100,651 research outputs found
Adaptive Reshaping of Web of Things and mobile software for the Fog Computing Era
No full textThe software has become an essential part of every aspect of the society and our daily life. This is indicated by many recent trends in our society
– healthcare, smart homes, smart cities, (autonomous) robots, autonomous connected vehicles and so on – all contain an ever-increasing amount of software.
These trends also indicate that the single device computing era is coming to an end. However, the development and software architectures have
not changed much during past ten years. At the moment, Cloud-based services are the de facto way how the software is constructed, and then provided
for the end users in the form of Web and native apps. Moreover, from a software architecture point of view, Internet of Things (IoT) poses many
interesting challenges due to its unpredictable yet adaptive requirements.
In this thesis, we investigate challenges related to Web of Things (WoT) and mobile software in the Fog Computing era in order to improve their adaptive
behaviour
Hybridikoulutusintervention kehittäminen terveystieteiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi
No full textAbstract
The aim of this study was to develop a hybrid education intervention by integrating a hybrid education model to ensure the generic competencies of health sciences students. This three-phase dissertation is structured according to the Medical Research Council framework and focuses on the development phase of the intervention.
The first phase of the dissertation developed the theoretical framework for the intervention. An observational study was conducted to describe the health sciences competence and interaction that could be observed in the collaborative hybrid learning of health sciences students (n=17). The data were analysed using the coding and counting method, and descriptive analysis. A qualitative interview study was used to describe the experiences of health sciences students (n=15) on the development of health sciences competence, digital learning and the impact on digital learning to the development of health sciences competence, and the experiences of social and health care, and health sciences educators (n=21) in hybrid learning. The data were analysed using content analysis.
In the second phase, the health sciences generic competence self-assessment instrument was developed and psychometrically tested using cross-sectional data collected from students (n=276). Structural validity was analysed by exploratory factor analysis and reliability by Cronbach's alpha coefficient. In the third phase, a hybrid education intervention was developed by integrating the hybrid education model built to ensure health sciences competencies.
Based on the results of the dissertation, a hybrid education intervention was developed by integrating a hybrid education model. The model included global and digital changes in education, a high-quality hybrid learning environment and the development of health sciences competence in hybrid education. The health sciences generic competence instrument included competence in leadership, administration and finance, people-centred guidance, health promotion, evidence-based practice, digital competence, work well-being and self-management, collaboration and problem-solving and societal interaction.
The hybrid education model can be widely implemented in higher education. The intervention will allow exploring the effectiveness of hybrid education in health sciences education. Original papers Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859 Self-archived version Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 Self-archived version Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306 Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hybridikoulutusinterventio integroimalla hybridikoulutusmalli terveystieteiden opiskelijoiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Tämä kolmivaiheinen väitöskirja on rakennettu Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti ja keskittyy intervention kehittämisen vaiheeseen.
Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Havainnointitutkimuksella kuvattiin, millaista terveystieteiden osaamista ja vuorovaikutusta voitiin havaita terveystieteiden opiskelijoiden (n=17) yhteisöllisessä hybridioppimisessa. Aineisto analysoitiin coding & counting -menetelmällä sekä kuvailevalla analyysilla. Laadullisella haastattelututkimuksella kuvattiin terveystieteiden opiskelijoiden (n=15) kokemuksia terveystieteiden osaamisen kehittymisestä, digitaalisesta oppimisesta ja digitaalisen oppimisen yhteydestä terveystieteiden osaamisen kehittymiseen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ja terveystieteiden opettajien (n=21) kokemuksia hybridiopetuksesta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Toisessa vaiheessa kehitettiin sekä psykometrisesti testattiin terveystieteiden geneerisen osaamisen itsearviointimittari opiskelijoilta kerätyllä poikkileikkausaineistolla (n=276). Rakennevaliditeetti analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja reliabiliteetti Cronbachin alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin hybridikoulutusinterventio siten, että integroitiin rakennettu hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi.
Väitöskirjan tulosten perusteella kehitettiin hybridikoulutusinterventio integroimalla siihen hybridikoulutusmalli, joka sisälsi globaalit ja digitaaliset muutokset koulutuksessa, laadukkaan hybridiopetusympäristön sekä terveystieteiden osaamisen kehittymisen hybridikoulutuksessa. Terveystieteiden geneerisen osaamisen mittari sisälsi johtamis-, hallinto- ja talousosaamisen, ihmislähtöisen ohjausosaamisen, terveydenedistämisosaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen, digitaalisen osaamisen, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamisen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisosaamisen.
Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa laajasti korkeakoulutuksessa, ja interventio mahdollistaa hybridiopetuksen vaikuttavuuden tutkimisen terveystieteiden koulutuksessa. Osajulkaisut Pramila‐Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H., Oikarainen, A., Törmänen, T., Juntunen, J., Järvelä, S., & Mikkonen, K. (2023). Competence development in collaborative hybrid learning among health sciences students: A quasi‐experimental mixed‐method study. Journal of Computer Assisted Learning, 39(6), 1919–1938. https://doi.org/10.1111/jcal.12859 https://doi.org/10.1111/jcal.12859 Rinnakkaistallennettu versio Pramila-Savukoski, S., Kärnä, R., Kuivila, H.-M., Juntunen, J., Koskenranta, M., Oikarainen, A., & Mikkonen, K. (2023). The influence of digital learning on health sciences students’ competence development– A qualitative study. Nurse Education Today, 120, 105635. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105635 Rinnakkaistallennettu versio Mensonen, M., Pramila-Savukoski, S., Mikkonen, K., Törmänen, T., Juntunen, J., & Kuivila, H.-M. (2024). The experiences of social and health care and health sciences educators of implementing hybrid teaching in higher education: A qualitative study. Nurse Education Today, 133, 106079. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2023.106079 Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Juntunen, J., Koskenranta, M., Jarva, E., Tuomikoski, A., Hammarén, M., & Mikkonen, K. (2024). Development and psychometric testing of the Health Sciences Generic Competence (HealthGenericCom) Instrument: A cross-sectional study. International Journal of Research in Education and Science (IJRES), 10(1), 1–25. https://doi.org/10.46328/ijres.3306 https://doi.org/10.46328/ijres.3306 Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 22. maaliskuuta 2024 kello 12Abstract
The aim of this study was to develop a hybrid education intervention by integrating a hybrid education model to ensure the generic competencies of health sciences students. This three-phase dissertation is structured according to the Medical Research Council framework and focuses on the development phase of the intervention.
The first phase of the dissertation developed the theoretical framework for the intervention. An observational study was conducted to describe the health sciences competence and interaction that could be observed in the collaborative hybrid learning of health sciences students (n=17). The data were analysed using the coding and counting method, and descriptive analysis. A qualitative interview study was used to describe the experiences of health sciences students (n=15) on the development of health sciences competence, digital learning and the impact on digital learning to the development of health sciences competence, and the experiences of social and health care, and health sciences educators (n=21) in hybrid learning. The data were analysed using content analysis.
In the second phase, the health sciences generic competence self-assessment instrument was developed and psychometrically tested using cross-sectional data collected from students (n=276). Structural validity was analysed by exploratory factor analysis and reliability by Cronbach's alpha coefficient. In the third phase, a hybrid education intervention was developed by integrating the hybrid education model built to ensure health sciences competencies.
Based on the results of the dissertation, a hybrid education intervention was developed by integrating a hybrid education model. The model included global and digital changes in education, a high-quality hybrid learning environment and the development of health sciences competence in hybrid education. The health sciences generic competence instrument included competence in leadership, administration and finance, people-centred guidance, health promotion, evidence-based practice, digital competence, work well-being and self-management, collaboration and problem-solving and societal interaction.
The hybrid education model can be widely implemented in higher education. The intervention will allow exploring the effectiveness of hybrid education in health sciences education.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hybridikoulutusinterventio integroimalla hybridikoulutusmalli terveystieteiden opiskelijoiden geneerisen osaamisen varmistamiseksi. Tämä kolmivaiheinen väitöskirja on rakennettu Medical Research Councilin viitekehyksen mukaisesti ja keskittyy intervention kehittämisen vaiheeseen.
Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin intervention teoreettinen viitekehys. Havainnointitutkimuksella kuvattiin, millaista terveystieteiden osaamista ja vuorovaikutusta voitiin havaita terveystieteiden opiskelijoiden (n=17) yhteisöllisessä hybridioppimisessa. Aineisto analysoitiin coding & counting -menetelmällä sekä kuvailevalla analyysilla. Laadullisella haastattelututkimuksella kuvattiin terveystieteiden opiskelijoiden (n=15) kokemuksia terveystieteiden osaamisen kehittymisestä, digitaalisesta oppimisesta ja digitaalisen oppimisen yhteydestä terveystieteiden osaamisen kehittymiseen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ja terveystieteiden opettajien (n=21) kokemuksia hybridiopetuksesta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Toisessa vaiheessa kehitettiin sekä psykometrisesti testattiin terveystieteiden geneerisen osaamisen itsearviointimittari opiskelijoilta kerätyllä poikkileikkausaineistolla (n=276). Rakennevaliditeetti analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla ja reliabiliteetti Cronbachin alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kehitettiin hybridikoulutusinterventio siten, että integroitiin rakennettu hybridikoulutusmalli terveystieteiden osaamisen varmistamiseksi.
Väitöskirjan tulosten perusteella kehitettiin hybridikoulutusinterventio integroimalla siihen hybridikoulutusmalli, joka sisälsi globaalit ja digitaaliset muutokset koulutuksessa, laadukkaan hybridiopetusympäristön sekä terveystieteiden osaamisen kehittymisen hybridikoulutuksessa. Terveystieteiden geneerisen osaamisen mittari sisälsi johtamis-, hallinto- ja talousosaamisen, ihmislähtöisen ohjausosaamisen, terveydenedistämisosaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen, digitaalisen osaamisen, työhyvinvointi- ja itseohjautuvuusosaamisen, yhteistyö- ja ongelmanratkaisuosaamisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisosaamisen.
Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa laajasti korkeakoulutuksessa, ja interventio mahdollistaa hybridiopetuksen vaikuttavuuden tutkimisen terveystieteiden koulutuksessa
Hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaaminen digitaalisessa oppimisympäristössä
No full textAbstractThe purpose of this study was to describe and evaluate the effects of educational intervention on collaborative learning in digital learning environment among nursing students and to explain social and health care educators’ competence required to conduct the following.This study included three sub-studies: 1) a systematic review described the implementation of previous educational interventions (n = 5) in digital learning environment and their impact on nursing students’ learning outcomes; 2) a quasi-experimental design with experimental (n = 63) and control (n = 31) groups was used to evaluate the effects of teaching in digital learning environment on nursing students’ collaborative learning and learning satisfaction with the course, and the level of knowledge evaluated numerically by exam after the course. The data were collected from students using the Collaborative learning and Learning satisfaction -instrument and were analyzed by statistical methods; 3) a cross-sectional study described the levels and profiles of digital collaborative learning competence of social and health care educators (n=422) and explained factors using a cross-sectional study. The data was collected from social and health care educators (n = 422) by a questionnaire measuring the competence of the educators and was analyzed by statistical methods.According to a systematic review, collaborative learning in a digital learning environment improved students’ theoretical knowledge and clinical skills, students’ satisfaction in learning and problem-solving skills. Educational intervention developed in this study had a positive effect on students’ learning outcomes, but students’ learning satisfaction decreased after the intervention, however, being higher in intervention group than in the control group. Educators evaluated their competence on collaborative digital learning as moderate. They were identified in three competence profiles, the main explanation of profiles and the level of competences was the current organization of work.Digital learning environment fosters collaborative learning of nursing students’, but attention should be paid to the role of educator.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (in press). Digital collaborative learning in nursing education: A systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences. https://doi.org/10.1111/scs.12743Self-archived versionMännistö, M., Mikkonen, K., Vuopala, E., Kuivila, H.-M., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (2019). Effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education: A quasi-experimental study. Nordic Journal of Nursing Research, 39(4), 191–200. https://doi.org/10.1177/2057158519861041Self-archived versionMännistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H.-M., Koskinen, C., Koivula, M., Sjögren, T., … Kääriäinen, M. (2019). Health and social care educators’ perceptions of their competence in digital collaborative learning. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida koulutusintervention vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen digitaalisessa oppimisympäristössä sekä selittää sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamista.Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta: 1) Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella kuvailtiin yhteisöllisen oppimisen interventioiden (n = 5) toteutusta digitaalisessa oppimisympäristössä ja arvioitiin niiden vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden oppimistuloksiin; 2) Kvasikokeellisella koe- (n = 63) ja kontrolliryhmä- (n = 31) -asetelmalla arvioitiin digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvan opetuksen vaikutuksia hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen ja opiskelutyytyväisyyteen sekä opintomenestystä opintojakson jälkeen tenttiarvosanalla. Aineisto kerättiin Yhteisöllinen oppiminen- ja Opiskelutyytyväisyys-mittareilla ja analysoitiin tilastomenetelmin: 3) Poikkileikkaustutkimuksella kuvailtiin sosiaali- ja terveysalan opettajien (n=422) digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisen tasoja ja profiileita sekä niitä selittäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin Opettajan osaaminen -mittarilla ja analysoitiin tilastomenetelmin.Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuva yhteisöllinen oppiminen lisää hoitotyön opiskelijoiden teoreettista ja kliinistä osaamista, opiskelutyytyväisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tässä tutkimuksessa kehitetty koulutusinterventio vaikutti opiskelijoiden opintomenestykseen myönteisesti. Opiskelutyytyväisyys laski intervention jälkeen, mutta se oli korkeampi kuin kontrolliryhmällä. Opettajat arvioivat digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisensa keskinkertaiseksi ja profiloituvat kolmeen eri osaamisprofiiliin, joiden välisiä eroja selitti työskentelyorganisaatio.Digitaalinen oppimisympäristö edistää hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista, mutta opettajan rooliin tulisi kiinnittää huomiota.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (in press). Digital collaborative learning in nursing education: A systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences. https://doi.org/10.1111/scs.12743Rinnakkaistallennettu versioMännistö, M., Mikkonen, K., Vuopala, E., Kuivila, H.-M., Virtanen, M., Kyngäs, H., & Kääriäinen, M. (2019). Effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education: A quasi-experimental study. Nordic Journal of Nursing Research, 39(4), 191–200. https://doi.org/10.1177/2057158519861041Rinnakkaistallennettu versioMännistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H.-M., Koskinen, C., Koivula, M., Sjögren, T., … Kääriäinen, M. (2019). Health and social care educators’ perceptions of their competence in digital collaborative learning. Manuscript submitted for publication.Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 21. helmikuuta 2020 kello 12Abstract
The purpose of this study was to describe and evaluate the effects of educational intervention on collaborative learning in digital learning environment among nursing students and to explain social and health care educators’ competence required to conduct the following.
This study included three sub-studies: 1) a systematic review described the implementation of previous educational interventions (n = 5) in digital learning environment and their impact on nursing students’ learning outcomes; 2) a quasi-experimental design with experimental (n = 63) and control (n = 31) groups was used to evaluate the effects of teaching in digital learning environment on nursing students’ collaborative learning and learning satisfaction with the course, and the level of knowledge evaluated numerically by exam after the course. The data were collected from students using the Collaborative learning and Learning satisfaction -instrument and were analyzed by statistical methods; 3) a cross-sectional study described the levels and profiles of digital collaborative learning competence of social and health care educators (n=422) and explained factors using a cross-sectional study. The data was collected from social and health care educators (n = 422) by a questionnaire measuring the competence of the educators and was analyzed by statistical methods.
According to a systematic review, collaborative learning in a digital learning environment improved students’ theoretical knowledge and clinical skills, students’ satisfaction in learning and problem-solving skills. Educational intervention developed in this study had a positive effect on students’ learning outcomes, but students’ learning satisfaction decreased after the intervention, however, being higher in intervention group than in the control group. Educators evaluated their competence on collaborative digital learning as moderate. They were identified in three competence profiles, the main explanation of profiles and the level of competences was the current organization of work.
Digital learning environment fosters collaborative learning of nursing students’, but attention should be paid to the role of educator.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja arvioida koulutusintervention vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen digitaalisessa oppimisympäristössä sekä selittää sosiaali- ja terveysalan opettajien digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamista.
Tutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta: 1) Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella kuvailtiin yhteisöllisen oppimisen interventioiden (n = 5) toteutusta digitaalisessa oppimisympäristössä ja arvioitiin niiden vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden oppimistuloksiin; 2) Kvasikokeellisella koe- (n = 63) ja kontrolliryhmä- (n = 31) -asetelmalla arvioitiin digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuvan opetuksen vaikutuksia hoitotyön opiskelijoiden yhteisölliseen oppimiseen ja opiskelutyytyväisyyteen sekä opintomenestystä opintojakson jälkeen tenttiarvosanalla. Aineisto kerättiin Yhteisöllinen oppiminen- ja Opiskelutyytyväisyys-mittareilla ja analysoitiin tilastomenetelmin: 3) Poikkileikkaustutkimuksella kuvailtiin sosiaali- ja terveysalan opettajien (n=422) digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisen tasoja ja profiileita sekä niitä selittäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin Opettajan osaaminen -mittarilla ja analysoitiin tilastomenetelmin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuva yhteisöllinen oppiminen lisää hoitotyön opiskelijoiden teoreettista ja kliinistä osaamista, opiskelutyytyväisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tässä tutkimuksessa kehitetty koulutusinterventio vaikutti opiskelijoiden opintomenestykseen myönteisesti. Opiskelutyytyväisyys laski intervention jälkeen, mutta se oli korkeampi kuin kontrolliryhmällä. Opettajat arvioivat digitaalisen yhteisöllisen oppimisen osaamisensa keskinkertaiseksi ja profiloituvat kolmeen eri osaamisprofiiliin, joiden välisiä eroja selitti työskentelyorganisaatio.
Digitaalinen oppimisympäristö edistää hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista, mutta opettajan rooliin tulisi kiinnittää huomiota
Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet ja niihin vaikuttavat tekijät
No full textAbstract
The purpose of the study was to describe and explain the competence and competence development needs of health sciences teacher candidates in health sciences teacher education.
In the first phase, Finnish health science teacher students (n = 23) were interviewed to describe teacher students’ perceptions of the competencies needed to work as an educator in the healthcare field (Publication I). In the second phase, the social and health care sciences teacher students’ (n = 101) competence were identified (Publication II). In the third phase, the competence levels and competence development needs of health sciences teacher students (n = 101) and the factors associated with those needs were identified (Publication III). For second and third phase, the data were collected in a cross-sectional study using two instruments (HealtEduCom and EduProDe) in winter 2018-2019. The questionnaire was sent to all health sciences teacher students studying in health science teacher education degree programmes at Finnish universities (N = 315).
The first phase of the study revealed that teacher students defined the competences required for teaching through eight different categories; leadership and management competence; evidence-based practice competence; subject competence; ethical competence; pedagogical competence; collaboration competence; internationalisation competence; and continuous professional development competence. In the second phase, teacher students rated their competences as good on average, with evidence-based practice as the highest and collaboration and networking as the lowest. Based on their competence, the teacher students could be divided into three distinct profiles.
In the third phase, it was found that teacher students felt that they needed to develop their competence in all areas. Leadership and management, subject and curriculum and digipedagogical competence was associated to pedagogical competence development needs. Collaboration competence affected the competence development needs of managing challenging situations in teaching. Work experience as a teacher reduced the need for support for teacher students and increased their knowledge of coping with challenging teaching situations.
By continuously evaluating education and competences, we can identify where competences are perceived to need the most improvement. This will also help us to distinguish between effective and less effective training education and to target educational resources to the proper improvement areas. Identifying competence development needs and planning one's learning accordingly should be an ongoing process throughout a teacher's career. Original papers Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 Self-archived version Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26. Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349 Self-archived version Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita terveystieteiden opettajan koulutuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin suomalaisia terveystieteiden opettajaopiskelijoita (n = 23) ja kuvailtiin terveystieteiden opettajaksi opiskelevien käsityksiä terveysalan opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta (Osajulkaisu I).
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamista (Osajulkaisu II), ja kolmannessa vaiheessa opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamisen kehittämistarpeita sekä selvitettiin osaamisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin (Osajulkaisu III). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa suoritettiin poikkileikkaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kahta mittaria (HealthEduCom ja EduProDe) käyttäen talvella 2018–2019. Kysely lähetettiin kaikille terveystieteiden opettajaopiskelijoille (N = 315), jotka opiskelivat terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
Ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat määrittelivät opettajan työssä tarvittavaa osaamista kahdeksan erilaisen osaamista kuvaavan kategorian kautta: johtamis- ja hallinnollinen osaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, opetussisällön osaaminen, eettinen osaaminen, pedagoginen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toisessa vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi; näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen arvioitiin korkeimmaksi ja yhteistyö- ja verkosto-osaaminen heikoimmaksi osaamisen alueeksi. Osaamisensa perusteella opettajaopiskelijat voitiin jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan profiiliin.
Kolmannessa vaiheessa todettiin, että opettajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa osaamisen kehittämistä kaikilla osaamisen alueilla. Johtamis- ja hallinnollisella, opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyvällä osaamisella ja digipedagogisella osaamisella oli yhteys pedagogisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin, vuorovaikutusosaamisella taas oli vaikutusta opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymiseen liittyviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Työkokemus opettajan työssä vähensi esihenkilön tuen tarvetta sekä lisäsi osaamista opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymisessä.
Koulutusta ja osaamista jatkuvasti arvioimalla voidaan tunnistaa, missä osaamisen alueissa koetaan eniten kehittämisen tarpeita. Näin voidaan myös erottaa vaikuttava koulutus vähemmän vaikuttavasta ja kohdistaa koulutuksen resursseja oikeisiin kohteisiin. Osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen ja sen mukaisen oman oppimisen suunnittelun tulisi olla jatkuva prosessi koko opettajan uran ajan. Osajulkaisut Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 Rinnakkaistallennettu versio Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26. Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349 Rinnakkaistallennettu versio Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 23. elokuuta 2024 kello 12Abstract
The purpose of the study was to describe and explain the competence and competence development needs of health sciences teacher candidates in health sciences teacher education.
In the first phase, Finnish health science teacher students (n = 23) were interviewed to describe teacher students’ perceptions of the competencies needed to work as an educator in the healthcare field (Publication I). In the second phase, the social and health care sciences teacher students’ (n = 101) competence were identified (Publication II). In the third phase, the competence levels and competence development needs of health sciences teacher students (n = 101) and the factors associated with those needs were identified (Publication III). For second and third phase, the data were collected in a cross-sectional study using two instruments (HealtEduCom and EduProDe) in winter 2018-2019. The questionnaire was sent to all health sciences teacher students studying in health science teacher education degree programmes at Finnish universities (N = 315).
The first phase of the study revealed that teacher students defined the competences required for teaching through eight different categories; leadership and management competence; evidence-based practice competence; subject competence; ethical competence; pedagogical competence; collaboration competence; internationalisation competence; and continuous professional development competence. In the second phase, teacher students rated their competences as good on average, with evidence-based practice as the highest and collaboration and networking as the lowest. Based on their competence, the teacher students could be divided into three distinct profiles.
In the third phase, it was found that teacher students felt that they needed to develop their competence in all areas. Leadership and management, subject and curriculum and digipedagogical competence was associated to pedagogical competence development needs. Collaboration competence affected the competence development needs of managing challenging situations in teaching. Work experience as a teacher reduced the need for support for teacher students and increased their knowledge of coping with challenging teaching situations.
By continuously evaluating education and competences, we can identify where competences are perceived to need the most improvement. This will also help us to distinguish between effective and less effective training education and to target educational resources to the proper improvement areas. Identifying competence development needs and planning one's learning accordingly should be an ongoing process throughout a teacher's career.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita terveystieteiden opettajan koulutuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin suomalaisia terveystieteiden opettajaopiskelijoita (n = 23) ja kuvailtiin terveystieteiden opettajaksi opiskelevien käsityksiä terveysalan opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta (Osajulkaisu I).
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamista (Osajulkaisu II), ja kolmannessa vaiheessa opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamisen kehittämistarpeita sekä selvitettiin osaamisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin (Osajulkaisu III). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa suoritettiin poikkileikkaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kahta mittaria (HealthEduCom ja EduProDe) käyttäen talvella 2018–2019. Kysely lähetettiin kaikille terveystieteiden opettajaopiskelijoille (N = 315), jotka opiskelivat terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
Ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat määrittelivät opettajan työssä tarvittavaa osaamista kahdeksan erilaisen osaamista kuvaavan kategorian kautta: johtamis- ja hallinnollinen osaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, opetussisällön osaaminen, eettinen osaaminen, pedagoginen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toisessa vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi; näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen arvioitiin korkeimmaksi ja yhteistyö- ja verkosto-osaaminen heikoimmaksi osaamisen alueeksi. Osaamisensa perusteella opettajaopiskelijat voitiin jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan profiiliin.
Kolmannessa vaiheessa todettiin, että opettajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa osaamisen kehittämistä kaikilla osaamisen alueilla. Johtamis- ja hallinnollisella, opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyvällä osaamisella ja digipedagogisella osaamisella oli yhteys pedagogisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin, vuorovaikutusosaamisella taas oli vaikutusta opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymiseen liittyviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Työkokemus opettajan työssä vähensi esihenkilön tuen tarvetta sekä lisäsi osaamista opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymisessä.
Koulutusta ja osaamista jatkuvasti arvioimalla voidaan tunnistaa, missä osaamisen alueissa koetaan eniten kehittämisen tarpeita. Näin voidaan myös erottaa vaikuttava koulutus vähemmän vaikuttavasta ja kohdistaa koulutuksen resursseja oikeisiin kohteisiin. Osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen ja sen mukaisen oman oppimisen suunnittelun tulisi olla jatkuva prosessi koko opettajan uran ajan
Letter, [Author unclear] to Paulina T. Merritt
No full textHandwritten letter to Paulina Merritt from an unknown author, October 1, 1876.
Organisational integration of culturally and linguistically diverse nurses : a hypothetical model
No full textAbstract
This study was aimed at developing a hypothetical model for identifying concepts to explain the integration of culturally and linguistically diverse (CALD) nurses into healthcare organisations. The study consisted of three phases.
In Phase I, an umbrella review was conducted to establish evidence from a wide range of existing systematic reviews related to integration strategies and models that support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nurses into healthcare organisations. The JBI guidelines were used to conduct the review. A total of 27 scientific articles were selected. Based on inductive content analysis three main categories were developed namely, intra-organisational strategies and models, sociocultural integration strategies and models, professional development strategies and models.
In Phase II, three qualitative descriptive studies were conducted. In all the studies, data were collected using individual semi-structured interviews and analysed using inductive content analysis. Culturally and linguistically diverse nurses (n=24) were recruited from primary and tertiary healthcare organisations. Nurse educators (n=20) were recruited from three universities of applied sciences. Nurse leaders (n=13) were recruited from four primary and specialised healthcare organisations.
In Phase III, a hypothetical model describing culturally and linguistically diverse nurse integration into healthcare environments was built based on study Phase I and II. Eleven concepts were proposed described as: Effective transition to nursing practice, Institutional support, Leadership involvement, Competence recognition and support, Understanding of nurses’ roles through integration practices, Safe working environment, Growth within the organisation, Relationships, Collegiality, and Cultural diversity in healthcare and Linguistic diversity.
This study provides a hypothetical model which can be utilised when supporting the organisational integration process of culturally and linguistically diverse nurses. Moreover, future studies on culturally and linguistically diverse nurse organisational integration could put emphasis on improving institutional support, nurse leadership, co-worker support and the structuring of integrational practices within the formal structure of healthcare organisations. Original papers Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., Juntunen, J., Tuomikoski, A.-M., & Mikkonen, K. (2022). Integration strategies and models to support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nursing staff into healthcare environments: An umbrella review. International Journal of Nursing Studies, 136, 104377. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377 https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377 Self-archived version Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T.-M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 121, 105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700 Self-archived version Kamau, S., Oikarainen, A., Juntunen, M.-M., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Nurse educators’ views of integrating culturally and linguistically diverse future registered nurses into healthcare settings: A qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing, 79(9), 3412–3425. https://doi.org/10.1111/jan.15683 https://doi.org/10.1111/jan.15683 Self-archived version Kamau, S., Oikarainen, A., Kiviniitty, N., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., Kanste, O., & Mikkonen, K. (2023). Nurse leaders’ experiences of how culturally and linguistically diverse registered nurses integrate into healthcare settings: An interview study. International Journal of Nursing Studies, 146, 104559. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2023.104559 https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2023.104559 Self-archived version Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hypoteettinen malli, jotta voitaisiin selittää kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integroitumista terveydenhuollon organisaatioihin. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta.
Vaiheessa I toteutettiin sateenvarjokatsaus, jonka tarkoituksena oli saada näyttöä useista olemassa olevista systemaattisista kirjallisuuskatsauksista, jotka liittyivät integraatiostrategioihin ja -malleihin, joilla tuetaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien siirtymistä ja sopeutumista terveydenhuollon organisaatioihin. Katsaus toteutettiin JBI:n ohjeiden mukaisesti. Yhteensä 27 tieteellistä artikkelia valittiin mukaan katsaukseen. Induktiivisen sisällönanalyysin perusteella muodostettiin kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat integraatiostrategioita ja -malleja, joilla tuetaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisen hoitohenkilöstön siirtymistä ja sopeutumista terveydenhuollon ympäristöön: 1) organisaation sisäiset strategiat ja mallit, 2) sosiokulttuuriset integraatiostrategiat ja -mallit, 3) ammatillisen kehittymisen strategiat ja mallit.
Vaiheessa II suoritettiin kolme kvalitatiivista kuvaavaa tutkimusta. Kaikissa tutkimuksissa aineisto kerättiin yksittäisillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä. Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajia (n=24) rekrytoitiin sekä perus- että erikois- terveydenhuollon organisaatioista. Sairaanhoitajaopettajia (n=20) rekrytoitiin kolmesta ammattikorkeakoulusta. Hoitotyön johtajat (n=13) rekrytoitiin neljästä, perus- ja erikois- terveydenhuollon organisaatioista.
Vaiheessa III luotiin vaiheiden I ja II pohjalta hypoteettinen malli, joka kuvaa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integroitumista terveydenhuollon ympäristöihin. Hypoteettisessa mallissa esitettiin 11 käsitettä: tehokas siirtyminen hoitotyöhön, institutionaalinen tuki, johtajien osallistuminen, osaamisen tunnustaminen ja tukeminen, sairaanhoitajien roolien ymmärtäminen integraatiokäytäntöjen kautta, turvallinen työympäristö, kasvu organisaation sisällä, ihmissuhteet, kollegiaalisuus sekä kulttuurinen monimuotoisuus terveydenhuollossa ja kielellinen monimuotoisuus.
Tämä tutkimus tarjoaa hypoteettisen mallin, jota voidaan hyödyntää kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integraatioprosessin tukemisessa. Lisäksi tulevaisuudessa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien organisaatioon integroitumista tutkivissa tutkimuksissa voitaisiin painottaa institutionaalisen tuen, sairaanhoitajajohtajuuden ja työtovereiden tuen parantamista sekä integraatiokäytäntöjen jäsentämistä terveydenhuollon organisaation virallisessa rakenteessa. Osajulkaisut Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., Juntunen, J., Tuomikoski, A.-M., & Mikkonen, K. (2022). Integration strategies and models to support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nursing staff into healthcare environments: An umbrella review. International Journal of Nursing Studies, 136, 104377. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377 https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377 Rinnakkaistallennettu versio Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T.-M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 121, 105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700 Rinnakkaistallennettu versio Kamau, S., Oikarainen, A., Juntunen, M.-M., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Nurse educators’ views of integrating culturally and linguistically diverse future registered nurses into healthcare settings: A qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing, 79(9), 3412–3425. https://doi.org/10.1111/jan.15683 https://doi.org/10.1111/jan.15683 Rinnakkaistallennettu versio Kamau, S., Oikarainen, A., Kiviniitty, N., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., Kanste, O., & Mikkonen, K. (2023). Nurse leaders’ experiences of how culturally and linguistically diverse registered nurses integrate into healthcare settings: An interview study. International Journal of Nursing Studies, 146, 104559. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2023.104559 https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2023.104559 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 10 May 2024, at 12 noonAbstract
This study was aimed at developing a hypothetical model for identifying concepts to explain the integration of culturally and linguistically diverse (CALD) nurses into healthcare organisations. The study consisted of three phases.
In Phase I, an umbrella review was conducted to establish evidence from a wide range of existing systematic reviews related to integration strategies and models that support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nurses into healthcare organisations. The JBI guidelines were used to conduct the review. A total of 27 scientific articles were selected. Based on inductive content analysis three main categories were developed namely, intra-organisational strategies and models, sociocultural integration strategies and models, professional development strategies and models.
In Phase II, three qualitative descriptive studies were conducted. In all the studies, data were collected using individual semi-structured interviews and analysed using inductive content analysis. Culturally and linguistically diverse nurses (n=24) were recruited from primary and tertiary healthcare organisations. Nurse educators (n=20) were recruited from three universities of applied sciences. Nurse leaders (n=13) were recruited from four primary and specialised healthcare organisations.
In Phase III, a hypothetical model describing culturally and linguistically diverse nurse integration into healthcare environments was built based on study Phase I and II. Eleven concepts were proposed described as: Effective transition to nursing practice, Institutional support, Leadership involvement, Competence recognition and support, Understanding of nurses’ roles through integration practices, Safe working environment, Growth within the organisation, Relationships, Collegiality, and Cultural diversity in healthcare and Linguistic diversity.
This study provides a hypothetical model which can be utilised when supporting the organisational integration process of culturally and linguistically diverse nurses. Moreover, future studies on culturally and linguistically diverse nurse organisational integration could put emphasis on improving institutional support, nurse leadership, co-worker support and the structuring of integrational practices within the formal structure of healthcare organisations.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hypoteettinen malli, jotta voitaisiin selittää kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integroitumista terveydenhuollon organisaatioihin. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta.
Vaiheessa I toteutettiin sateenvarjokatsaus, jonka tarkoituksena oli saada näyttöä useista olemassa olevista systemaattisista kirjallisuuskatsauksista, jotka liittyivät integraatiostrategioihin ja -malleihin, joilla tuetaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien siirtymistä ja sopeutumista terveydenhuollon organisaatioihin. Katsaus toteutettiin JBI:n ohjeiden mukaisesti. Yhteensä 27 tieteellistä artikkelia valittiin mukaan katsaukseen. Induktiivisen sisällönanalyysin perusteella muodostettiin kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat integraatiostrategioita ja -malleja, joilla tuetaan kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisen hoitohenkilöstön siirtymistä ja sopeutumista terveydenhuollon ympäristöön: 1) organisaation sisäiset strategiat ja mallit, 2) sosiokulttuuriset integraatiostrategiat ja -mallit, 3) ammatillisen kehittymisen strategiat ja mallit.
Vaiheessa II suoritettiin kolme kvalitatiivista kuvaavaa tutkimusta. Kaikissa tutkimuksissa aineisto kerättiin yksittäisillä puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysillä. Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajia (n=24) rekrytoitiin sekä perus- että erikois- terveydenhuollon organisaatioista. Sairaanhoitajaopettajia (n=20) rekrytoitiin kolmesta ammattikorkeakoulusta. Hoitotyön johtajat (n=13) rekrytoitiin neljästä, perus- ja erikois- terveydenhuollon organisaatioista.
Vaiheessa III luotiin vaiheiden I ja II pohjalta hypoteettinen malli, joka kuvaa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integroitumista terveydenhuollon ympäristöihin. Hypoteettisessa mallissa esitettiin 11 käsitettä: tehokas siirtyminen hoitotyöhön, institutionaalinen tuki, johtajien osallistuminen, osaamisen tunnustaminen ja tukeminen, sairaanhoitajien roolien ymmärtäminen integraatiokäytäntöjen kautta, turvallinen työympäristö, kasvu organisaation sisällä, ihmissuhteet, kollegiaalisuus sekä kulttuurinen monimuotoisuus terveydenhuollossa ja kielellinen monimuotoisuus.
Tämä tutkimus tarjoaa hypoteettisen mallin, jota voidaan hyödyntää kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien integraatioprosessin tukemisessa. Lisäksi tulevaisuudessa kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajien organisaatioon integroitumista tutkivissa tutkimuksissa voitaisiin painottaa institutionaalisen tuen, sairaanhoitajajohtajuuden ja työtovereiden tuen parantamista sekä integraatiokäytäntöjen jäsentämistä terveydenhuollon organisaation virallisessa rakenteessa
Generation of Realistic Navigation Paths for Web Site Testing Using Recurrent Neural Networks and Generative Adversarial Neural Networks
No full textA robust technique for generating web navigation logs could be fundamental for applications not yet released, since developers could evaluate their applications as if they were used by real clients. This could allow to test and improve the applications faster and with lower costs, especially with respect to the usability and interaction aspects. In this paper we propose the application of deep learning techniques, like recurrent neural networks (RNN) and generative adversarial neural networks (GAN), aimed at generating high-quality weblogs, which can be used for automated testing and improvement of Web sites even before their release
Koulutusintervention vaikutus opiskelijaohjaajien osaamiseen ohjata eri kulttuurisista ja kielellisistä taustoista tulevia sairaanhoitajaopiskelijoita
No full textAbstractThe aim of this study was to develop an educational intervention and evaluate its effects on mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. The Medical Research Council framework for complex interventions guided the developmental, piloting, evaluation and implementation phases of the study. First, a cross-sectional study was conducted to describe mentors’ (n=323) competence in mentoring diverse nursing students during clinical placement and identify factors that affect mentoring. A systematic review was conducted to identify evidence on educational interventions (n=6) designed to improve nurses’ self-assessed cultural competence and on the effectiveness of these interventions. The identified theory was used as a basis for the development of the educational intervention.Next, the intervention was pilot tested, delivered according to the published study protocol and evaluated for its effects on mentors’ competence in mentoring diverse nursing students during clinical placement. A nonrandomised, quasi-experimental design was used. Participants were mentors employed at two hospitals. The intervention group (n=49) completed newly developed blended learning mentoring education with a cultural competence component and the control group (n=62) online mentoring education without a cultural competence component. Data were collected from both groups at baseline, immediately after the education, and six-months follow-up using the Mentors’ Competence Instrument and Mentors’ Cultural Competence Instrument. Wilcoxon signed-rank test and Mann-Whitney U test were used to find differences before and after education.General mentoring competence areas improved statistically significantly in both groups following education. Competence in cultural interaction and safety and cultural skills improved statistically significantly in the intervention group. Differences between groups were statistically nonsignificant.Educational preparation of mentors in the mentoring of diverse nursing students has the potential to improve mentors’ competence. Education alone without continuous support may be insufficient to maintain mentors’ cultural competence in mentoring. Adequate time, support and resources must be allocated to maintain mentors’ competence and motivation towards the mentoring of diverse nursing students.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Oikarainen, A., Mikkonen, K., Tuomikoski, A.-M., Elo, S., Pitkänen, S., Ruotsalainen, H., & Kääriäinen, M. (2018). Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. Journal of Advanced Nursing, 74(1), 148–159. https://doi.org/10.1111/jan.13388Self-archived version
Oikarainen, A., Mikkonen, K., Kenny, A., Tomietto, M., Tuomikoski, A.-M., Meriläinen, M., Miettunen, J., & Kääriäinen, M. (2019). Educational interventions designed to develop nurses’ cultural competence: A systematic review. International Journal of Nursing Studies, 98, 75–86. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.06.005
Self-archived versionOikarainen, A., Kaarlela, V., Heiskanen, M., Taam-Ukkonen, M., Lehtimaja, I., Kärsämänoja, T., Tuomikoski, A.-M., Kääriäinen, M., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2022). Educational intervention to support development of mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students: A quasi-experimental study. Manuscript in preparation. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105424Self-archived versionTiivistelmäTarkoituksena oli kehittää koulutusinterventio ja arvioida sen vaikuttavuutta opiskelijaohjaajien osaamiseen ohjata kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia sairaanhoitajaopiskelijoita harjoittelun aikana.Tutkimuksen kehittämis-, pilotointi-, arviointi- ja implementointivaiheita ohjasi Medical Research Council:n laatima kehys monimuotoisille interventioille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin poikkileikkaustutkimus, jossa kuvattiin ohjaajien (n=323) osaamista ohjata monimuotoisia sairaanhoitajaopiskelijoita harjoittelun aikana ja selvittää ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä. Toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajien kulttuurista osaamista edistävistä koulutusinterventioista (n=6) ja niiden vaikuttavuudesta. Katsauksessa tunnistettua teoriaa käytettiin intervention kehittämisen perustana.Tutkimuksen seuraavissa vaiheissa interventio pilotoitiin, se toteutettiin tutkimusprotokollan mukaisesti, ja sen vaikutus ohjaajien osaamiseen arvioitiin. Ei-satunnaistettua kvasikokeellista tutkimusasetelmaa käytettiin. Osallistujat koostuivat kahden sairaalan opiskelijaohjaajista. Koeryhmä (n=49) suoritti vasta kehitetyn sulautuvana opetuksena toteutetun opiskelijaohjauskoulutuksen, johon sisältyi kulttuuriseen osaamiseen liittyvä teema. Kontrolliryhmä (n=62) suoritti verkon kautta opiskelijaohjauskoulutuksen, johon ei sisältynyt kulttuuriseen osaamiseen liittyvää teemaa. Aineisto kerättiin molemmilta ryhmiltä lähtötilanteessa, välittömästi koulutuksen jälkeen ja kuuden kuukauden seurantajakson jälkeen käyttämällä Opiskelijaohjausosaamisen sekä Opiskelijaohjaajan kulttuurisen osaamisen kyselyä. Wilcoxon signed rank testiä ja Mann-Whitney U testiä käytettiin erojen löytämiseksi ennen ja jälkeen koulutusta.Yleiset opiskelijaohjausosaamisen alueet kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi molemmissa ryhmissä koulutuksen jälkeen. Koeryhmässä osaaminen kulttuurisessa kohtaamisessa ja turvallisuudessa sekä kulttuuritaidoissa kehittyi tilastollisesti merkitsevästi. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.Ohjaajien kouluttaminen monimuotoisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen mahdollistaa ohjaajien osaamisen kehittymisen. Pelkkä koulutus ilman jatkuvaa tukea voi olla riittämätön ylläpitämään ohjaajien kulttuurista osaamista. Ohjaajien osaamisen ja motivaation ylläpitämiseksi tulee ohjaukselle varata riittävästi aikaa, tukea ja resursseja.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Oikarainen, A., Mikkonen, K., Tuomikoski, A.-M., Elo, S., Pitkänen, S., Ruotsalainen, H., & Kääriäinen, M. (2018). Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. Journal of Advanced Nursing, 74(1), 148–159. https://doi.org/10.1111/jan.13388Rinnakkaistallennettu versio
Oikarainen, A., Mikkonen, K., Kenny, A., Tomietto, M., Tuomikoski, A.-M., Meriläinen, M., Miettunen, J., & Kääriäinen, M. (2019). Educational interventions designed to develop nurses’ cultural competence: A systematic review. International Journal of Nursing Studies, 98, 75–86. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.06.005
Rinnakkaistallennettu versioOikarainen, A., Kaarlela, V., Heiskanen, M., Taam-Ukkonen, M., Lehtimaja, I., Kärsämänoja, T., Tuomikoski, A.-M., Kääriäinen, M., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2022). Educational intervention to support development of mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students: A quasi-experimental study. Manuscript in preparation. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105424Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 2 June 2022, at 12 noonAbstract
The aim of this study was to develop an educational intervention and evaluate its effects on mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement.
The Medical Research Council framework for complex interventions guided the developmental, piloting, evaluation and implementation phases of the study. First, a cross-sectional study was conducted to describe mentors’ (n=323) competence in mentoring diverse nursing students during clinical placement and identify factors that affect mentoring. A systematic review was conducted to identify evidence on educational interventions (n=6) designed to improve nurses’ self-assessed cultural competence and on the effectiveness of these interventions. The identified theory was used as a basis for the development of the educational intervention.
Next, the intervention was pilot tested, delivered according to the published study protocol and evaluated for its effects on mentors’ competence in mentoring diverse nursing students during clinical placement. A nonrandomised, quasi-experimental design was used. Participants were mentors employed at two hospitals. The intervention group (n=49) completed newly developed blended learning mentoring education with a cultural competence component and the control group (n=62) online mentoring education without a cultural competence component. Data were collected from both groups at baseline, immediately after the education, and six-months follow-up using the Mentors’ Competence Instrument and Mentors’ Cultural Competence Instrument. Wilcoxon signed-rank test and Mann-Whitney U test were used to find differences before and after education.
General mentoring competence areas improved statistically significantly in both groups following education. Competence in cultural interaction and safety and cultural skills improved statistically significantly in the intervention group. Differences between groups were statistically nonsignificant.
Educational preparation of mentors in the mentoring of diverse nursing students has the potential to improve mentors’ competence. Education alone without continuous support may be insufficient to maintain mentors’ cultural competence in mentoring. Adequate time, support and resources must be allocated to maintain mentors’ competence and motivation towards the mentoring of diverse nursing students.Tiivistelmä
Tarkoituksena oli kehittää koulutusinterventio ja arvioida sen vaikuttavuutta opiskelijaohjaajien osaamiseen ohjata kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia sairaanhoitajaopiskelijoita harjoittelun aikana.
Tutkimuksen kehittämis-, pilotointi-, arviointi- ja implementointivaiheita ohjasi Medical Research Council:n laatima kehys monimuotoisille interventioille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin poikkileikkaustutkimus, jossa kuvattiin ohjaajien (n=323) osaamista ohjata monimuotoisia sairaanhoitajaopiskelijoita harjoittelun aikana ja selvittää ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä. Toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajien kulttuurista osaamista edistävistä koulutusinterventioista (n=6) ja niiden vaikuttavuudesta. Katsauksessa tunnistettua teoriaa käytettiin intervention kehittämisen perustana.
Tutkimuksen seuraavissa vaiheissa interventio pilotoitiin, se toteutettiin tutkimusprotokollan mukaisesti, ja sen vaikutus ohjaajien osaamiseen arvioitiin. Ei-satunnaistettua kvasikokeellista tutkimusasetelmaa käytettiin. Osallistujat koostuivat kahden sairaalan opiskelijaohjaajista. Koeryhmä (n=49) suoritti vasta kehitetyn sulautuvana opetuksena toteutetun opiskelijaohjauskoulutuksen, johon sisältyi kulttuuriseen osaamiseen liittyvä teema. Kontrolliryhmä (n=62) suoritti verkon kautta opiskelijaohjauskoulutuksen, johon ei sisältynyt kulttuuriseen osaamiseen liittyvää teemaa. Aineisto kerättiin molemmilta ryhmiltä lähtötilanteessa, välittömästi koulutuksen jälkeen ja kuuden kuukauden seurantajakson jälkeen käyttämällä Opiskelijaohjausosaamisen sekä Opiskelijaohjaajan kulttuurisen osaamisen kyselyä. Wilcoxon signed rank testiä ja Mann-Whitney U testiä käytettiin erojen löytämiseksi ennen ja jälkeen koulutusta.
Yleiset opiskelijaohjausosaamisen alueet kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi molemmissa ryhmissä koulutuksen jälkeen. Koeryhmässä osaaminen kulttuurisessa kohtaamisessa ja turvallisuudessa sekä kulttuuritaidoissa kehittyi tilastollisesti merkitsevästi. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Ohjaajien kouluttaminen monimuotoisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen mahdollistaa ohjaajien osaamisen kehittymisen. Pelkkä koulutus ilman jatkuvaa tukea voi olla riittämätön ylläpitämään ohjaajien kulttuurista osaamista. Ohjaajien osaamisen ja motivaation ylläpitämiseksi tulee ohjaukselle varata riittävästi aikaa, tukea ja resursseja
Benchmark of two quench codes for the protection study of an high field HTS insert dipole
No full textResearch on possibilities in long-term LHC (Large Hadron Collider) upgrade include considerations on replacing the Nb-Ti dipoles with Nb3Sn outserts and inserts made of some high temperature superconductor (HTS) which outperforms conventional superconductors above 20 T. Regarding to this target, the WP7.4 (Very high field insert) in project EuCARD is to construct about 1 m long HTS dipole producing 6 T in background field of 13 T. Since the quench analysis of HTS coils is challenging, e.g., due to slow propagation velocities and possibly ambiguous limit between the normal and superconducting state, two different strategies are developed in parallel to analyse the quench of the small prototype insert. The one is based on propagation velocities and the other on solving heat diffusion equation with finite element method. The very first steps of the development include benchmark calculations with the already existing programs for small Nb-Ti solenoid to guarantee similar starting points for the partners. After this, a quench analysis was performed for an HTS solenoid. In this paper we consider the results of these calculations
- …
