196,964 research outputs found
Weight-related struggles, eating behaviour, physical activity, and fitness of women with polycystic ovary syndrome (PCOS) : Northern Finland Birth Cohort 1966
No full textAbstract
Polycystic ovary syndrome (PCOS) is the most common endocrine condition in women, affecting about one in eight women of reproductive age. It is characterized by a substantial health burden, including reproductive, metabolic, and psychological challenges. Weight management through lifestyle modifications is the primary treatment for reducing symptoms and preventing comorbidities. However, it remains unclear whether women with PCOS differ from those without the syndrome in terms of weight-related struggles and health behaviours, particularly in middle age, as most studies have focused on young women of reproductive age.
The main aim of this study was to examine lifestyle-related factors—weight loss attempts, weight perception, eating behaviour, physical activity, sedentary behaviour, and physical fitness—in women with PCOS (n = 374) using questionnaire and clinical data from both the 31- and 46-year follow-ups of the prospective Northern Finland Birth Cohort 1966.
The results indicated that women with PCOS made multiple weight loss attempts and had perceptions of being overweight more often than those without the syndrome, particularly in middle age. They also showed a greater risk of emotional and uncontrolled eating. Moderate-to-vigorous physical activity, light physical activity, sedentary behaviour, and sleep levels over 24-hour periods did not differ between women with and without PCOS. Higher moderate-to-vigorous physical activity was linked to more favourable cardiometabolic markers. PCOS was not significantly associated with physical fitness from age 31 to 46. However, hyperandrogenaemia was independently linked with lower cardiorespiratory fitness but higher grip strength in all women, regardless of PCOS status.
These findings suggest that weight-related struggles and unfavourable eating behaviours in women with PCOS persist into middle age, highlighting the need for comprehensive support already at the time of diagnosis. Physical activity guidelines tailored to women with PCOS, particularly those with hyperandrogenism, may be essential for reducing the risk of cardiovascular disease in this population. Original papers Pesonen, E., Nurkkala, M., Niemelä, M., Morin‐Papunen, L., Tapanainen, J. S., Jämsä, T., Korpelainen, R., Ollila, M., & Piltonen, T. T. (2023). Polycystic ovary syndrome is associated with weight‐loss attempts and perception of overweight independent of BMI: A population‐based cohort study. Obesity, 31(4), 1108–1120. https://doi.org/10.1002/oby.23681 https://doi.org/10.1002/oby.23681 Self-archived version Pesonen, E., Nurkkala, M., Ollila, M.-M., Hurskainen, E., Morin-Papunen, L. C., Jämsä, T., Korpelainen, R., Niemelä, M., & Piltonen, T. T. (2025). Women with polycystic ovary syndrome are at risk of emotional and uncontrolled eating at midlife: A population-based cohort study. Fertility and Sterility, 123(3), 383–393. https://doi.org/10.1016/j.fertnstert.2024.09.042 https://doi.org/10.1016/j.fertnstert.2024.09.042 Self-archived version Pesonen, E., Farrahi, V., Brakenridge, C. J., Ollila, M. M., Morin-Papunen, L. C., Nurkkala, M., Jämsä, T., Korpelainen, R., Moran, L. J., Piltonen, T. T., & Niemelä, M. (2024). 24-hour movement behaviours and cardiometabolic markers in women with polycystic ovary syndrome (PCOS): A compositional data analysis. Human Reproduction, 39(12), 2830–2847. https://doi.org/10.1093/humrep/deae232 https://doi.org/10.1093/humrep/deae232 Self-archived version Tuorila, K., Pesonen, E., Ollila, M. M., Hurskainen, E., Nurkkala, M., Korpelainen, R., Niemelä, M., Morin-Papunen, L., & Piltonen, T. T. (2025). Hyperandrogenaemia, PCOS, and physical fitness in women—A Northern Finland Birth Cohort study. Manuscript in preparation. Tiivistelmä
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on naisten yleisin hormonaalinen häiriö, jota esiintyy noin joka kahdeksannella lisääntymisikäisellä naisella. Oireyhtymä on yhteydessä merkittäviin terveyshaittoihin, kuten alentuneeseen hedelmällisyyteen, sydän- ja aineenvaihduntaterveyden häiriöihin ja mielenterveysongelmiin. Painonhallinta elintapamuutosten avulla on ensisijainen hoitomuoto oireiden vähentämiseksi ja liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. On tärkeää selvittää, eroavatko naiset, joilla on PCOS, muista naisista painohaasteiden ja terveyskäyttäytymisen osalta. Erityisesti keski-ikäisistä naisista tarvitaan lisää tietoa, sillä suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on keskittynyt lisääntymisikäisiin naisiin.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella elintapoihin liittyviä tekijöitä – laihdutusyrityksiä, painokokemusta, syömiskäyttäytymistä, fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa – naisilla, joilla on PCOS (n = 374). Tutkimus perustui kysely- ja kliinisiin tietoihin, jotka kerättiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 31- ja 46-vuotisseurannoissa.
Tulokset osoittivat, että naiset, joilla oli PCOS, yrittivät pudottaa painoaan ja kokivat olevansa ylipainoisia useammin kuin ne, joilla ei ole PCOS:ää, erityisesti keski-iässä. Heillä oli myös suurempi riski tunnesyömiseen ja hallitsemattomaan syömiseen. Koko vuorokauden aikaisen vähintään kohtuukuormitteisen liikkumisen, kevyen liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrät eivät eronneet PCOS-tapausten ja verrokkiryhmän välillä. Korkeampi vähintään kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrä oli yhteydessä parempaan sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen. PCOS ei ollut merkitsevästi yhteydessä fyysiseen kuntoon 31–46 vuoden iässä. Sen sijaan miessukuhormonien liikapitoisuuden havaittiin olevan itsenäisesti yhteydessä matalampaan kestävyyskuntoon, mutta suurempaan puristusvoimaan kaikilla tutkituilla naisilla, riippumatta PCOS:stä.
Nämä havainnot viittaavat siihen, että naisilla, joilla on PCOS, painonhallintaan liittyvät kamppailut ja epäsuotuisa syömiskäyttäytyminen jatkuvat keski-ikään saakka. Tämä korostaa kokonaisvaltaisen tuen saamisen tärkeyttä jo diagnosoinnin yhteydessä. PCOS-diagnoosin saaneille naisille ja erityisesti heille, joilla on miessukuhormonien liikapitoisuutta, räätälöidyt liikuntasuositukset voisivat vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Osajulkaisut Pesonen, E., Nurkkala, M., Niemelä, M., Morin‐Papunen, L., Tapanainen, J. S., Jämsä, T., Korpelainen, R., Ollila, M., & Piltonen, T. T. (2023). Polycystic ovary syndrome is associated with weight‐loss attempts and perception of overweight independent of BMI: A population‐based cohort study. Obesity, 31(4), 1108–1120. https://doi.org/10.1002/oby.23681 https://doi.org/10.1002/oby.23681 Rinnakkaistallennettu versio Pesonen, E., Nurkkala, M., Ollila, M.-M., Hurskainen, E., Morin-Papunen, L. C., Jämsä, T., Korpelainen, R., Niemelä, M., & Piltonen, T. T. (2025). Women with polycystic ovary syndrome are at risk of emotional and uncontrolled eating at midlife: A population-based cohort study. Fertility and Sterility, 123(3), 383–393. https://doi.org/10.1016/j.fertnstert.2024.09.042 https://doi.org/10.1016/j.fertnstert.2024.09.042 Rinnakkaistallennettu versio Pesonen, E., Farrahi, V., Brakenridge, C. J., Ollila, M. M., Morin-Papunen, L. C., Nurkkala, M., Jämsä, T., Korpelainen, R., Moran, L. J., Piltonen, T. T., & Niemelä, M. (2024). 24-hour movement behaviours and cardiometabolic markers in women with polycystic ovary syndrome (PCOS): A compositional data analysis. Human Reproduction, 39(12), 2830–2847. https://doi.org/10.1093/humrep/deae232 https://doi.org/10.1093/humrep/deae232 Rinnakkaistallennettu versio Tuorila, K., Pesonen, E., Ollila, M. M., Hurskainen, E., Nurkkala, M., Korpelainen, R., Niemelä, M., Morin-Papunen, L., & Piltonen, T. T. (2025). Hyperandrogenaemia, PCOS, and physical fitness in women—A Northern Finland Birth Cohort study. Manuscript in preparation. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 4 April 2025, at 12 noonAbstract
Polycystic ovary syndrome (PCOS) is the most common endocrine condition in women, affecting about one in eight women of reproductive age. It is characterized by a substantial health burden, including reproductive, metabolic, and psychological challenges. Weight management through lifestyle modifications is the primary treatment for reducing symptoms and preventing comorbidities. However, it remains unclear whether women with PCOS differ from those without the syndrome in terms of weight-related struggles and health behaviours, particularly in middle age, as most studies have focused on young women of reproductive age.
The main aim of this study was to examine lifestyle-related factors—weight loss attempts, weight perception, eating behaviour, physical activity, sedentary behaviour, and physical fitness—in women with PCOS (n = 374) using questionnaire and clinical data from both the 31- and 46-year follow-ups of the prospective Northern Finland Birth Cohort 1966.
The results indicated that women with PCOS made multiple weight loss attempts and had perceptions of being overweight more often than those without the syndrome, particularly in middle age. They also showed a greater risk of emotional and uncontrolled eating. Moderate-to-vigorous physical activity, light physical activity, sedentary behaviour, and sleep levels over 24-hour periods did not differ between women with and without PCOS. Higher moderate-to-vigorous physical activity was linked to more favourable cardiometabolic markers. PCOS was not significantly associated with physical fitness from age 31 to 46. However, hyperandrogenaemia was independently linked with lower cardiorespiratory fitness but higher grip strength in all women, regardless of PCOS status.
These findings suggest that weight-related struggles and unfavourable eating behaviours in women with PCOS persist into middle age, highlighting the need for comprehensive support already at the time of diagnosis. Physical activity guidelines tailored to women with PCOS, particularly those with hyperandrogenism, may be essential for reducing the risk of cardiovascular disease in this population.Tiivistelmä
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on naisten yleisin hormonaalinen häiriö, jota esiintyy noin joka kahdeksannella lisääntymisikäisellä naisella. Oireyhtymä on yhteydessä merkittäviin terveyshaittoihin, kuten alentuneeseen hedelmällisyyteen, sydän- ja aineenvaihduntaterveyden häiriöihin ja mielenterveysongelmiin. Painonhallinta elintapamuutosten avulla on ensisijainen hoitomuoto oireiden vähentämiseksi ja liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. On tärkeää selvittää, eroavatko naiset, joilla on PCOS, muista naisista painohaasteiden ja terveyskäyttäytymisen osalta. Erityisesti keski-ikäisistä naisista tarvitaan lisää tietoa, sillä suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on keskittynyt lisääntymisikäisiin naisiin.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella elintapoihin liittyviä tekijöitä – laihdutusyrityksiä, painokokemusta, syömiskäyttäytymistä, fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa – naisilla, joilla on PCOS (n = 374). Tutkimus perustui kysely- ja kliinisiin tietoihin, jotka kerättiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 31- ja 46-vuotisseurannoissa.
Tulokset osoittivat, että naiset, joilla oli PCOS, yrittivät pudottaa painoaan ja kokivat olevansa ylipainoisia useammin kuin ne, joilla ei ole PCOS:ää, erityisesti keski-iässä. Heillä oli myös suurempi riski tunnesyömiseen ja hallitsemattomaan syömiseen. Koko vuorokauden aikaisen vähintään kohtuukuormitteisen liikkumisen, kevyen liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrät eivät eronneet PCOS-tapausten ja verrokkiryhmän välillä. Korkeampi vähintään kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrä oli yhteydessä parempaan sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen. PCOS ei ollut merkitsevästi yhteydessä fyysiseen kuntoon 31–46 vuoden iässä. Sen sijaan miessukuhormonien liikapitoisuuden havaittiin olevan itsenäisesti yhteydessä matalampaan kestävyyskuntoon, mutta suurempaan puristusvoimaan kaikilla tutkituilla naisilla, riippumatta PCOS:stä.
Nämä havainnot viittaavat siihen, että naisilla, joilla on PCOS, painonhallintaan liittyvät kamppailut ja epäsuotuisa syömiskäyttäytyminen jatkuvat keski-ikään saakka. Tämä korostaa kokonaisvaltaisen tuen saamisen tärkeyttä jo diagnosoinnin yhteydessä. PCOS-diagnoosin saaneille naisille ja erityisesti heille, joilla on miessukuhormonien liikapitoisuutta, räätälöidyt liikuntasuositukset voisivat vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
Recovery of vanadium from metallurgical industry side streams : leaching and crystallization studies
No full textAbstract
Vanadium (V) is used in many industrial sectors, including the steel, battery, and chemical industries. Currently, V production is concentrated in a few countries, such as China, Russia, and South Africa. Therefore, several countries, including the USA, Canada, and the European Union, have identified V as a critical raw material. Nordic countries produce calcium (Ca)-rich steelmaking slag with a sufficient level of V; however, these side streams are not currently utilized for V production.
This thesis investigates V recovery from V-containing Ca-rich steelmaking slags (basic oxygen furnace and electric arc furnace slags) using a completely hydrometallurgical approach. To support method development, microwave-assisted acid digestion was first explored as a pretreatment technique for slag, allowing for more accurate determination of elemental concentrations by inductively coupled plasma–emission spectrophotometry. A two-stage leaching method for V and Ca was studied, beginning with Ca leaching using an ammonium nitrate–nitric acid solution, followed by V leaching in the second stage using ammonium carbonate. Ammonium vanadate (NH4VO3) crystallization was applied to the resulting NH4+-based dilute V solution. The functionality of the process was evaluated on a laboratory scale by determining optimal leaching and crystallization conditions, as well as characterizing the solid materials produced.
The two microwave-assisted acid digestion methods investigated were found suitable as pretreatment techniques for Ca-rich slag. Ca leaching produced a concentrated Ca-containing solution with high purity. During this stage, significant changes occurred in the slag mineralogy, which may have contributed to the moderate V leaching efficiencies observed (30–50% under the studied conditions). Slow crystallization could be accelerated by adding seed crystals. Crystallization yielded total V removal up to 82%, but the rapid formation of the Fe precipitate resulted in a loss of V. However, it simultaneously removed other impurities from the solution, enhancing the purity of the slowly formed NH4VO3 crystals. Original papers Rantala, V., Kokko, M., Suvela, R., Manninen, M., Hu, T., Lassi, U., Pesonen, J., & Tuomikoski, S. (2024). Elemental concentrations of natural graphite and steelmaking slag: Development of microwave-assisted acid digestion. Analytical Letters, 57(14), 2230–2245. https://doi.org/10.1080/00032719.2023.2289083 https://doi.org/10.1080/00032719.2023.2289083 Self-archived version Kokko, M., Kauppinen, T., Hu, T., Tanskanen, P., Kallio, R., Lassi, U., & Pesonen, J. (2024). Two-stage leaching of calcium and vanadium from high-calcium steelmaking slag. Environmental Technology, 45(27), 5966–5981. https://doi.org/10.1080/09593330.2024.2316671 https://doi.org/10.1080/09593330.2024.2316671 Self-archived version Kokko, M., Manninen, M., Hu, T., Lassi, U., Vielma, T., & Pesonen, J. (2024). Hydrometallurgical recovery of vanadium and calcium from electric arc furnace slag in hydrogen based steelmaking. Minerals Engineering, 217, 108966. https://doi.org/10.1016/j.mineng.2024.108966 https://doi.org/10.1016/j.mineng.2024.108966 Self-archived version Kokko, M., Hu, T., Lassi, U., & Pesonen, J. (2025). A study of direct NH4VO3 crystallization from dilute V solutions and the effect of impurities (Fe, Mn) on crystallization. Waste and Biomass Valorization. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s12649-025-02943-8 https://doi.org/10.1007/s12649-025-02943-8 Self-archived version Tiivistelmä
Nyky-yhteiskunta hyödyntää vanadiinia (V) useilla eri teollisuuden sektoreilla, kuten akku-, kemian- ja terästeollisuudessa. Tällä hetkellä sen tuotanto on kuitenkin keskittynyt vain muutamille maille, kuten Kiinalle, Venäjälle ja Etelä-Afrikalle. Näistä syistä useat valtiot, kuten USA ja Kanada, sekä Euroopan unioni ovat listanneet vanadiinin kriittiseksi raaka-aineeksi. Pohjoismaissa tuotetaan merkittäviä määriä vanadiinipitoista, korkean kalsiumpitoisuuden omaavaa teräskuonaa, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä vanadiinin tuotannossa.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, voidaanko vanadiinia ottaa talteen kalsiumrikkaista teräskuonista hydrometallurgisin menetelmin. Talteenottomenetelmän kehittämisen tueksi mikroaaltoavusteisia happohajotusmenetelmiä tutkittiin kuonan esikäsittelymenetelmänä. Tavoitteena oli liuottaa kiintoaine kokonaan alkuainepitoisuuksien tarkempaa märitystä varten. Vanadiinin kaksivaiheisen talteenottomenetelmän ensimmäisessä vaiheessa kalsium liuotettiin kuonasta ammoniumnitraatti-typpihapposeoksella. Toisessa vaiheessa vanadiini liuotettiin ammoniumkarbonaattiliuoksella. Ammoniumvanadaatin (NH4VO3) kiteytykseen käytettiin muodostunutta NH4+-pitoista laimeaa vanadiiniliuosta. Tutkimukset suoritettiin laboratoriomittakaavassa optimoimalla liuotus- ja kiteytysolosuhteet ja karakterisoimalla kiintoaineet.
Kalsiumrikkaan teräskuonan esikäsittelymenetelmäksi soveltui kaksi tutkittua hajotusmenetelmää. Kalsiumin liuotusvaihe tuotti väkevän ja kalsiumin suhteen puhtaan liuoksen. Ensimmäisen vaiheen aikana kuonan koostumus muuttui merkittävästi. Tämän arvioitiin vaikuttavan ainakin osittain vanadiinin liuotustuloksiin, jotka jäivät kohtalaisiksi (30–50 %). Kidealkioiden käyttö nopeutti hidasta kiteytymistä. Vanadiinin kokonaispoisto liuoksesta oli jopa 82 %, mutta osa vanadiinista päätyi kiteytyksen alussa nopeasti muodostuneeseen rautapitoiseen sakkaan. Vanadiinihäviöstä huolimatta, rautapitoisen sakan muodostuminen poisti liuoksesta samalla muita epäpuhtauksia. Tämä paransi hitaasti muodostuneiden NH4VO3 -kiteiden puhtautta. Osajulkaisut Rantala, V., Kokko, M., Suvela, R., Manninen, M., Hu, T., Lassi, U., Pesonen, J., & Tuomikoski, S. (2024). Elemental concentrations of natural graphite and steelmaking slag: Development of microwave-assisted acid digestion. Analytical Letters, 57(14), 2230–2245. https://doi.org/10.1080/00032719.2023.2289083 https://doi.org/10.1080/00032719.2023.2289083 Rinnakkaistallennettu versio Kokko, M., Kauppinen, T., Hu, T., Tanskanen, P., Kallio, R., Lassi, U., & Pesonen, J. (2024). Two-stage leaching of calcium and vanadium from high-calcium steelmaking slag. Environmental Technology, 45(27), 5966–5981. https://doi.org/10.1080/09593330.2024.2316671 https://doi.org/10.1080/09593330.2024.2316671 Rinnakkaistallennettu versio Kokko, M., Manninen, M., Hu, T., Lassi, U., Vielma, T., & Pesonen, J. (2024). Hydrometallurgical recovery of vanadium and calcium from electric arc furnace slag in hydrogen based steelmaking. Minerals Engineering, 217, 108966. https://doi.org/10.1016/j.mineng.2024.108966 https://doi.org/10.1016/j.mineng.2024.108966 Rinnakkaistallennettu versio Kokko, M., Hu, T., Lassi, U., & Pesonen, J. (2025). A study of direct NH4VO3 crystallization from dilute V solutions and the effect of impurities (Fe, Mn) on crystallization. Waste and Biomass Valorization. Advance online publication. https://doi.org/10.1007/s12649-025-02943-8 https://doi.org/10.1007/s12649-025-02943-8 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 29 August 2025, at 12 noonAbstract
Vanadium (V) is used in many industrial sectors, including the steel, battery, and chemical industries. Currently, V production is concentrated in a few countries, such as China, Russia, and South Africa. Therefore, several countries, including the USA, Canada, and the European Union, have identified V as a critical raw material. Nordic countries produce calcium (Ca)-rich steelmaking slag with a sufficient level of V; however, these side streams are not currently utilized for V production.
This thesis investigates V recovery from V-containing Ca-rich steelmaking slags (basic oxygen furnace and electric arc furnace slags) using a completely hydrometallurgical approach. To support method development, microwave-assisted acid digestion was first explored as a pretreatment technique for slag, allowing for more accurate determination of elemental concentrations by inductively coupled plasma–emission spectrophotometry. A two-stage leaching method for V and Ca was studied, beginning with Ca leaching using an ammonium nitrate–nitric acid solution, followed by V leaching in the second stage using ammonium carbonate. Ammonium vanadate (NH4VO3) crystallization was applied to the resulting NH4+-based dilute V solution. The functionality of the process was evaluated on a laboratory scale by determining optimal leaching and crystallization conditions, as well as characterizing the solid materials produced.
The two microwave-assisted acid digestion methods investigated were found suitable as pretreatment techniques for Ca-rich slag. Ca leaching produced a concentrated Ca-containing solution with high purity. During this stage, significant changes occurred in the slag mineralogy, which may have contributed to the moderate V leaching efficiencies observed (30–50% under the studied conditions). Slow crystallization could be accelerated by adding seed crystals. Crystallization yielded total V removal up to 82%, but the rapid formation of the Fe precipitate resulted in a loss of V. However, it simultaneously removed other impurities from the solution, enhancing the purity of the slowly formed NH4VO3 crystals.Tiivistelmä
Nyky-yhteiskunta hyödyntää vanadiinia (V) useilla eri teollisuuden sektoreilla, kuten akku-, kemian- ja terästeollisuudessa. Tällä hetkellä sen tuotanto on kuitenkin keskittynyt vain muutamille maille, kuten Kiinalle, Venäjälle ja Etelä-Afrikalle. Näistä syistä useat valtiot, kuten USA ja Kanada, sekä Euroopan unioni ovat listanneet vanadiinin kriittiseksi raaka-aineeksi. Pohjoismaissa tuotetaan merkittäviä määriä vanadiinipitoista, korkean kalsiumpitoisuuden omaavaa teräskuonaa, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä vanadiinin tuotannossa.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, voidaanko vanadiinia ottaa talteen kalsiumrikkaista teräskuonista hydrometallurgisin menetelmin. Talteenottomenetelmän kehittämisen tueksi mikroaaltoavusteisia happohajotusmenetelmiä tutkittiin kuonan esikäsittelymenetelmänä. Tavoitteena oli liuottaa kiintoaine kokonaan alkuainepitoisuuksien tarkempaa märitystä varten. Vanadiinin kaksivaiheisen talteenottomenetelmän ensimmäisessä vaiheessa kalsium liuotettiin kuonasta ammoniumnitraatti-typpihapposeoksella. Toisessa vaiheessa vanadiini liuotettiin ammoniumkarbonaattiliuoksella. Ammoniumvanadaatin (NH4VO3) kiteytykseen käytettiin muodostunutta NH4+-pitoista laimeaa vanadiiniliuosta. Tutkimukset suoritettiin laboratoriomittakaavassa optimoimalla liuotus- ja kiteytysolosuhteet ja karakterisoimalla kiintoaineet.
Kalsiumrikkaan teräskuonan esikäsittelymenetelmäksi soveltui kaksi tutkittua hajotusmenetelmää. Kalsiumin liuotusvaihe tuotti väkevän ja kalsiumin suhteen puhtaan liuoksen. Ensimmäisen vaiheen aikana kuonan koostumus muuttui merkittävästi. Tämän arvioitiin vaikuttavan ainakin osittain vanadiinin liuotustuloksiin, jotka jäivät kohtalaisiksi (30–50 %). Kidealkioiden käyttö nopeutti hidasta kiteytymistä. Vanadiinin kokonaispoisto liuoksesta oli jopa 82 %, mutta osa vanadiinista päätyi kiteytyksen alussa nopeasti muodostuneeseen rautapitoiseen sakkaan. Vanadiinihäviöstä huolimatta, rautapitoisen sakan muodostuminen poisti liuoksesta samalla muita epäpuhtauksia. Tämä paransi hitaasti muodostuneiden NH4VO3 -kiteiden puhtautta
Hypoteettinen malli työssä kohdatun väkivallan ja työhyvinvoinnin välisestä yhteydestä aikuispsykiatrisessa avohoidossa
No full textAbstractThe purpose of this study was to develop a hypothetical model to describe the association between workplace violence and occupational well-being and issues related to these. The purpose was also to develop an instrument to assess the incidence of violence in psychiatric nursing. The study included three phases: (I) the development of an instrument, (II) empirical cross-sectional research and (III) the development of the hypothetical model. The empirical data was collected by the developed VIA-Q instrument and the Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) instrument from nurses working in Finnish psychiatric outpatient settings in psychiatric specialized medical care.In phase I, the structure of the developed instrument was based on a systematic literature review, which indicated that violence in psychiatric outpatient settings is a complex phenomenon. In phase II, the empirical research revealed that nurses (n = 181) faced most often psychological violence from patients, but also internal violence and harassment were reported. As consequences of psychological violence, nurses reported fatigue, feelings of violated integrity, anxiety, and depression. Occupational well-being was evaluated as mainly good. Nurses were most critical of interaction between the immediate superior and gained support. Organizational values were evaluated as contradictory against nurses’ own values. The consequences of psychological violence were influenced by individual background characteristics. The violence faced, especially harassment, was related to many psychological symptoms. Working experience was related to the consequences of violence and the evaluated occupational well-being. In phase III, the developed hypothetical model was based on the results of this study, previous research, and the literature. The main concepts of the hypothetical model were background factors, violence, symptoms, and occupational well-being.This study provides knowledge about the incidence of violence and occupational well-being in psychiatric outpatient settings. The results of this study can be exploited when developing interventions to increase nurses’ occupational well-being or interventions to decrease workplace violence. The hypothetical model provides a perspective to investigate a complex phenomenon.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Konttila, J., Pesonen, H.-M., & Kyngäs, H. (2018). Violence committed against nursing staff by patients in psychiatric outpatient settings. International Journal of Mental Health Nursing, 27(6), 1592–1605. https://doi.org/10.1111/inm.12478Self-archived versionKonttila, J., Holopainen, A., Pesonen, H., & Kyngäs, H. (2021). Occurrence of workplace violence and the psychological consequences of it among nurses working in psychiatric outpatient settings. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1111/jpm.12723Self-archived versionKonttila, J., Holopainen, A., Kyngäs, H., & Pesonen, H.-M. (2021). Background characteristics and exposure to violence predict well-being at work among psychiatric outpatient nurses. Archives of Psychiatric Nursing, 35(2), 223–231. https://doi.org/10.1016/j.apnu.2020.06.006Self-archived versionTiivistelmäTämän tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa hypoteettinen malli kuvaamaan työssä kohdatun väkivallan ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää ja validoida mittari väkivallan ilmenemisen arviointiin psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta: I mittarin kehittäminen, II empiirinen poikkileikkaustutkimus ja III hypoteettisen mallin rakentaminen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta tutkimuksessa kehitetyllä VIA-Q-mittarilla sekä Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) -mittarilla.Vaiheessa I kehitetyn mittarin sisältö perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, joka osoitti väkivallan psykiatrisessa avohoidossa olevan kompleksinen ilmiö. Vaiheen II empiirinen tutkimus osoitti, että sairaanhoitajat (n = 181) kohtaavat työssään useimmiten potilaiden taholta tulevaa psyykkistä väkivaltaa mutta myös työyhteisön sisäistä väkivaltaa ja häirintää. Psyykkisen väkivallan seurauksina raportoitiin uupumusta, tunteita henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta, ahdistuneisuutta ja masennusta. Työhyvinvointi arvioitiin pääosin hyväksi, ja suurin kritiikki kohdistui vuorovaikutukseen lähijohtajan kanssa ja lähijohtajalta saadun tuen puutteeseen sekä organisaation tapaan huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista. Organisaation arvot arvioitiin jossain määrin ristiriitaisiksi omien arvojen kanssa. Väkivallan kohtaamisesta aiheutuvat psyykkiset oireet muodostuivat yksilöllisesti erilaisten taustatekijöiden vaikutuksesta. Kohdatusta väkivallasta erityisesti häirintä oli yhteydessä useisiin erilaisiin psyykkisiin oireisiin. Lisäksi työkokemus oli yhteydessä kohdatusta väkivallasta aiheutuneisiin seurauksiin ja arvioituun työhyvinvointiin. Vaiheessa III rakennettiin tutkimuksen tulosten, aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella hypoteettinen malli. Sen pääkäsitteet ovat taustatekijät, väkivalta, oireet ja työhyvinvointi.Tutkimus tuottaa uutta tietoa väkivallan ilmenemisestä ja työhyvinvoinnista psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä väkivallan vähentämiseen tähtäävien interventioiden kehittämisessä. Hypoteettinen malli mahdollistaa kompleksisen ilmiön tarkastelun.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Konttila, J., Pesonen, H.-M., & Kyngäs, H. (2018). Violence committed against nursing staff by patients in psychiatric outpatient settings. International Journal of Mental Health Nursing, 27(6), 1592–1605. https://doi.org/10.1111/inm.12478Rinnakkaistallennettu versioKonttila, J., Holopainen, A., Pesonen, H., & Kyngäs, H. (2021). Occurrence of workplace violence and the psychological consequences of it among nurses working in psychiatric outpatient settings. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1111/jpm.12723Rinnakkaistallennettu versioKonttila, J., Holopainen, A., Kyngäs, H., & Pesonen, H.-M. (2021). Background characteristics and exposure to violence predict well-being at work among psychiatric outpatient nurses. Archives of Psychiatric Nursing, 35(2), 223–231. https://doi.org/10.1016/j.apnu.2020.06.006Rinnakkaistallennettu versioEsitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 11. joulukuuta 2020 kello 12Abstract
The purpose of this study was to develop a hypothetical model to describe the association between workplace violence and occupational well-being and issues related to these. The purpose was also to develop an instrument to assess the incidence of violence in psychiatric nursing. The study included three phases: (I) the development of an instrument, (II) empirical cross-sectional research and (III) the development of the hypothetical model. The empirical data was collected by the developed VIA-Q instrument and the Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) instrument from nurses working in Finnish psychiatric outpatient settings in psychiatric specialized medical care.
In phase I, the structure of the developed instrument was based on a systematic literature review, which indicated that violence in psychiatric outpatient settings is a complex phenomenon. In phase II, the empirical research revealed that nurses (n = 181) faced most often psychological violence from patients, but also internal violence and harassment were reported. As consequences of psychological violence, nurses reported fatigue, feelings of violated integrity, anxiety, and depression. Occupational well-being was evaluated as mainly good. Nurses were most critical of interaction between the immediate superior and gained support. Organizational values were evaluated as contradictory against nurses’ own values. The consequences of psychological violence were influenced by individual background characteristics. The violence faced, especially harassment, was related to many psychological symptoms. Working experience was related to the consequences of violence and the evaluated occupational well-being. In phase III, the developed hypothetical model was based on the results of this study, previous research, and the literature. The main concepts of the hypothetical model were background factors, violence, symptoms, and occupational well-being.
This study provides knowledge about the incidence of violence and occupational well-being in psychiatric outpatient settings. The results of this study can be exploited when developing interventions to increase nurses’ occupational well-being or interventions to decrease workplace violence. The hypothetical model provides a perspective to investigate a complex phenomenon.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli rakentaa hypoteettinen malli kuvaamaan työssä kohdatun väkivallan ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää ja validoida mittari väkivallan ilmenemisen arviointiin psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta: I mittarin kehittäminen, II empiirinen poikkileikkaustutkimus ja III hypoteettisen mallin rakentaminen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta tutkimuksessa kehitetyllä VIA-Q-mittarilla sekä Nordic Questionnaire for Monitoring the Age Diverse Workforce (QPSNordic-ADW) -mittarilla.
Vaiheessa I kehitetyn mittarin sisältö perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, joka osoitti väkivallan psykiatrisessa avohoidossa olevan kompleksinen ilmiö. Vaiheen II empiirinen tutkimus osoitti, että sairaanhoitajat (n = 181) kohtaavat työssään useimmiten potilaiden taholta tulevaa psyykkistä väkivaltaa mutta myös työyhteisön sisäistä väkivaltaa ja häirintää. Psyykkisen väkivallan seurauksina raportoitiin uupumusta, tunteita henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta, ahdistuneisuutta ja masennusta. Työhyvinvointi arvioitiin pääosin hyväksi, ja suurin kritiikki kohdistui vuorovaikutukseen lähijohtajan kanssa ja lähijohtajalta saadun tuen puutteeseen sekä organisaation tapaan huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista. Organisaation arvot arvioitiin jossain määrin ristiriitaisiksi omien arvojen kanssa. Väkivallan kohtaamisesta aiheutuvat psyykkiset oireet muodostuivat yksilöllisesti erilaisten taustatekijöiden vaikutuksesta. Kohdatusta väkivallasta erityisesti häirintä oli yhteydessä useisiin erilaisiin psyykkisiin oireisiin. Lisäksi työkokemus oli yhteydessä kohdatusta väkivallasta aiheutuneisiin seurauksiin ja arvioituun työhyvinvointiin. Vaiheessa III rakennettiin tutkimuksen tulosten, aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella hypoteettinen malli. Sen pääkäsitteet ovat taustatekijät, väkivalta, oireet ja työhyvinvointi.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa väkivallan ilmenemisestä ja työhyvinvoinnista psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä väkivallan vähentämiseen tähtäävien interventioiden kehittämisessä. Hypoteettinen malli mahdollistaa kompleksisen ilmiön tarkastelun
Potential allowable cut of Finland using the AHP to model landowners' strategic decision making
No full text
Tieto, taito, talous - menestyksekkään emolehmätuotannon tekijät
No full textJuhlaesitelmät: Esko Poutiainen, Pekka Pesonen, Heidi Härtel, Sinikka Hassinen, Maarit Puumala, Anna-Maija Heikkilä, Seppo Niskanenvo
Turing Machine
No full textThe Turing Machine Cross media concept is based on the life of Alan Turing (1912-1954), who was a wartime code-breaker and pioneer of computer science – often considered the father of modern computing. He made a significant and provocative contribution to the debate regarding artificial intelligence: whether it will ever be possible to say that a machine is conscious and can think. Alan01 installation (which Tuomola has co-dramatised) & Turing Machine multimedia opera (in which he co-produced the 3D set) are still touring the world (2013-2014), as one can read it the news items in the end of the transmedia production desciptuion)
- …
