326 research outputs found
Kohti oikeudenmukaista esiopetusta Namibian maaseudulla
No full textAbstractThis study examines pre-primary education in socioculturally diverse rural African contexts from the perspective of justice. The aim is to study what kind of pre-primary education would be meaningful especially in educationally marginalized rural Namibian contexts. The researcher asks what kinds of characteristics constitute meaningful pre-primary education in marginalized contexts?This study approaches the multilayered phenomenon of educational marginalization from a systemic point of view, utilizing sociocultural theories and a qualitative case study to explore pre-primary learners’ educational challenges and opportunities. Interviews and group discussions included policy actors, teachers, and parents. In addition, data collection in three educationally marginalized communities included group discussions, photographs, video recordings, field notes, and documents.The findings exemplify educational marginalization as a multilayered, socially and culturally constructed and subjectively experienced phenomenon. The findings open three perspectives on meaningful pre-primary education in marginalized contexts. First, the study emphasizes the familiarity, acknowledgement and inclusion of sociocultural conditions as the basis for educational policy planning and implementation. Second, the study emphasizes the significance of parents’ participation in the development of just pre-primary education models and practices. Parents consider education that prepares children for the modern world and to transition flexibly between traditional communities and modern society, meaningful because of their school and life experiences. The third perspective emphasizes that the realization of meaningful and just pre-primary education requires political, institutional, and individual purpose and will. The model this study presents to enhance this process may be helpful for those that want to pursue the goal of quality pre-primary education in marginalized contexts.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Matengu, M., Korkeamäki, R.-L., & Cleghorn, A. (2019). Conceptualizing meaningful education: The voices of indigenous parents of young children. Learning, Culture and Social Interaction, 22, 100242. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2018.05.007Matengu, M., Cleghorn, A., & Korkeamäki, R.-L. (2018). Keeping the national standard? Contextual dilemmas of educational marginalization in Namibia. International Journal of Educational Development, 62, 128–135. https://doi.org/10.1016/j.ijedudev.2017.10.024Matengu, M. (2018). Learning in the most marginalized contexts: Namibian teachers’ folk pedagogy in pre and lower primary classrooms. Journal for Studies in Humanities and Social Sciences, 7(2), 121–139.TiivistelmäVäitöskirjassa tarkastellaan esiopetusta Afrikan sosiokulttuurisesti monimuotoisissa maaseutukonteksteissa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, millainen esiopetus olisi merkityksellistä erityisesti Namibian opetuksellisesti syrjäytyneissä maaseutukonteksteissa. Tutkimuksessa kysytään, mikä on ominaista merkitykselliselle esiopetukselle marginaalisissa konteksteissa.Tutkimuksessa lähestytään opetuksellisen syrjäytymisen monitasoista ilmiötä järjestelmien näkökulmasta soveltamalla sosiokulttuurisia teorioita ja laadullista tapaustutkimusta esikoululaisten opetuksellisten haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimukseen. Haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui koulutuspoliittisia toimijoita, opettajia ja vanhempia. Lisäksi aineistoa kerättiin kolmesta opetuksellisesti syrjäytyneestä yhteisöstä ryhmäkeskusteluilla, valokuvilla, videoilla, muistiinpanoin sekä asiakirjoja tutkimalla. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisesti käyttäen sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä.Tulokset ilmensivät opetuksellista syrjäytymistä monitahoisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana sekä yksilöllisesti koettuna ilmiönä. Tulokset avaavat kolme näkökulmaa merkityksellisestä esiopetuksesta marginaalisissa konteksteissa. Ensiksi tutkimus korostaa sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemusta ja tunnustamista sekä huomioimista koulutuspolitiikan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana. Toiseksi tutkimus korostaa vanhempien osallisuuden merkitystä oikeudenmukaisempien esiopetusmallien- ja käytäntöjen kehittämisessä. Opetus, joka valmistaa lapsia moderniin maailmaan sekä joustavaan liikkumiseen perinteisten yhteisöjen ja modernin yhteiskunnan välillä, näyttäytyy merkityksellisenä vanhemmille heidän koulu- ja elämänkokemuksiensa johdosta. Kolmas näkökulma painottaa poliittista, institutionaalista ja yksilön tavoitteellisuutta ja tahtotilaa merkityksellisemmän ja oikeudenmukaisemman esiopetuksen aikaansaamisessa. Tässä tutkimuksessa kuvatun mallin toivotaan olevan avuksi niille, joiden tavoitteena on laadukas esiopetus syrjäytyneissä konteksteissa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Matengu, M., Korkeamäki, R.-L., & Cleghorn, A. (2019). Conceptualizing meaningful education: The voices of indigenous parents of young children. Learning, Culture and Social Interaction, 22, 100242. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2018.05.007Matengu, M., Cleghorn, A., & Korkeamäki, R.-L. (2018). Keeping the national standard? Contextual dilemmas of educational marginalization in Namibia. International Journal of Educational Development, 62, 128–135. https://doi.org/10.1016/j.ijedudev.2017.10.024Matengu, M. (2018). Learning in the most marginalized contexts: Namibian teachers’ folk pedagogy in pre and lower primary classrooms. Journal for Studies in Humanities and Social Sciences, 7(2), 121–139.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 9 December 2020, at 12 noonAbstract
This study examines pre-primary education in socioculturally diverse rural African contexts from the perspective of justice. The aim is to study what kind of pre-primary education would be meaningful especially in educationally marginalized rural Namibian contexts. The researcher asks what kinds of characteristics constitute meaningful pre-primary education in marginalized contexts?
This study approaches the multilayered phenomenon of educational marginalization from a systemic point of view, utilizing sociocultural theories and a qualitative case study to explore pre-primary learners’ educational challenges and opportunities. Interviews and group discussions included policy actors, teachers, and parents. In addition, data collection in three educationally marginalized communities included group discussions, photographs, video recordings, field notes, and documents.
The findings exemplify educational marginalization as a multilayered, socially and culturally constructed and subjectively experienced phenomenon. The findings open three perspectives on meaningful pre-primary education in marginalized contexts. First, the study emphasizes the familiarity, acknowledgement and inclusion of sociocultural conditions as the basis for educational policy planning and implementation. Second, the study emphasizes the significance of parents’ participation in the development of just pre-primary education models and practices. Parents consider education that prepares children for the modern world and to transition flexibly between traditional communities and modern society, meaningful because of their school and life experiences. The third perspective emphasizes that the realization of meaningful and just pre-primary education requires political, institutional, and individual purpose and will. The model this study presents to enhance this process may be helpful for those that want to pursue the goal of quality pre-primary education in marginalized contexts.Tiivistelmä
Väitöskirjassa tarkastellaan esiopetusta Afrikan sosiokulttuurisesti monimuotoisissa maaseutukonteksteissa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, millainen esiopetus olisi merkityksellistä erityisesti Namibian opetuksellisesti syrjäytyneissä maaseutukonteksteissa. Tutkimuksessa kysytään, mikä on ominaista merkitykselliselle esiopetukselle marginaalisissa konteksteissa.
Tutkimuksessa lähestytään opetuksellisen syrjäytymisen monitasoista ilmiötä järjestelmien näkökulmasta soveltamalla sosiokulttuurisia teorioita ja laadullista tapaustutkimusta esikoululaisten opetuksellisten haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimukseen. Haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui koulutuspoliittisia toimijoita, opettajia ja vanhempia. Lisäksi aineistoa kerättiin kolmesta opetuksellisesti syrjäytyneestä yhteisöstä ryhmäkeskusteluilla, valokuvilla, videoilla, muistiinpanoin sekä asiakirjoja tutkimalla. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisesti käyttäen sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä.
Tulokset ilmensivät opetuksellista syrjäytymistä monitahoisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana sekä yksilöllisesti koettuna ilmiönä. Tulokset avaavat kolme näkökulmaa merkityksellisestä esiopetuksesta marginaalisissa konteksteissa. Ensiksi tutkimus korostaa sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemusta ja tunnustamista sekä huomioimista koulutuspolitiikan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana. Toiseksi tutkimus korostaa vanhempien osallisuuden merkitystä oikeudenmukaisempien esiopetusmallien- ja käytäntöjen kehittämisessä. Opetus, joka valmistaa lapsia moderniin maailmaan sekä joustavaan liikkumiseen perinteisten yhteisöjen ja modernin yhteiskunnan välillä, näyttäytyy merkityksellisenä vanhemmille heidän koulu- ja elämänkokemuksiensa johdosta. Kolmas näkökulma painottaa poliittista, institutionaalista ja yksilön tavoitteellisuutta ja tahtotilaa merkityksellisemmän ja oikeudenmukaisemman esiopetuksen aikaansaamisessa. Tässä tutkimuksessa kuvatun mallin toivotaan olevan avuksi niille, joiden tavoitteena on laadukas esiopetus syrjäytyneissä konteksteissa
Learning in the most marginalised contexts. Namibian teachers' folk pedagogy in pre and lower primary classrooms
No full textThis paper describes a qualitative study of Namibian teachers’ understanding of children’s learning in the most marginalized contexts. Interviews of nine teachers from three schools revealed the complex ways in which teachers predict development and make pedagogical decisions to support learning. The findings suggest that teachers rely on their folk pedagogies in solving dilemmas emerging at the
intersection of theory and practice. Neither pre- nor in-service teacher training equips teachers to situate new knowledge in the living context that poses complex problems in marginalized contexts. The study concludes that learning in the most marginalized contexts may be hindered by teachers’ limited competence to mediate points of
congruence between seemingly contradicting cultural and social norms. Enhancing competence in meta-cognition and cultural mediation to teachers’ professional development may help in providing more just and equal early education in the most marginalized context
Cantieri tanatologici. Trauma vs scrittura nell’opera di Chloé Delaume
No full textThis article investigates the relationship between trauma and writing in Chloé Delaume’s oeuvre. Autofiction, the genre chosen by the French author, together with her personal idea of literature, creates a fictional universe whose aim is to change the real one. In this way, trauma is, at the same time, the subject of Delaume’s books and the result she wants to achieve. The mise en scène of her private story, through formal research and language experimentation, aspires to create a new identity for herself and to involve her readers in an individual search for awareness
Learning in the most marginalised contexts. Namibian teachers' folk pedagogy in pre and lower primary classrooms
No full textThis paper describes a qualitative study of Namibian teachers’ understanding of children’s learning in the most marginalized contexts. Interviews of nine teachers from three schools revealed the complex ways in which teachers predict development and make pedagogical decisions to support learning. The findings suggest that teachers rely on their folk pedagogies in solving dilemmas emerging at the intersection of theory and practice. Neither pre- nor in-service teacher training equips teachers to situate new knowledge in the living context that poses complex problems in marginalized contexts. The study concludes that learning in the most marginalized contexts may be hindered by teachers’ limited competence to mediate points of congruence between seemingly contradicting cultural and social norms. Enhancing competence in meta-cognition and cultural mediation to teachers’ professional development may help in providing more just and equal early education in the most marginalized context
Alternative analyses of political representation in urban Congressional districts
No full textThis dissertation critically examines the processes and outcomes of the representative constituency
relationship within urban congressional districts in the United States. In each of the dissertation’s three essays, the project addresses the following claims: 1)
studies of representation within a political jurisdiction may be more robustly addressed through analyses of a variety of tools that members use to foster relationships with their constituencies; 2) members who represent racial and ethnic minorities and other politically marginalized or vulnerable constituencies utilize a number of these tools of representation to develop and maintain relationships with their constituencies; and 3) the study of representation in the U.S. is intrinsically linked to conceptual and physical spatial elements that define the parameters of political behavior toward particular constituents or communities. The project incorporates data from a variety of sources
including participant observation and interviews of congressional staff as well as congressional hearings, appropriations earmarks, and census data to substantiate both the overall claims as well as specific conclusions posed within each essay.Ph.D.Includes bibliographical referencesIncludes vitaby Marika-Eugenia Dun
Assembling identity: the object-portrait in American art, 1917-1927
No full textI examine the social and historical context for the creation of object-portraits in American art in the decade following the First World War. Object-portraits are portraits in which the artist has replaced an image of the subject’s face or body with an object or a collection of objects. This phenomenon occurs specifically in the postwar moment when several actual and intellectual assault on selfhood – from the mechanization of the Great War, the effects of the Machine Age, developments in the field of psychology that challenged traditional notions of the self, and the burgeoning consumer culture and national advertising industry – caused artists to reassess the very nature of portraiture. What they were faced with was nothing less than the question of what it meant to be human in the modern age. Their answer to this problem, in the form of the object-portraits, redefined the boundaries between subject and object, human and thing. There are three main avenues of interdisciplinary inquiry this study has taken in order to determine how the social history of the self is written upon the object-portrait. First, I examine how contemporary shifts in the growing field of psychology impacted the understanding of identity in such a way as to de-center the self away from both the body and from the concept of a unified stable core. Object-portraits responded to this de-tabilizing of identity by searching for other means of visualizing the subject. Second, I analyze the history of technology and specifically of the body-machine metaphor to consider the various ways the object-portraits evince both a fascination with, and anxiety about, the machine in its myriad forms. And finally, I examine the contemporary advertising industry and consumer culture ideology, fueled by the application of psychology to commerce, and its manipulation of the subject/object relationship. I argue that the object-portraits, particularly the ones that appropriate an advertising aesthetic, participated in and commented on this marketed discourse. Therefore, the object-portraits examined here appear at the intersection of several histories. They anchor a variety of threads, from psychology to technology to advertising, and elucidate the construction of the self in the interwar period.Ph.D.Includes bibliographical referencesIncludes vitaby Kim Marika Sel
Towards just pre-primary education in rural Namibia
No full textAbstract
This study examines pre-primary education in socioculturally diverse rural African contexts from the perspective of justice. The aim is to study what kind of pre-primary education would be meaningful especially in educationally marginalized rural Namibian contexts. The researcher asks what kinds of characteristics constitute meaningful pre-primary education in marginalized contexts?
This study approaches the multilayered phenomenon of educational marginalization from a systemic point of view, utilizing sociocultural theories and a qualitative case study to explore pre-primary learners’ educational challenges and opportunities. Interviews and group discussions included policy actors, teachers, and parents. In addition, data collection in three educationally marginalized communities included group discussions, photographs, video recordings, field notes, and documents.
The findings exemplify educational marginalization as a multilayered, socially and culturally constructed and subjectively experienced phenomenon. The findings open three perspectives on meaningful pre-primary education in marginalized contexts. First, the study emphasizes the familiarity, acknowledgement and inclusion of sociocultural conditions as the basis for educational policy planning and implementation. Second, the study emphasizes the significance of parents’ participation in the development of just pre-primary education models and practices. Parents consider education that prepares children for the modern world and to transition flexibly between traditional communities and modern society, meaningful because of their school and life experiences. The third perspective emphasizes that the realization of meaningful and just pre-primary education requires political, institutional, and individual purpose and will. The model this study presents to enhance this process may be helpful for those that want to pursue the goal of quality pre-primary education in marginalized contexts.Tiivistelmä
Väitöskirjassa tarkastellaan esiopetusta Afrikan sosiokulttuurisesti monimuotoisissa maaseutukonteksteissa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, millainen esiopetus olisi merkityksellistä erityisesti Namibian opetuksellisesti syrjäytyneissä maaseutukonteksteissa. Tutkimuksessa kysytään, mikä on ominaista merkitykselliselle esiopetukselle marginaalisissa konteksteissa.
Tutkimuksessa lähestytään opetuksellisen syrjäytymisen monitasoista ilmiötä järjestelmien näkökulmasta soveltamalla sosiokulttuurisia teorioita ja laadullista tapaustutkimusta esikoululaisten opetuksellisten haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimukseen. Haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui koulutuspoliittisia toimijoita, opettajia ja vanhempia. Lisäksi aineistoa kerättiin kolmesta opetuksellisesti syrjäytyneestä yhteisöstä ryhmäkeskusteluilla, valokuvilla, videoilla, muistiinpanoin sekä asiakirjoja tutkimalla. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisesti käyttäen sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä.
Tulokset ilmensivät opetuksellista syrjäytymistä monitahoisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana sekä yksilöllisesti koettuna ilmiönä. Tulokset avaavat kolme näkökulmaa merkityksellisestä esiopetuksesta marginaalisissa konteksteissa. Ensiksi tutkimus korostaa sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemusta ja tunnustamista sekä huomioimista koulutuspolitiikan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana. Toiseksi tutkimus korostaa vanhempien osallisuuden merkitystä oikeudenmukaisempien esiopetusmallien- ja käytäntöjen kehittämisessä. Opetus, joka valmistaa lapsia moderniin maailmaan sekä joustavaan liikkumiseen perinteisten yhteisöjen ja modernin yhteiskunnan välillä, näyttäytyy merkityksellisenä vanhemmille heidän koulu- ja elämänkokemuksiensa johdosta. Kolmas näkökulma painottaa poliittista, institutionaalista ja yksilön tavoitteellisuutta ja tahtotilaa merkityksellisemmän ja oikeudenmukaisemman esiopetuksen aikaansaamisessa. Tässä tutkimuksessa kuvatun mallin toivotaan olevan avuksi niille, joiden tavoitteena on laadukas esiopetus syrjäytyneissä konteksteissa
Enhancement of childrens creative action in visual art lessons at preschool
No full textKvalifikācijas darbs “ Bērna radošās darbības sekmēšana vizuālās mākslas nodarbībās pirmsskolā “. Autore Marika Savicka . Darba mērķis ir pētīt bērnu radošās darbības sekmēšanas iespējas vizuālās mākslas nodarbībās pirmsskolā. Darba pirmajā daļā autore analizēja dažādu pedagogu un psihologu literatūra par radošo darbību ,pētīti pedagoģiskie līdzekļi bērnu radošuma sekmēšanai, empīriski pētītas vizuālās mākslas nodarbībās pirmsskolā. Darba otrajā daļā analizētas teorētiskās pētīšanas metodes – pedagoģiskās, psiholoģiskās un mākslas literatūras par “ Bērna radošās darbības sekmēšana vizuālās mākslas nodarbībās pirmsskolā “. Veiktas empīriskās metodes– novērošana, intervija , iegūto rezultātu analīze par “ Bērna radošās darbības sekmēšana vizuālās mākslas nodarbībās pirmsskolā “ . Darbs sastāv no anotācijas latviešu un angļu valodā, ievada, satura rādītāja, pirmās nodaļas ar četriem apakšpunktiem , otrās nodaļas ar četriem apakšpunktiem, secinājumiem, literatūras saraksta un pielikumiem. Darbs sastāv no 51 lapaspuses, tajā izmantotas 8 tabulas un 3 attēli.Qualification work "Promoting the child's creative activity in visual arts lessons in preschool". Author Marika Savicka. The object of the work is to study the possibilities of promoting children's creative activity in visual art lessons in preschool. In the first paragraph of the work, the author analyzed the literature of various pedagogues and psychologists about creative activities, studied pedagogical methods for promoting children's creativity, empirically studied visual art lessons in preschool. The second paragraph of the work analyzes theoretical research methods - pedagogical, psychological and literature of art about "Promotion of the child's creative actions in visual arts lessons in preschool". An empirical method has been done - observation, interview, and analysis of the obtained results about the "Promotion of the child's creative actions in visual arts lessons in the preschool". The work consists of annotations in Latvian and English, the introduction, the table of content, the first chapter with four paragraphs, the second chapter with four paragraphs, conclusions, list of literature and appendices. The work consists of 51 pages, it uses 8 tables and 3 images
Yhdessä olemme enemmän : varhaiskasvatuksen kehittäjäopettajien kokemuksia verkostoyhteistyöstä
No full textTutkimukseni tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksen kehittäjäopettajien kokemuksia Harve-hankkeessa tapahtuvasta verkostoyhteistyöstä. Harve-hankkeen päämääränä on kehittää varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen liittyvää työssäoppimista. Kehittäjäopettajat ovat varhaiskasvatuksen opettajia, joiden tehtävänä on työskennellä työssäoppimisen yhdyshenkilöinä koulutuksen ja kentän välillä.Tutkimusongelmani on ”Mitkä tekijät edistävät kehittäjäopettajien kokemusten mukaan verkostoyhteistyötä? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys sijoittuu sosiaalisiin oppimisteorioihin lukeutuvaan rajavyöhyketeoriaan, jonka keskeisiä termejä ovat rajanylittäjä, rajakohtaaminen ja rajakohde. Rajavyöhyke syntyy kahden erilaisen organisaation, päiväkodin ja yliopiston, välille, yhteiselle raja-alueelle, johon myös työssäoppiminen sijoittuu. Rajanylittäjät eli kehittäjäopettajat työskentelevät työssäoppimisen rajavyöhykkeellä pyrkien edistämään varhaiskasvatuksen kentän ja yliopiston välistä molemminpuolista tietoisuutta ja yhteistä ymmärrystä.Yhteisessä työskentelyssä on kysymys rajojen ylittämisestä, rajakohtaamisista, joissa eri osapuolten omaavaa tietoa tunnistamalla, jakamalla ja tulkitsemalla voidaan yhdessä rakentaa uutta tietoa ja edetä kohti yhteistä rajakohdetta.
Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusotteen mukaisesti tutkimukseni kohteena ovat kehittäjäopettajien Harve-verkoston työskentelyyn liittyvät merkitykselliset ja yhteisölliset kokemukset, joita pyrin tutkijana tulkitsemaan. Tutkimusaineisto on kerätty kehittäjäopettajien teemahaastatteluilla korona-ajalle tyypillisesti Teams-sovelluksen avulla joulukuussa 2020-tammikuussa 2021. Haastatteluaineiston analyysissa olen käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimukseni tulosta kuvaa tutkimusraporttini otsikko ”Yhdessä olemme enemmän”. Kehittäjäopettajat kokivat yksimielisesti verkostoyhteistyön Harve-hankkeessa onnistuneena ja vaikuttavana. Verkostoyhteistyötä edistävät tekijät liittyivät kehittäjäopettajien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja motivaatioon, yhteisiin tapaamisiin sekä tavoitetietoisuuteen. Harve-verkoston yhteisissä tapaamisissa vallitsi jaettu vuorovaikutuksen tila, joka perustui avoimeen ja kannustavaan ilmapiiriin ja antoisaan dialogiin. Onnistuneet tapaamiset sitouttivat yhteiseen tavoitteeseen, edistivät yhteistyötä ja yhteistä oppimista vahvistaen siten kehittäjäopettajien relationaalista asiantuntijuutta. Yhdessä jaettu vuorovaikutuksen tila, sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja relationaalisen asiantuntijuuden kehittyminen muodostivat kehittäjäopettajapilotissa positiivisen kehän, jossa kehittämisen eri osa-alueet tukivat ja vahvistivat toisiaan
- …
