1,721,153 research outputs found
Loman terveysvaikutukset
Full text link• Loman tarkoitus on palauttaa työntekijän voimavarat. Lomaan liittyy pääsääntöisesti terveyshyötyjä, ¬mutta myös mahdollisia haittoja. • Loman terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä ja myös työn laatu voi vaikuttaa niihin. • Lyhytkin loma hyödyttää, mutta sen vaikutus jää usein lyhytaikaiseksi. Sitä voi pyrkiä pidentämään loman sisällöllä. • Terveyshyötyjen kannalta usea lyhyt lomajakso vuoden mittaan voi olla parempi kuin yksi pitkä, mutta tutkimusta tästä on vasta vähän.Peer reviewe
Ikääntyneiden painon tietoinen vähentäminen:hyötyä vai haittaa?
Full text linkTiivistelmä
Valtaosa suomalaisista eläkeikäisistä on ylipainoisia tai lihavia. Lihavuus lisää sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, avuntarpeen lisääntymisen ja gerastenian riskiä. Ikääntyneiden painon vähentämiseen liittyy riskejä ja hyötyjä. Uutta tutkimusnäyttöä painon vähentämisen vaikutuksesta ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun on saatu. Tutkimuksissa on vertailtu painon vähentämistä energiarajoitteisen ruokavalion, liikunnan ja niiden yhdistelmän avulla sekä sen vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn. Liikunnan yksinään todettiin johtavan parempaan fyysiseen toimintakykyyn, mutta se ei vähentänyt painoa merkittävästi. Interventiot, joissa yhdistettiin ruokavaliota ja liikuntaa, paransivat fyysistä toimintakykyä ja elämänlaatua eniten. Yhdistelmäinterventioihin liittyy myös vähäisempi lihas- ja luumassan menetys verrattuna painon vähentämiseen pelkästään ruokavaliolla.Abstract
The majority of retired Finnish people are overweight or obese. Obesity increases the risks of cardiovascular disease, type 2 diabetes, dependence and frailty. In this article we explore the risks and benefits of weight loss in older people, how it should be carried out and to whom the weight loss is recommended. We also review the most recent scientific evidence of the effect of weight loss interventions on physical function and quality of life in older adults. In the included studies the effects of diet, exercise and their combinations on physical function were compared. Exercise alone led to better physical function, but did not result in significant weight loss. Interventions combining exercise and nutrition were most efficient in improving the physical function and quality of life. The combined interventions also alleviated muscle and bone loss observed in study arms involving only diet
Factors, complications and health-related quality of life associated with diabetes mellitus developed after midlife in men
No full textAbstract
Type 2 diabetes is increasing overall in the world and is mostly associated with Western lifestyle including replete, unhealthy diet, sedentary life style and growing obesity. In the future the highest prevalence will be seen among older people due to longer life expectancy and changes in demography. Because diabetes is associated with increased morbidity, especially from cardiovascular causes, and a shortened life expectancy, an important aspect in the older population is the impact of diabetes on health related quality of life (HRQoL) and development of disability. To measure HRQoL we have many valid instruments, one of them the widely used RAND-36 survey. The 2-hour glucose value is important in screening subjects at high risk for diabetes, but it is time consuming and costly. Recently, 1-hour post load glucose has aroused interest in the prediction of diabetes. Few studies have focused on the effect of the age of onset of diabetes and how it effects on the HRQoL at an older age.
The aim of this study was to investigate the risk factors for future diabetes in men healthy in midlife; the interest was especially focused on 1-hour post load glucose. The other objective was to estimate the HRQoL in men who develop diabetes at an old age.
The present prospective study is based on the Helsinki Businessmen Study originally consisting of 3.490 men, born in 1919–1934 and followed since the 1960’s. All the men had socioeconomically similar status and belonged to the highest social group. The extensive baseline examinations were conducted in 1974, when the men were in midlife, mean age 48. At that time the men’s health, medication and cardiovascular risk factors were observed and self-related health (SRH) was rated on a five-step scale. The men who were healthy without medications were included in the follow-up group. The men were later investigated with postal questionnaires (1985/86, 2000, 2002/03, 2007). In 2000, at mean age of 73, the HRQoL of the survivors was examined using the RAND-36 instrument and was replicated in 2002/03, 2005 and 2007. Development of diabetes was evaluated using the National Drug Reimbursement register and self-reported diabetes in questionnaires.
Baseline 1-hour post-load blood glucose and weight gain from the age of 25 to midlife predicted future diabetes, and especially a combination of 1-hour glucose >8.9 mmol/L and body mass index (BMI) of ≥30 was associated with a 10.1-fold increase of diabetes risk independently of cardiovascular risk factors. Men with late-onset of diabetes (age >75) tented to be healthier in midlife. Diabetes did not affect the HRQoL until after diabetes onset. According to the evaluation in 2000, three RAND-36 scales, i.e. physical functioning, general health and social functioning, worsened already after 0–4 years from diabetes onset but did not deteriorate thereafter. There was no consistent impact on mental health.
In conclusion, this study demonstrates that in men, who develop diabetes later in old age, cardiovascular risk factors in midlife and elevated 1-hour post-load glucose and weight gain up to midlife are important predictors for future diabetes. Developing diabetes exerts clear effects on HRQoL, measured with RAND-36 very early after diagnosis, but affects only some of the domains.Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes on lisääntymässä maailmanlaajuisesti ja on suurelta osin yhteydessä länsimaisen elämäntyylin yleistymiseen. Keskeisimpinä tekijöinä ovat muuttunut, yltäkylläinen ruokavalio, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja niiden myötä lihavuuden lisääntyminen. Diabeteksen lisääntyminen näyttäisi olevan suurinta yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tähän vaikuttavat mm. eliniän pidentyminen ja väestörakenteen muutokset. Diabetesta sairastavien riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioihin on suurempi kuin ei-diabeetikoilla ja sairauksien myötä toimintakyky sekä elämänlaatu heikkenevät. Henkilön oma arvio hyvinvoinnista on tärkeä mittari. Elämänlaadun luotettava mittaaminen on tullut mahdolliseksi testattujen kysymyssarjojen myötä. Yksi laajasti käytetty mittari on RAND-36. Diabetesriskissä olevien henkilöiden löytämiseksi on käytetty 2-tunnin glukoosirasitustestiä, joka on aikaa vievä. Viimeaikoina onkin herännyt kiinnostus glukoosirasituksen jälkeistä yhden tunnin sokeriarvoa kohtaan. Useimmat tyypin 2 diabetekseen liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet työikäiseen väestöön, minkä vuoksi tutkimuksia vanhemmalla iällä puhjenneesta diabeteksesta ja sen vaikutuksesta elämänlaatuun on vähemmän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli yhden tunnin glukoosirasituksen jälkeinen sokeriarvo. Myöhemmällä iällä puhjenneen diabeteksen merkitystä elämänlatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.
Tutkimusaineistona oli ns. Helsingin Johtajatutkimuksen mieskohortti, jota on seurattu 1960-luvulta alkaen. Kaikki miehet (n=3.490) olivat alkuaan terveitä, vuosina 1919–1934 syntyneitä miehiä, jotka kuuluivat ylimpään sosiaaliryhmään. Heidän terveydentilaansa on kartoitettu nykypäiviin saakka. Laajempi perustutkimus tehtiin vuonna 1974, jolloin miehet olivat keski-iässä (48 v). Seurantaan valittiin terveet henkilöt, joilla ei ollut säännöllisiä lääkityksiä. Tällöin kartoitettiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, mitattiin glukoosirasituksen jälkeinen yhden tunnin sokeriarvo ja selviteltiin elämäntapoja, minkä lisäksi sen hetkistä itse koettua hyvinvointia mitattiin 5-portaisella asteikolla. Postitse lähetettyjä kyselytutkimuksia on tehty tietyin väliajoin ja aineiston tiedot tähän tutkimukseen on kerätty 31.12.2007 mennessä. Vuonna 2000 kyselytutkimukseen liitettiin elämänlaatumittarina RAND-36-mittarin suomalainen versio. Diabeteksen puhkeamista on seurattu Kelan lääkekorvausrekisteristä sekä itse ilmoitettuna postikyselyiden kautta.
Tässä keski-iässä terveessä mieskohortissa tulevan diabeteksen kannalta merkittävimmät ennusteelliset tekijät olivat painon nousu 25-vuoden iästä keski-ikään sekä keski-iässä mitattu glukoosirasituksen jälkeinen yhden tunnin sokeriarvo. Etenkin yhden tunnin sokeriarvo >8.9 mmol/L ja BMI ≥30 nostivat tulevan diabeteksen riskin 10-kertaiseksi. Näillä tekijöillä oli myös vahva yhteys sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaan kuolleisuuteen. Glukoosirasituksen jälkeisellä yhden tunnin sokeriarvolla näyttäisi olevan merkitystä arvioitaessa tyypin 2 diabetesriskiä tulevaisuudessa, katkaisupisteenä plasman ≥7.8 mmol/L. Elämänlaatua diabetes näytti heikentävän pian diagnoosin jälkeen (0–4 vuotta diagnoosista), mutta sen jälkeen elämänlaatu ei huonontunut oleellisesti. RAND-36 mittarilla mitattuna elämänlaatu heikkeni merkittävästi diabeetikoilla ei-diabeetikoihin verrattuna fyysisen toimintakyvyn, yleisen elämänlaadun ja sosiaalisten toimintojen osa-alueilla, mutta mielenterveyteen diabetes ei näyttänyt vaikuttavan
Role of Statin Therapy in Primary Prevention of Cardiovascular Disease in Elderly Patients
Full text linkPurpose of ReviewHypercholesterolemia and statin treatment are nowadays common among people older than 75years, but clinical heterogeneity in this increasing age group is wide, and treatment decisions may differ from those in younger patients. Aim is to discuss the presentation, modifying factors, and treatment decisions of hypercholesterolemia (usually with statins) in older persons and focusing on primary prevention.Recent FindingsThere are no randomized controlled trials in persons older than 80years at baseline. Randomized controlled trial findings in younger patients and 75+ subgroups and in observational studies support treatment in secondary prevention of atherosclerotic cardiovascular disease (ASCVD), but trial evidence in primary prevention is less clear. Available data do not imply specific harms in older patients, and, therefore, also, judicious primary prevention is possible. However, persons older than 75years are biologically a very heterogeneous group with frequent frailty, comorbid conditions, and multiple concomitant drugs. All these, as well as personal preferences, must be taken into account in treatment decisions.SummaryStatin treatment is only one way to prevent ASCVD in older people. Treatment of hypercholesterolemia should be started far before 75-80years, and there is no need to discontinue statin treatment due to chronological age alone. After 75years, treatment should be started in patients with ASCVD and judiciously in primary prevention. Like all prevention, statin treatment should be discontinued when palliative treatment is started. Ongoing and planned trials in 70+ individuals will give more information about primary prevention in older persons.Peer reviewe
Benefits and limitations of statin use in primary cardiovascular prevention : recent advances
Full text linkThe status of low‑density lipoprotein (LDL) cholesterol is strong as an essential cause of atherosclerotic vascular disease (ASCVD) and primary target of lipid lowering. Drugs affecting primarily LDL choles‑ terol through an increase of LDL receptor expression are the backbone of current therapy, and generic statins are generally safe, effective, and inexpensive drugs serving this purpose. Statins are indicated for practically all patients in secondary prevention, whereas treatment in primary prevention (healthy individuals) is based on a calculated 10‑year risk of ASCVD. At “borderline” (from 5% to “intermediate” (from 7.5% to for accurate assessment of the individual risk. The calculation of a lifetime risk instead of the 10‑year risk can be especially useful in younger people. More information about the benefits and risks of statins in primary prevention in older people (>70 years of age) will be provided by ongoing randomized and controlled trials (STAREE and PREVENTABLE). In this narrative review, I shall present recent advances in the use of statins in younger and older healthy people, and discuss their benefits and potential risks. I also raise a question whether with the current evidence base, most people in affluent societies would benefit from taking statins.Peer reviewe
Kasvistanoliesteri pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta ravitsemuksen keinoin : pieneneekö samalla valtimotautitapahtumien riskikin?
Full text linkSarkopenia - lihasmassan ja -voiman kato
Full text link• Sarkopenia tarkoittaa etenevää yleistynyttä lihasmassan ja -voiman vähenemistä. Se ei ole ikään sidottu, mutta se on tavallisempi vanhalla iällä. • Patofysiologia on monimutkainen ja etiologia moninainen. Tehokas ehkäisy edellyttää elämänaikaisia toimia. • Sarkopenia lisää merkittävien kliinisten tapahtumien riskiä, mm. kaatumisia, toimintakyvyn ¬heikentymistä ja gerastenian kehittymistä. • Toistaiseksi paras hoito koostuu lihasvoimaharjoitusten ja ravitsemushoidon yhdistämisestä. ¬Spesifisiä lääkehoitomahdollisuuksia tutkitaan.Peer reviewe
- …
