178 research outputs found
Osaavatko vauvat matematiikkaa?
No full textMatematiikka mielletään usein suppeasti vain koulussa opetettaviksi matemaattisiksi taidoiksi, esimerkiksi laskemiseksi. Matematiikan taitojen kehittyminen alkaa kuitenkin paljon aikaisemmin, ja itse asiassa, meillä on jo syntyessämme matemaattisia kykyjä, joiden ajatellaan luovan pohjan matematiikan taitojen oppimiselle. Tiedeblogissa taitojen tutkimisesta kirjoittavat Kaisa Lohvansuu, Tuire Koponen, Kenneth Eklund ja Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.nonPeerReviewe
sj-docx-1-ldx-10.1177_00222194221150230 – Supplemental material for A Register Study Suggesting Homotypic and Heterotypic Comorbidity Among Individuals With Learning Disabilities
No full textSupplemental material, sj-docx-1-ldx-10.1177_00222194221150230 for A Register Study Suggesting Homotypic and Heterotypic Comorbidity Among Individuals With Learning Disabilities by Tuija Aro, Reeta Neittaanmäki, Elisa Korhonen, Heli Riihimäki and Minna Torppa in Journal of Learning Disabilities</p
Pathways to reading acquisition : effects of early skills, learning environment and familial risk for dyslexia
No full textMinna Torppa tutki lasten lukemisen ja lukemisvalmiuksien kehittymistä syntymästä kahdeksan vuoden ikään. Hän huomioi sekä ympäristöön että perimään liittyviä riskejä ja suojaavia tekijöitä. Torppa tarkasteli erityisesti äänteiden tunnistamista ja kirjaintuntemusta sekä ympäristötekijöistä kodin lukemisvirikkeitä ja kouluvaiheessa luokkaympäristöä.Lukutaidon oppiminen edellyttää aina kirjoitettua kieltä sisältävän ympäristön. Oppimisen helppouteen vaikuttavat myös lapsen perityt vahvuudet ja heikkoudet erilaisilla taitoalueilla. Lukemisen vaikeuksien onkin havaittu periytyvän.This thesis examined the development of reading and its key predictors. A combination of traditional variable-oriented and person-oriented methods enabled a more holistic approach to the study of reading development than is usually adopted by traditional approaches. The analyses incorporated levels of early language and literacy skills, the learning environment, the child’s interest in reading activities and familial risk for dyslexia. Data from the Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) was used in the analyses whereby 214 children (half of whom had familial risk for dyslexia indexed by parental incidence) and their families were followed from the child’s birth until the end of third grade. This thesis incorporates data that spans early language and literacy development from 1 to 8 years of age in the domains of vocabulary, phonological awareness, rapid serial naming (RAN), letter knowledge, morphological awareness, IQ and memory. The home literacy environment was measured through parental reporting of the amount of reading and print exposure during the children’s first eight years. Classroom effects were also studied from school age. Measures of the children's interest in reading were derived from parental reports spanning age two to eight.The results suggest that development of phonological awareness skills, letter knowledge and RAN provide the strongest prediction of reading. The associations between phonological processing, letter knowledge and vocabulary development were found to be bidirectional from early on. The effects of learning environment on reading were modest as observed in previous studies. The strongest associations between home environment and child skills emerged between shared reading and vocabulary development and between letter name teaching and letter name learning. In addition, children with poor reading skills differed from children with good reading skills in the amount of early shared reading and amount of reading alone. The effect of school classroom explained a small but significant portion of reading skills. Familial risk for dyslexia increased the risk of difficulties in several early skill areas but the learning environments of children with familial risk and those of the control children were found to differ only in relation to parent’s own reading activities. Familial risk for dyslexia moderated the associations between various environmental factors and between environmental factors and children’s skills in that the correlations were higher in the at-risk than the control group.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Perhe on tärkeä kriittisen lukutaidon kehittämisessä
No full textLapset ja nuoret kohtaavat arjessaan lukuisia erilaisia tekstejä, joiden lukemiseen tarvitaan peruslukutaidon lisäksi kriittistä lukutaitoa. Sen kehittymisessä tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa lapsen ajattelun tukeminen sekä vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, kirjoittavat Jenni Ruotsalainen, Leena Paakkari, Mari Manu, Jenni Salminen ja Minna Torppa.nonPeerReviewe
Kirjojen lukeminen tukee luetun ymmärtämisen kehitystä
No full textTässä artikkelissa esittelemme keskeiset havainnot tutkimuksesta (Torppa ym., 2020), jossa tarkasteltiin vapaa-ajan lukemisen ja lukutaidon kehityksen suhdetta. Kysyimme, ennustaako lukutaito lukemisen määrää vai ennustaako myös lukemisen määrä lukutaitoa. Tutkimuksessa mitattiin lasten (n = 2 525) lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämisen taitoa luokilla 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 9. Vapaa-ajan lukemisen määrää mitattiin samoissa aikapisteissä kyselyillä. Luokilla 1–4 lasten vanhemmat vastasivat lukemisen määrää koskeviin kysymyksiin, ja luokilla 6–9 lapset vastasivat kyselyyn itse. Tutkimuksessa havaittiin, että lukutaito ennustaa lukemisen määrää erityisesti varhaisilla luokilla, kun lukutaito on vasta kehittymässä. Myöhemmillä luokilla kuitenkin kirjojen lukemisesta innostuminen ennusti erityisesti parempaa luetun ymmärtämisen taitoa seuraavilla luokilla. Lyhyiden digitekstien runsaalla lukemisella oli sen sijaan negatiivinen yhteys luetun ymmärtämisen taitoon.peerReviewe
MUSIIKIN MERKITYS KUULOVIKAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA
No full textTässä artikkelissa esittelemme musiikin harrastamisen ja puhekielenkehityksen yhtymäkohtia. Tuomme esille myös alustavia tuloksia omastaseurantatutkimuksestamme, jossa tutkitaan puheen havaitsemistasisäkorvaistutetta (SI) käyttävillä lapsilla suhteessa musiikilliseenharrastuneisuuteen. Tärkeäksi havainnoksi nousi vanhempien laulamisenmerkitys kuulovikaiselle lapselle: mitä enemmän vanhemmat olivat laulaneetsisäkorvaistutetta käyttävälle lapselle, sitä paremmin lapsi havaitsi sana- jalausepainon. Aikuisjohtoinen, aktiivinen musiikkitoiminta näyttää vaikuttavankuulohavaintotaitoja edistävästi. Alustava johtopäätöksemme on, ettälaulamisen vaikutus perustuu sen taipumukseen herättää lapsen huomio sekälaulujen toistuviin ja kuulovikaiselle lapselle helpommin havaittaviin sävel-,voimakkuus- ja kestomuutoksiin. Tämä auttaa kuulovikaista lasta kiinnittämäänhuomion puheen prosodisiin piirteisiin vaikuttaen todennäköisesti puhekielenoppimiseen. Musiikkitoiminnan ja etenkin laulamisen pitäisikin kuuluakuulovikaisen lapsen kuntoutukseen ja arkielämään.Avainsanat: kuntoutus, laulaminen, musiikki, prosodia, puheen havaitseminen, sisäkorvaistute, kuulovikaKeywords: cochlear implant, hearing impairment, music, perception of speech, prosody,rehabilitation, singin
Luetun ymmärtäminen ja strategiat
No full textTekstin ymmärtäminen on yksi vaativimmista toiminnoista, johon ihmismieli kykenee. Se on monitasoinen ja -vaiheinen prosessi, jossa tarvitaan useita taitoja ja tietoja: sujuvaa lukutaitoa, kielellisiä taitoja ja tietoja, taustatietoa, päättelykykyä, toiminnanohjausta sekä mielenpainamiseen ja mielestä hakemiseen liittyviä muistiprosesseja. Myös lukemisen konteksti ja tavoitteet on otettava huomioon, kun pohditaan luetun ymmärtämisen osataitoja. Lukeminen huviksi tai tiedon etsimiseksi eroavat tavoitteeltaan ja kognitiivisilta vaatimuksilta toisistaan. Myös lukijan kiinnostus ja motiivi lukemiselle tai käsitys itsestä hyvänä tai heikkona lukijana vaikuttavat ymmärtämisprosessiin ja lukijan mielessä syntyviin merkityksiin.
Seuraavassa tarkastelemme luetun ymmärtämistä erityisesti lukijan taitojen ja motivaation näkökulmasta. Tieto luetun ymmärtämisessä tarvittavista taidoista on tärkeää, koska se ohjaa luetun ymmärtämisen opetusta ja tuen suunnittelua silloin, kun luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Luetun ymmärtämisen vaikeudet johtuvat vain harvoin yksittäisestä tekijästä ja ne voivat johtua moninaisista tekijöistä eri ihmisillä, minkä vuoksi on tärkeää tuntea laajasti ymmärtämisen osaprosessit ja taidot. Vaikka keskitymme erityisesti lukijan taitoihin, on hyvä muistaa, että luetun ymmärtäminen tapahtuu aina lukijan, tekstin ja kontekstin välisessä vuorovaikutuksessanonPeerReviewe
The meaning of music in the rehabilitation of children with hearing impairment
No full textWe review the possible mechanisms by which music may enhance the evelopment of spoken language, and report preliminary results from our studies with cochlear implant (CI) children. One important finding in these studies is a connection of exposure to parental singing with better ability to perceive contrastive focus and stress in speech. Our preliminary conclusions are that being sung to maintains the child’s attention for extended periods, and that the larger differences in pitch, intensity and duration in song in comparison to speech may help direct attention towards cues in song that also have a role in the perception of speech prosody. This may be of crucial importance for children with hearing impairment, because it may help them to segment the continuous speech stream into words and thus enhance learning of spoken language. Thus, music seems able to play animportant part in the rehabilitation of children with hearing impairment.Peer reviewe
- …
