichinella spp. in rats on farms with pigs infected with this parasite.
Material and methods
From pig farms selected for study, the muscles of collected rats were investigated by magnetic stirrer digestion method to assess occurrence of Trichinella in the rat population. Isolated Trichinella parasites were identified under stereomicroscope and multiplex PCR were performed for species identification.
Results
Rats infected with Trichinella spp. were discovered on three of five investigated pig farms. The mean extent of invasion in rats from the studied farms was 23.33%. The calculated medium intensity of invasion was 4.09 lpg (larvae per gram) (SD 5.41). All larvae of Trichinella discovered from rats were identified as T.spiralis .
Conclusions
The results obtained indicate that in farms with a high prevalence of Trichinella invasion in pigs there are very likely to be found rats infected by this nematode. This suggests possibility to maintain the invasion in herd and spread into neighborhood farms
TRICHINELLA
No full textThis chapter provides state-of-the-art overviews on foodborne diseases caused by Trichinella in relation to their etiology, biology, epidemiology, clinical presentation, pathogenesis, diagnosis, treatment, and prevention. Nematodes of the genus Trichinella are the causative agents of trichinellosis (formerly trichinosis), a relevant, potentially deadly foodborne disease. Trichinella is a complex of at least 12 species and genotypes, with a very broad geographical range, including Africa, the Americas, Asia, Australasia, and Europe. Trichinella spp. are transmitted from one animal to another, including humans, solely by the ingestion of skeletal muscle tissues infected with Trichinella larvae. Wild mammals serve as the major reservoir hosts. Ingestion of Trichinella larvae by humans initiates the incubation period, which ends when the syndrome of clinical symptoms occurs. The incubation period exhibits a variable length that reflects several factors: number of larvae ingested, frequency of consumption of infected meat, type of meat consumed (raw or semi-raw), as well as the involved species of Trichinella
Trichinella spiralis in sylvatic hosts from Prince Edward Island
No full textLarvae of Trichinella sp. were found in two of 208 red foxes (Vulpes vulpes) and one of 125 coyotes (Canis latrans) obtained from trappers from Prince Edward Island (Canada) in 1995 and 1996. A polymerase chain reaction based DNA biotyping method revealed the larvae to be isolates of Trichinella spiralis. This is the first verified identification of T. spiralis in sylvatic hosts from Canada.LR: 20031114; PUBM: Print; JID: 0244160; ppublishSource type: Electronic(1
Restoring self-tolerance in autoimmunity-how Trichinella can help Autoimmune Diseases
No full textWe reported the putative beneficial effect of Trichinella spiralis infection in
autoimmune encephalomyelitis—EAE, as animal model of human chronic
inflammatory disease – multiple sclerosis
[Occurrence of Trichinella spp. in wild boar in Switzerland]
No full textTrichinellosis is a worldwide occurring zoonosis caused by the intracellular nematode Trichinella spp. One of the main infection sources in Europe is raw or undercooked meat from wild boar. Trichinella britovi is prevalent in wild carnivores in Switzerland, thus a possible inclusion of wild boar in this wildlife cycle cannot be excluded. In order to assess the prevalence of Trichinella infection in wild boar, we tested 1,458 animals with both parasitological and serological methods. In none of the animals Trichinella-larvae could be recovered by the artificial digestion method (prevalence of larvae: 0 %; 95 % CI 0.0 - 0.3). Antibodies in meat juice were detected in 57 animals using a standardized E/S-Ag-ELISA. However, in the confirmatory westernblot, only 3 animals remained seropositive (seroprevalence: 0.2 %; 95 % CI 0.07 %-0.60 %). The occurrence of wild boar positive for anti-Trichinella-antibodies indicates that meat inspection for Trichinella-larvae in this species is important to prevent human infections
- …
