371 research outputs found
Koulutusinterventioiden vaikuttavuus suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa
No full textAbstract
The purpose of this study was to develop an educational interventions and evaluate their effects on dentist and dental hygienist mentors’ competence in mentoring dental health care students in clinical practice.
In this study, the development of the intervention was guided by the Medical Research Council framework. The interventions’ phase of development and evaluation proceeded in three stages. In the first phase, the interventions were developed by conducting a cross-sectional study to assess dentists’, dental hygienists’ and dental assistants’ (n=933) competence of student mentoring and to identify distinct mentor profiles. The systematic literature review’s objective was to evaluate the effectiveness and advancement of mentoring education intervention on mentoring competence (n=8). The identified theory was used as a basis for the development of the educational
intervention.
In the second phase (feasibility), the feasibility of the education interventions was assessed based on the evaluations of the expert groups. In the third phase, the effectiveness of the educational interventions was assessed on the mentoring competence of dentists and dental hygienists in clinical practice. Intervention Group I was conducted as blended learning methods (n=32) and Intervention Group II as online methods (n=33). Participants in the Control Group (n=56) had not completed the mentoring education. The data was collected before (pre-test) and after the mentoring education (post-test), as well as three months after the completion of the mentoring education (follow-up-test), and in the Control Group according to the Intervention Group I data collection. The statistical significance of observed differences, differences between the intervention and Control Groups were assesses using the Mann-Whitney U test and pre- and post-test changes were assessed using Wilcoxon Signed Rank test.
There were statistically significant improvements in mentoring competence in both
Intervention groups. There was a statistically significant difference between the control group and intervention groups in the competence area of mentoring. Oral health professionals are required the competence of student mentoring.
The mentoring education is needed to improve the competence of student mentoring. Both blended learning and online learning can be used to develop the mentoring competence. Original papers Keinänen, A.-L., Mikkonen, K., Lähdesmäki, R., & Kääriäinen, M. (2020). The dental healthcare professionals’ competence in mentoring students in the clinical practice. European Journal of Dental Education, 25(2), 385–396. https://doi.org/10.1111/eje.12615 https://doi.org/10.1111/eje.12615 Self-archived version Keinänen, A.-L., Lähdesmäki, R., Juntunen, J., Tuomikoski, A.-M., Kääriäinen, M., & Mikkonen, K. (2023). Effectiveness of mentoring education on health care professionals´ mentoring competence: A systematic review. Nurse Education Today, 121, 105709. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.105709 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.105709 Self-archived version Keinänen, A.-L., Lähdesmäki, R., Kääriäinen, M., Vatjus, R., & Mikkonen, K. (2023). Effectiveness of mentor competence education for oral health care professionals – a quasi-experimental study. Manuscript in preparation. Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ohjaajakoulutusinterventiot ja arvioida niiden vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa.
Tässä tutkimuksessa interventioiden kehittämistä ohjasivat Medical Research Councilin viitekehys. Intervention kehittämis- ja arviointivaihe eteni kolmen vaiheen mukaisesti. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin interventiot, jossa toteutettiin poikkileikkaustutkimus, jossa arvioitiin hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien (n=933) opiskelijaohjausosaamista sekä tunnistettiin erilaiset ohjaajaprofiilit. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida, kuinka ohjaajakoulutusinterventiot vaikuttivat ja edistivät ohjausosaamista (n=8). Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen teoriaa hyödynnettiin osana interventioiden kehittämisessä.
Toisessa (toteutettavuus) vaiheessa arvioitiin koulutusinterventioiden toteutettavuutta asiantuntijaryhmien arviointeihin perustuen. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin koulutusinterventioiden vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Interventioryhmä I toteutettiin blended learning koulutuksena (n=32) ja Interventioryhmä II verkkokoulutuksena (n=33). Kontrolliryhmään osallistuneet (n=56) eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta. Aineisto kerättiin Opiskelijaohjausosaamisen - mittarilla Interventioryhmässä I ja Interventioryhmässä II ennen koulutusta, heti koulutuksen jälkeen ja kolme kuukautta seurantajakson jälkeen sekä kontrolliryhmässä Interventioryhmän I aineistonkeruun mukaisesti. Interventioryhmien ja kontrolliryhmän välisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitney U -testillä, ja ryhmien sisäisiä muutoksia tarkasteltiin Wilcoxon Signed Rank -testillä.
Opiskelijaohjausosaaminen kehittyi tilastollisesti merkitsevästi molemmissa Interventioryhmissä. Interventioryhmässä I arvioitiin rakentavan palautteen antaminen korkeammalle koulutusintervention jälkeen interventioryhmään II verrattuna. Kontrolliryhmän ja interventioryhmien
välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero opiskelijaohjausosaamiseen. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla edellytetään opiskelijaohjausosaamista.
Ohjaajakoulutusta tarvitaan opiskelijaohjausosaamisen parantamiseksi. Ohjausosaamista kehitetään sekä blended learning koulutuksella, että verkkokoulutuksella. Osajulkaisut Keinänen, A.-L., Mikkonen, K., Lähdesmäki, R., & Kääriäinen, M. (2020). The dental healthcare professionals’ competence in mentoring students in the clinical practice. European Journal of Dental Education, 25(2), 385–396. https://doi.org/10.1111/eje.12615 https://doi.org/10.1111/eje.12615 Rinnakkaistallennettu versio Keinänen, A.-L., Lähdesmäki, R., Juntunen, J., Tuomikoski, A.-M., Kääriäinen, M., & Mikkonen, K. (2023). Effectiveness of mentoring education on health care professionals´ mentoring competence: A systematic review. Nurse Education Today, 121, 105709. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.105709 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.105709 Rinnakkaistallennettu versio Keinänen, A.-L., Lähdesmäki, R., Kääriäinen, M., Vatjus, R., & Mikkonen, K. (2023). Effectiveness of mentor competence education for oral health care professionals – a quasi-experimental study. Manuscript in preparation. Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 12. tammikuuta 2024 kello 12Abstract
The purpose of this study was to develop an educational interventions and evaluate their effects on dentist and dental hygienist mentors’ competence in mentoring dental health care students in clinical practice.
In this study, the development of the intervention was guided by the Medical Research Council framework. The interventions’ phase of development and evaluation proceeded in three stages. In the first phase, the interventions were developed by conducting a cross-sectional study to assess dentists’, dental hygienists’ and dental assistants’ (n=933) competence of student mentoring and to identify distinct mentor profiles. The systematic literature review’s objective was to evaluate the effectiveness and advancement of mentoring education intervention on mentoring competence (n=8). The identified theory was used as a basis for the development of the educational
intervention.
In the second phase (feasibility), the feasibility of the education interventions was assessed based on the evaluations of the expert groups. In the third phase, the effectiveness of the educational interventions was assessed on the mentoring competence of dentists and dental hygienists in clinical practice. Intervention Group I was conducted as blended learning methods (n=32) and Intervention Group II as online methods (n=33). Participants in the Control Group (n=56) had not completed the mentoring education. The data was collected before (pre-test) and after the mentoring education (post-test), as well as three months after the completion of the mentoring education (follow-up-test), and in the Control Group according to the Intervention Group I data collection. The statistical significance of observed differences, differences between the intervention and Control Groups were assesses using the Mann-Whitney U test and pre- and post-test changes were assessed using Wilcoxon Signed Rank test.
There were statistically significant improvements in mentoring competence in both
Intervention groups. There was a statistically significant difference between the control group and intervention groups in the competence area of mentoring. Oral health professionals are required the competence of student mentoring.
The mentoring education is needed to improve the competence of student mentoring. Both blended learning and online learning can be used to develop the mentoring competence.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ohjaajakoulutusinterventiot ja arvioida niiden vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa.
Tässä tutkimuksessa interventioiden kehittämistä ohjasivat Medical Research Councilin viitekehys. Intervention kehittämis- ja arviointivaihe eteni kolmen vaiheen mukaisesti. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin interventiot, jossa toteutettiin poikkileikkaustutkimus, jossa arvioitiin hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien (n=933) opiskelijaohjausosaamista sekä tunnistettiin erilaiset ohjaajaprofiilit. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida, kuinka ohjaajakoulutusinterventiot vaikuttivat ja edistivät ohjausosaamista (n=8). Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen teoriaa hyödynnettiin osana interventioiden kehittämisessä.
Toisessa (toteutettavuus) vaiheessa arvioitiin koulutusinterventioiden toteutettavuutta asiantuntijaryhmien arviointeihin perustuen. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin koulutusinterventioiden vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Interventioryhmä I toteutettiin blended learning koulutuksena (n=32) ja Interventioryhmä II verkkokoulutuksena (n=33). Kontrolliryhmään osallistuneet (n=56) eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta. Aineisto kerättiin Opiskelijaohjausosaamisen - mittarilla Interventioryhmässä I ja Interventioryhmässä II ennen koulutusta, heti koulutuksen jälkeen ja kolme kuukautta seurantajakson jälkeen sekä kontrolliryhmässä Interventioryhmän I aineistonkeruun mukaisesti. Interventioryhmien ja kontrolliryhmän välisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitney U -testillä, ja ryhmien sisäisiä muutoksia tarkasteltiin Wilcoxon Signed Rank -testillä.
Opiskelijaohjausosaaminen kehittyi tilastollisesti merkitsevästi molemmissa Interventioryhmissä. Interventioryhmässä I arvioitiin rakentavan palautteen antaminen korkeammalle koulutusintervention jälkeen interventioryhmään II verrattuna. Kontrolliryhmän ja interventioryhmien
välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero opiskelijaohjausosaamiseen. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla edellytetään opiskelijaohjausosaamista.
Ohjaajakoulutusta tarvitaan opiskelijaohjausosaamisen parantamiseksi. Ohjausosaamista kehitetään sekä blended learning koulutuksella, että verkkokoulutuksella
Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu gerontologisen hoitotyön osaaminen
No full textAbstractThe world’s population is aging and more and more nurses are facing older people at their work. Gerontological nursing challenges nursing staff with heterogeneity in the older people, different health care settings, and a variety of competence challenges. The purpose of this study was to describe and explain the areas of competence in gerontological nursing, to develop and evaluate the reliability of a new instrument GeroNursingCom and the competence in gerontological nursing produced by UAS’s. The aim was to form an overall picture of the skills required in gerontological nursing in order to develop and evaluate nursing education.The study consisted from three phases including three sub-studies; I a qualitative study, II development and evaluation of the instrument and III a quantitative cross-sectional study. The research material of the first phase was collected and pilot-tested (n=36) in five focus group interviews from gerontological nursing experts (n=27). In the second phase, the instrument GeroNursingCom instrument was developed and tested, with collected quantitative data from Finnish UAS’s (n=9) from 274 students which were used in phase III describing the gerontological competence areas. Qualitative data were analyzed by inductive content analysis and quantitative data by statistical methods using exploratory factor analysis, K-mean cluster analysis, non-parametric tests and descriptive statistics.The results of phase I identified the four competence areas of gerontological nursing; clinical nursing competence; competence in promoting health and well-being; interaction competence; and ethical competence. The instrument was developed in phase II based on phase I results and includes 53 questions from 11 different factors. The phase III results showed that the self-assessed competence in gerontological nursing of graduate nursing students is on intermediate level and in the three profiles identified, the competence varied between intermediate and high levels. The best competence was in the area of appreciative encounter and interaction and the worst the area of supporting the sexuality of older people.In conclusion, the current nursing education produces nurses with intermediate skills in gerontological nursing, which have been positively influenced by previous education and work experience in healthcare.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Tohmola, A., Saarnio, R., Mikkonen, K., Kyngäs, H., & Elo, S. (2021). Competencies relevant for gerontological nursing: Focus-group interviews with professionals in the nursing of older people. Nordic Journal of Nursing Research, 205715852110304. https://doi.org/10.1177/20571585211030421Self-archived versionTohmola, A., Saarnio, R., Mikkonen, K., Kyngäs, H., & Elo, S. (2021). Development and psychometric testing of the Gerontological Nursing Competence (GeroNursingCom) instrument. Journal of Advanced Nursing, 77(2), 1070–1084. https://doi.org/10.1111/jan.14609Self-archived versionTohmola, A., Elo, S., Mikkonen, K., Kyngäs, H., Lotvonen, S., & Saarnio, R. (2021). Nursing students’ competence profiles in gerontological nursing—A cross‐sectional study. Nursing Open, nop2.1054. https://doi.org/10.1002/nop2.1054Self-archived versionTiivistelmäMaailman väestö ikääntyy, ja yhä useampi sairaanhoitaja kohtaa työssään ikääntyneitä potilaita ja asiakkaita. Gerontologinen hoitotyö haastaa hoitohenkilökuntaa ikääntyneiden heterogeenisyydellä, erilaisilla terveydenhuollon toimintaympäristöillä ja moninaisilla osaamisen haasteilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää gerontologisen hoitotyön osaamista ja sen osa-alueita sekä ammattikorkeakoulutuksen tuottamaa gerontologisen hoitotyön osaamista. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva gerontologisessa hoitotyössä vaadittavasta osaamisesta, jotta koulutusta voidaan kehittää ja arvioida. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta sisältäen kolme osatutkimusta: I laadullinen haastattelututkimus, II mittarin kehittäminen ja III määrällinen poikkileikkaustutkimus.Ensimmäisen vaiheen tutkimusaineisto kerättiin viidessä fokusryhmähaastattelussa gerontologisen hoitotyön asiantuntijoilta (n=27). Toisessa vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin (n=36) gerontologisen hoitotyön osaamista mittaava mittari GeroNursingCom, jolla kerättiin määrällinen aineisto suomalaisista ammattikorkeakouluista (n=9) 274 opiskelijalta. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisin menetelmin käyttäen eksploratiivista faktorianalyysia, K-keskiarvo ryhmittelyanalyysiä, ei-parametrisia testejä sekä kuvaavia tilastoja.Vaiheen I tulokset osoittivat gerontologisen hoitotyön neljäksi osaamisalueeksi kliinisen hoitotyön osaamisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen, vuorovaikutusosaamisen sekä eettisen osaamisen. Vaiheessa II kehitetyn mittarin sisältö perustuu vaiheen I tuloksiin ja sisältää 53 kysymystä 11 eri kategoriasta. Vaiheen III tutkimus osoitti, että valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön itsearvioitu osaaminen on kaikkiaan keskitasoista, ja laadituissa kolmessa osaamisprofiilissa osaaminen vaihteli keskitason ja korkean tason välillä. Parasta osaaminen oli arvostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisalueella ja huonointa ikääntyneiden seksuaalisuuden tukemisen osaamisalueella.Johtopäätöksenä todetaan, että tämänhetkinen sairaanhoitajakoulutus tuottaa keskitasoista gerontologisen hoitotyön osaamista, johon on positiivisella tavalla vaikuttanut opiskelijan aiempi koulutus ja työkokemus terveydenhuollossa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Tohmola, A., Saarnio, R., Mikkonen, K., Kyngäs, H., & Elo, S. (2021). Competencies relevant for gerontological nursing: Focus-group interviews with professionals in the nursing of older people. Nordic Journal of Nursing Research, 205715852110304. https://doi.org/10.1177/20571585211030421Rinnakkaistallennettu versioTohmola, A., Saarnio, R., Mikkonen, K., Kyngäs, H., & Elo, S. (2021). Development and psychometric testing of the Gerontological Nursing Competence (GeroNursingCom) instrument. Journal of Advanced Nursing, 77(2), 1070–1084. https://doi.org/10.1111/jan.14609Rinnakkaistallennettu versioTohmola, A., Elo, S., Mikkonen, K., Kyngäs, H., Lotvonen, S., & Saarnio, R. (2021). Nursing students’ competence profiles in gerontological nursing—A cross‐sectional study. Nursing Open, nop2.1054. https://doi.org/10.1002/nop2.1054Rinnakkaistallennettu versioEsitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Leena Palotie-salissa (101A) 12. marraskuuta 2021 kello 12.00Abstract
The world’s population is aging and more and more nurses are facing older people at their work. Gerontological nursing challenges nursing staff with heterogeneity in the older people, different health care settings, and a variety of competence challenges. The purpose of this study was to describe and explain the areas of competence in gerontological nursing, to develop and evaluate the reliability of a new instrument GeroNursingCom and the competence in gerontological nursing produced by UAS’s. The aim was to form an overall picture of the skills required in gerontological nursing in order to develop and evaluate nursing education.
The study consisted from three phases including three sub-studies; I a qualitative study, II development and evaluation of the instrument and III a quantitative cross-sectional study. The research material of the first phase was collected and pilot-tested (n=36) in five focus group interviews from gerontological nursing experts (n=27). In the second phase, the instrument GeroNursingCom instrument was developed and tested, with collected quantitative data from Finnish UAS’s (n=9) from 274 students which were used in phase III describing the gerontological competence areas. Qualitative data were analyzed by inductive content analysis and quantitative data by statistical methods using exploratory factor analysis, K-mean cluster analysis, non-parametric tests and descriptive statistics.
The results of phase I identified the four competence areas of gerontological nursing; clinical nursing competence; competence in promoting health and well-being; interaction competence; and ethical competence. The instrument was developed in phase II based on phase I results and includes 53 questions from 11 different factors. The phase III results showed that the self-assessed competence in gerontological nursing of graduate nursing students is on intermediate level and in the three profiles identified, the competence varied between intermediate and high levels. The best competence was in the area of appreciative encounter and interaction and the worst the area of supporting the sexuality of older people.
In conclusion, the current nursing education produces nurses with intermediate skills in gerontological nursing, which have been positively influenced by previous education and work experience in healthcare.Tiivistelmä
Maailman väestö ikääntyy, ja yhä useampi sairaanhoitaja kohtaa työssään ikääntyneitä potilaita ja asiakkaita. Gerontologinen hoitotyö haastaa hoitohenkilökuntaa ikääntyneiden heterogeenisyydellä, erilaisilla terveydenhuollon toimintaympäristöillä ja moninaisilla osaamisen haasteilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää gerontologisen hoitotyön osaamista ja sen osa-alueita sekä ammattikorkeakoulutuksen tuottamaa gerontologisen hoitotyön osaamista. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva gerontologisessa hoitotyössä vaadittavasta osaamisesta, jotta koulutusta voidaan kehittää ja arvioida. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta sisältäen kolme osatutkimusta: I laadullinen haastattelututkimus, II mittarin kehittäminen ja III määrällinen poikkileikkaustutkimus.
Ensimmäisen vaiheen tutkimusaineisto kerättiin viidessä fokusryhmähaastattelussa gerontologisen hoitotyön asiantuntijoilta (n=27). Toisessa vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin (n=36) gerontologisen hoitotyön osaamista mittaava mittari GeroNursingCom, jolla kerättiin määrällinen aineisto suomalaisista ammattikorkeakouluista (n=9) 274 opiskelijalta. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisin menetelmin käyttäen eksploratiivista faktorianalyysia, K-keskiarvo ryhmittelyanalyysiä, ei-parametrisia testejä sekä kuvaavia tilastoja.
Vaiheen I tulokset osoittivat gerontologisen hoitotyön neljäksi osaamisalueeksi kliinisen hoitotyön osaamisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen, vuorovaikutusosaamisen sekä eettisen osaamisen. Vaiheessa II kehitetyn mittarin sisältö perustuu vaiheen I tuloksiin ja sisältää 53 kysymystä 11 eri kategoriasta. Vaiheen III tutkimus osoitti, että valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön itsearvioitu osaaminen on kaikkiaan keskitasoista, ja laadituissa kolmessa osaamisprofiilissa osaaminen vaihteli keskitason ja korkean tason välillä. Parasta osaaminen oli arvostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisalueella ja huonointa ikääntyneiden seksuaalisuuden tukemisen osaamisalueella.
Johtopäätöksenä todetaan, että tämänhetkinen sairaanhoitajakoulutus tuottaa keskitasoista gerontologisen hoitotyön osaamista, johon on positiivisella tavalla vaikuttanut opiskelijan aiempi koulutus ja työkokemus terveydenhuollossa
Hybridikoulutusintervention kehittäminen terveystieteiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi
No full textAbstract
The aim of this study was to develop a hybrid education intervention by integrating a hybrid education model to ensure the generic competencies of health sciences students. This three-phase dissertation is structured according to the Medical Research Council framework and focuses on the development phase of the intervention.
The first phase of the dissertation developed the theoretical framework for the intervention. An observational study was conducted to describe the health sciences competence and interaction that could be observed in the collaborative hybrid learning of health sciences students (n=17). The data were analysed using the coding and counting method, and descriptive analysis. A qualitative interview study was used to describe the experiences of health sciences students (n=15) on the development of health sciences competence, digital learning and the impact on digital learning to the development of health sciences competence, and the experiences of social and health care, and health sciences educators (n=21) in hybrid learning. The data were analysed using content analysis.
In the second phase, the health sciences generic competence self-assessment instrument was developed and psychometrically tested using cross-sectional data collected from students (n=276). Structural validity was analysed by exploratory factor analysis and reliability by Cronbach's alpha coefficient. In the third phase, a hybrid education intervention was developed by integrating the hybrid education model built to ensure health sciences competencies.
Based on the results of the dissertation, a hybrid education intervention was developed by integrating a hybrid education model. The model included global and digital changes in education, a high-quality hybrid learning environment and the development of health sciences competence in hybrid education. The health sciences generic competence instrument included competence in leadership, administration and finance, people-centred guidance, health promotion, evidence-based practice, digital competence, work well-being and self-management, collaboration and problem-solving and societal interaction.
The hybrid education model can be widely implemented in higher education. The intervention will allow exploring the effectiveness of hybrid education in health sciences education. Original papers Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859 Self-archived version Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 Self-archived version Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306 Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hybridikoulutusinterventio integroimalla hybridikoulutusmalli terveystieteiden opiskelijoiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Tämä kolmivaiheinen väitöskirja on rakennettu Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti ja keskittyy intervention kehittämisen vaiheeseen.
Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Havainnointitutkimuksella kuvattiin, millaista terveystieteiden osaamista ja vuorovaikutusta voitiin havaita terveystieteiden opiskelijoiden (n=17) yhteisöllisessä hybridioppimisessa. Aineisto analysoitiin coding & counting -menetelmällä sekä kuvailevalla analyysilla. Laadullisella haastattelututkimuksella kuvattiin terveystieteiden opiskelijoiden (n=15) kokemuksia terveystieteiden osaamisen kehittymisestä, digitaalisesta oppimisesta ja digitaalisen oppimisen yhteydestä terveystieteiden osaamisen kehittymiseen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ja terveystieteiden opettajien (n=21) kokemuksia hybridiopetuksesta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Toisessa vaiheessa kehitettiin sekä psykometrisesti testattiin terveystieteiden geneerisen osaamisen itsearviointimittari opiskelijoilta kerätyllä poikkileikkausaineistolla (n=276). Rakennevaliditeetti analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja reliabiliteetti Cronbachin alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin hybridikoulutusinterventio siten, että integroitiin rakennettu hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi.
Väitöskirjan tulosten perusteella kehitettiin hybridikoulutusinterventio integroimalla siihen hybridikoulutusmalli, joka sisälsi globaalit ja digitaaliset muutokset koulutuksessa, laadukkaan hybridiopetusympäristön sekä terveystieteiden osaamisen kehittymisen hybridikoulutuksessa. Terveystieteiden geneerisen osaamisen mittari sisälsi johtamis-, hallinto- ja talousosaamisen, ihmislähtöisen ohjausosaamisen, terveydenedistämisosaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen, digitaalisen osaamisen, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamisen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisosaamisen.
Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa laajasti korkeakoulutuksessa, ja interventio mahdollistaa hybridiopetuksen vaikuttavuuden tutkimisen terveystieteiden koulutuksessa. Osajulkaisut Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859 Rinnakkaistallennettu versio Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 Rinnakkaistallennettu versio Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306 Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 22. maaliskuuta 2024 kello 12Abstract
The aim of this study was to develop a hybrid education intervention by integrating a hybrid education model to ensure the generic competencies of health sciences students. This three-phase dissertation is structured according to the Medical Research Council framework and focuses on the development phase of the intervention.
The first phase of the dissertation developed the theoretical framework for the intervention. An observational study was conducted to describe the health sciences competence and interaction that could be observed in the collaborative hybrid learning of health sciences students (n=17). The data were analysed using the coding and counting method, and descriptive analysis. A qualitative interview study was used to describe the experiences of health sciences students (n=15) on the development of health sciences competence, digital learning and the impact on digital learning to the development of health sciences competence, and the experiences of social and health care, and health sciences educators (n=21) in hybrid learning. The data were analysed using content analysis.
In the second phase, the health sciences generic competence self-assessment instrument was developed and psychometrically tested using cross-sectional data collected from students (n=276). Structural validity was analysed by exploratory factor analysis and reliability by Cronbach's alpha coefficient. In the third phase, a hybrid education intervention was developed by integrating the hybrid education model built to ensure health sciences competencies.
Based on the results of the dissertation, a hybrid education intervention was developed by integrating a hybrid education model. The model included global and digital changes in education, a high-quality hybrid learning environment and the development of health sciences competence in hybrid education. The health sciences generic competence instrument included competence in leadership, administration and finance, people-centred guidance, health promotion, evidence-based practice, digital competence, work well-being and self-management, collaboration and problem-solving and societal interaction.
The hybrid education model can be widely implemented in higher education. The intervention will allow exploring the effectiveness of hybrid education in health sciences education.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hybridikoulutusinterventio integroimalla hybridikoulutusmalli terveystieteiden opiskelijoiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Tämä kolmivaiheinen väitöskirja on rakennettu Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti ja keskittyy intervention kehittämisen vaiheeseen.
Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Havainnointitutkimuksella kuvattiin, millaista terveystieteiden osaamista ja vuorovaikutusta voitiin havaita terveystieteiden opiskelijoiden (n=17) yhteisöllisessä hybridioppimisessa. Aineisto analysoitiin coding & counting -menetelmällä sekä kuvailevalla analyysilla. Laadullisella haastattelututkimuksella kuvattiin terveystieteiden opiskelijoiden (n=15) kokemuksia terveystieteiden osaamisen kehittymisestä, digitaalisesta oppimisesta ja digitaalisen oppimisen yhteydestä terveystieteiden osaamisen kehittymiseen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ja terveystieteiden opettajien (n=21) kokemuksia hybridiopetuksesta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Toisessa vaiheessa kehitettiin sekä psykometrisesti testattiin terveystieteiden geneerisen osaamisen itsearviointimittari opiskelijoilta kerätyllä poikkileikkausaineistolla (n=276). Rakennevaliditeetti analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja reliabiliteetti Cronbachin alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin hybridikoulutusinterventio siten, että integroitiin rakennettu hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi.
Väitöskirjan tulosten perusteella kehitettiin hybridikoulutusinterventio integroimalla siihen hybridikoulutusmalli, joka sisälsi globaalit ja digitaaliset muutokset koulutuksessa, laadukkaan hybridiopetusympäristön sekä terveystieteiden osaamisen kehittymisen hybridikoulutuksessa. Terveystieteiden geneerisen osaamisen mittari sisälsi johtamis-, hallinto- ja talousosaamisen, ihmislähtöisen ohjausosaamisen, terveydenedistämisosaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen, digitaalisen osaamisen, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamisen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisosaamisen.
Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa laajasti korkeakoulutuksessa, ja interventio mahdollistaa hybridiopetuksen vaikuttavuuden tutkimisen terveystieteiden koulutuksessa
Benchmark of two quench codes for the protection study of an high field HTS insert dipole
No full textResearch on possibilities in long-term LHC (Large Hadron Collider) upgrade include considerations on replacing the Nb-Ti dipoles with Nb3Sn outserts and inserts made of some high temperature superconductor (HTS) which outperforms conventional superconductors above 20 T. Regarding to this target, the WP7.4 (Very high field insert) in project EuCARD is to construct about 1 m long HTS dipole producing 6 T in background field of 13 T. Since the quench analysis of HTS coils is challenging, e.g., due to slow propagation velocities and possibly ambiguous limit between the normal and superconducting state, two different strategies are developed in parallel to analyse the quench of the small prototype insert. The one is based on propagation velocities and the other on solving heat diffusion equation with finite element method. The very first steps of the development include benchmark calculations with the already existing programs for small Nb-Ti solenoid to guarantee similar starting points for the partners. After this, a quench analysis was performed for an HTS solenoid. In this paper we consider the results of these calculations
GALLETTI M (2009). Histoire d'une société secrète Le chapitre biffé de la Somme athéologique. In Writing in contexte: French Literature, Theory and the Avant Gardes. L'écriture en contexte: littérature, théorie et avangardes françaises au XXe siècle (T. Arppe; H. Béhar;S. McCorristine; M. Galletti; B. Gobille; T. Kantaro, R. Krauss; K. Mikkonen; R. Spiteri). A cura di Tiina Arppe; Timo Kantaro; Kai Mikkonen, in Collegium, n. 5, 15 luglio 2009, p. 61-77, HELSINKI:University Press of Helsinki
No full textJust the Right Mood for HIT!
No full textConversational agents are playing an increasingly important role in providing users with natural communication environments, improving outcomes in a variety of domains in human-computer interaction. Crowdsourcing marketplaces are simultaneously flourishing, and it has never been easier to acquire large-scale human input from online workers. Recent works have revealed the potential of conversational interfaces in improving worker engagement and satisfaction. At the same time, worker moods have been shown to have significant effects on quality related outcomes. Little is known about the role of worker moods in shaping work in conversational microtask crowdsourcing. In this paper, we conducted a crowdsourcing study addressing 600 unique online workers, to investigate the role that worker moods play in conversational microtask crowdsourcing. We also explore whether suitable conversational styles of the agent can affect the performance of workers in different moods. Our results show that workers in a pleasant mood tend to produce significantly higher quality results (over 20%), exhibit greater engagement (an increase by around 19%) and report a lower cognitive load (by over 12%), and a suitable conversational style can have a significant impact on workers in different moods. Our findings advance the current understanding of conversational microtask crowdsourcing and have important implications on designing future conversational crowdsourcing systems.Green Open Access added to TU Delft Institutional Repository ‘You share, we take care!’ – Taverne project https://www.openaccess.nl/en/you-share-we-take-care Otherwise as indicated in the copyright section: the publisher is the copyright holder of this work and the author uses the Dutch legislation to make this work public.Web Information SystemsHuman-Centred Artificial Intelligenc
Intentions and Interpretations: Philosophical Fiction as Conversation
No full textAppeals to the actual author\u27s intention in order to legitimate an interpretation of a work of literary narrative fiction have generally been considered extraneous in Anglo-American philosophy of literature since Wimsatt and Beardsley\u27s well-known manifesto from the 1940s. For over sixty years now so-called anti-intentionalists have argued that the author\u27s intentions – plans, aims, and purposes considering her work – are highly irrelevant to interpretation. In this paper, I shall argue that the relevance of the actual author\u27s intentions varies in different approaches to fiction, and suggest that fictions are legitimately interpreted intentionally as conversations in a certain kind of reading. My aim is to show that the so-called conversational approach is valid when emphasizing the cognitive content of a fiction and truths it seem to convey, for example, in a philosophical approach to fictions which contain philosophical purport using Sartre\u27s fictional works as paradigmatic, and that anti-intentionalists\u27 arguments against intentionalism do not threaten such an approach
Social and material deprivation among youth in Finland : causes, consequences, and coping
No full textBackground:
Social and material deprivation is associated with poor health, decreased subjective well-being, and limited opportunities for personal development. To date, little is known about the lived experiences of Finnish low-income youths and the general purpose of this study is to fill this gap. Despite the extensive research on socioeconomic income disparities. only a few scholars have addressed the question of how low socioeconomic position is experienced by disadvantaged people themselves. Little is known about the everyday social processes that lead to decreased well-being of economically and socially disadvantaged citizens.
Data:
The study is based on the data of 65 autobiographical essays written by Finnish low-income youths aged 14-29 (M=23.5I, SD=3.95). The research data were originally collected in a Finnish nationwide writing contest 'Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä' [Everyday Experiences of Poverty] between June and September of 2006. The contest was partaken by 850 Finnish writers.
Methods and key concepts:
Autobiographical narratives (N=65) of low-income youths were analyzed based on grounded theory methodology (GTM). the analysis was not built on specific pre-conceived categorizations: it was guided by the paradigm model and so-called 'sensitizing concepts'. The concepts this study utilized were based on the research literature on socioeconomic inequalities, resilience, and coping. Socioeconomic inequalities refer to unequal distribution of resources, such as income, social status, and health, between social groups. The concept of resilience refers to an individual's capacity to cope despite existing risk factors and conditions that are harmful to health and well-being. Coping strategies can be understood as ways by which a person tries to cope with psychological stress in a situation where internal or externals demands exceed one's resources, the ways to cope are cognitive or behavioral efforts by which individual tries to relieve the stress and gain new resources. Lack of material and social resources is associated with increased exposure to health-related stressors during the life course.
Aims:
The first aim of this study is to illustrate how youths with low socioeconomic status perceive the causes and consequences of their social and material deprivation. The second aim is to describe what kind of coping strategies youths employ to cope in their everyday life. The third aim is to build an integrative conceptual framework based on the relationships between causes, consequences, and individual coping strategies associated with deprivation, the analysis was carried out through systematic coding and orderly treatment of the data based on the grounded theory methodology.
Results:
Finnish low-income youths attributed the primary causes of deprivation to their family background, current socioeconomic status, sudden life changes, and contextual factors. Material and social deprivation was associated with various kinds of negative psychological, social, and material consequences. Youths used a variety of coping strategies that were identified as psychological, social, material, and functional-behavioral. Finally, a conceptual framework was formulated to link the findings together. In the discussion, the results were compared and contrasted to the existing research literature.
The main references of the study were:
Coping: Aldwin (2007): L a z a r u s * Folkman (1984); Hobfoll (1989. 2001. 2002). Deprivation: Larivaara, Isola. & Mikkonen (20(17): Lister (2004); Townsend (1987); Raphael (2007). Health inequalities: Dahlgren & Whitehead (2007): Lynch, et al. (2000): Marmot & Wilkinson (2006): WHO (2008). Methods: Charmaz (2006): Flick (2009): Strauss & Corbin (1990). Resilience: Cutuli & Masten (2009): Luthar (2006).Tausta:
Sosiaalinen ja aineellinen deprivaatio (puute) on yhdistetty heikentyneeseen terveyteen, alentuneeseen koettuun hyvinvointiin ja rajallisiin henkilökohtaisiin kehittymismahdollisuuksiin. Toistaiseksi on olemassa vain vähän tutkimustietoa suomalaisnuorten pienituloisuuden kokemuksellisesta puolesta. Tämä tutkimus pyrkii paikkaamaan aikaisemman tutkimuksen jättämiä aukkokohtia. Sosioekonomisia eroja on tutkittu laajasti mutta vähemmän on tutkimustietoa siitä miten matalaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat itse kokevat oman tilanteensa. Lisäksi on olemassa vain vähän tutkimustietoa erilaisista sosiaalisista prosesseista, jotka voivat johtaa alentuneeseen koettuun hyvinvointiin taloudellisesti ja sosiaalisesti matalassa asemassa olevissa väestöryhmissä.
Aineisto:
Tutkimuksen aineisto muodostui 65:sta pienituloisen suomalaisnuoren kirjoittamasta omaelämänkerrallisesta tekstistä. Kirjoittajat olivat iältään 14-29 vuotiaita (M=23.5I. SD=3.95). Tutkimusaineisto kerättiin osana 'Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä' -kirjoituskilpailua, joka järjestettiin vuonna 2006 kesä-syyskuun välisenä aikana. Kirjoituskilpailuun osallistui 850 kirjoittajaa eri puolelta Suomea.
Menetelmät ja keskeiset käsitteet:
Pienituloisten nuorten omaelämäkerrallisia tekstejä (N=65) analysoitiin aineistolähtöisesti hyödyntäen grounded theoryn periaatteita. Aineiston analyysissa hyödynnettiin koodausparadigmaa (coding paradigm) ja ns. herkistäviä käsitteitä (sensitizing eoneepts). Taustakäsitteet pohjautuivat kirjallisuuteen väestöryhmien välisistä sosioekonomista terveyseroista, psykologisesta resilienssistä ja selviytymiskeinoista. Sosioekonomiset erot tarkoittavat resurssien kuten tulojen, sosiaalisen aseman ja terveyden epätasaista jakautumista eri väestöryhmien kesken. Resilienssi viittaa yksilön kykyyn pärjätä ja sopeutua myönteisellä tavalla hyvinvointia sekä terveyttä vaarantavien riskitekijöiden ja riskiolosuhteiden läsnäolosta huolimatta. Selviytymiskeinot ymmärretään keinoiksi, joiden avulla henkilö pyrkii vähentämään stressiä tilanteissa, joissa sisäiset tai ulkoiset vaatimukset ylittävät henkilön omat voimavarat. Keinot voivat olla kognitiivisia tai käyttäytymiseen liittyviä toimintoja, joiden avulla pyritään vähentämään koettua stressiä ja hankkimaan uusia voimavaroja. Aineellisten ja sosiaalisten voimavarojen (resurssien) vähäisyys on aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneisiin terveyttä vahingoittaviin stressireaktioihin.
Tavoitteet:
Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on kuvata miten pienituloiset nuoret jäsentävät koetun aineellisen ja sosiaalisen iteprivaation syitä ja seurauksia. Tutkimuksen toinen tavoite on kuvata millaisia selviytymiskeinoja pienituloiset nuoret hyödyntävät arkipäivän elämässään. Kolmas tavoite on laatia käsitteellinen malli pienituloisuuteen liittyvistä syistä, seurauksista ja selviytymiskeinoista sekä näiden käsitteiden keskinäisistä suhteista. Tutkimuksen analyysi perustuu aineiston järjestelmälliseen koodaukseen ja kategorisointiin grounded theoryn periaatteiden mukaisesti.
Tulokset:
Pienituloiset suomalaisnuoret määrittelivät pienituloisuutensa pääasiallisiksi syiksi perhetaustan, nykyisen sosioekonomisen aseman, äkilliset elämänmuutokset ia kontekstuaaliset tekijät. Aineellinen ja sosiaalinen deprivaatio yhdistyi nuorten kertomuksissa lukuisiin kielteisiin psyykkisiin, sosiaalisiin ja aineellisiin seurauksiin. Nuoret hyödynsivät erilaisia selviytymiskeinoja, jotka tässä tutkimuksessa luokiteltiin psyykkisiin, sosiaalisiin, aineellisiin ja toiminnallisiin keinoihin. Tutkimuksen lopussa laadittiin käsitteellinen malli tulosten yhdistämiseksi. Keskusteluosiossa tutkimustuloksia verrattiin olemassaolevaan tulosten kannalta relevanttiin kirjallisuuteen.
Tutkimuksen keskeisimmät lähteet:
Selviytymiskeinot: Aldvvin (2007): Lazarus & Folkman (1984): Hobfoll (1989. 2001. 2002). Deprivaatio: Larivaara. Isola. & Mikkonen (2007): Lister (2004); Townsend (1987): Raphael (2007). Terveyserot: Dahlgren & Whitehead (2007); Lynch, et ai. (2000): Marmot & Wilkinson (2006): WHO (2008). Menetelmät: Charmaz (2006): Flick (2009): Strauss & Cornin (1990). Resilienssi: Cutuli & Masten (2009); Luthar (2006)
Histoire d'une société secrète Le chapitre biffé de la Somme athéologique
No full textIl saggio costituisce un'analisi della società segreta Acéphale a partire dai testi, molti dei quali inediti, riuniti in Georges Bataille, "L'Apprenti Sorcier" (La Différence, 1999
Sutrop on literary fiction-making: defending Currie
No full textIn her study Fiction and Imagination: The Anthropological Function of Literature
(2000), Margit Sutrop criticizes Gregory Currie�s theory of fictionmaking,
as presented in The Nature of Fiction (1990), for using an inappropriate
conception of the author�s �fictive intention.� As Sutrop sees
it, Currie is mistaken in reducing the author�s fictive intention to that of
achieving a certain response in the audience. In this paper, I shall discuss
Sutrop�s theory of fiction-making and argue that although her view is
insightful in distinguishing the illocutionary effect and the perlocutionary
effect in the author�s fictive intention, there are flaws in it. My aim is to
show that, first, Sutrop�s critique of Currie�s view is misguided and, second,
her own definition of fiction as the author�s expression of her imagination
is problematic in not distinguishing literary fiction-making
from other discursive functions and in dismissing the literary practice
which regulates the production of literary fictions
- …
