1,724,439 research outputs found
Kela Statistical Yearbook 2023
No full textThe Kela Statistical Yearbook is a comprehensive collection of information about the social security schemes administered by Kela. The Yearbook includes statistics on beneficiaries and benefit expenditures as well as descriptions of the individual benefits and their eligibility criteria
Kela Statistical Yearbook 2024
No full textThe Kela Statistical Yearbook is a comprehensive collection of information about the social security schemes administered by Kela. The Yearbook includes statistics on beneficiaries and benefit expenditures as well as descriptions of the individual benefits and their eligibility criteria.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Kela Statistical Yearbook 2021
No full textThe Kela Statistical Yearbook is a comprehensive collection of information about the social security schemes administered by Kela. The Yearbook includes statistics on beneficiaries and benefit expenditures as well as descriptions of the individual benefits and their eligibility criteria
Kela Statistical Yearbook 2022
No full textThe Kela Statistical Yearbook is a comprehensive collection of information about the social security schemes administered by Kela. The Yearbook includes statistics on beneficiaries and benefit expenditures as well as descriptions of the individual benefits and their eligibility criteria
Yhteiskuntaan vaikuttava Kela : Katsaus vaikuttavuuden käsitteisiin ja arviointiin
No full textVaikuttavuudesta ja sen arvioinnista on tullut tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa ja julkisten palvelujen toteutusta. Vaikutuksia eivät enää arvioi vain tutkijat vaan lähes kaikki julkisella sektorilla työskentelevät. Marketta Rajavaaran raportti ·Yhteiskuntaan vaikuttava Kela· on tarkoitettu oppaaksi vaikuttavuuden arvioinnin kanssa painiskeleville virkamiehille ja tutkijoille. Arviointi on levinnyt kaikkialle julkiseen palvelutoimintaan. Vaikuttavuuden arviointi, jota julkisilta organisaatioilta edellytetään, on kaikkein vaikeinta. Arviointitiedon hankinta ja käyttö koettelevatkin monien organisaatioiden tiedonhallintaa. Rajavaaran katsauksessa käsitellään vaikuttavuuden arviointia Kelan toiminnassa, mutta se antaa eväitä arvioinnin kehittämiseen myös muissa organisaatioissa. Katsauksessa tarkastellaan vaikuttavuuden arvioinnin peruskäsitteitä, mahdollisuuksia ja ongelmakohtia Kelan toiminnan ja etuuksien kehittämisen näkökulmasta. Katsaus pyrkii antamaan lukijalle työkaluja vaikuttavuuden arviointiin ja arvioinnin tarkoitusten puntarointiin. Vaikuttavuus on sopimuksenvarainen käsite, eikä vaikutusten arviointia voida kiteyttää vain yhteen lähestymistapaan. On tärkeää aina määritellä ja sopia siitä, mihin tarkoituksiin vaikuttavuustietoa kulloinkin hankitaan sekä miten sitä saadaan aikaan, välitetään ja hyödynnetään. Katsauksessa kannustetaan arvioitsijoita harkintaan ja neuvotteluihin arviointitietoa hankkiessaan ja hyödyntäessään. Vaikutusten kysymykset ovat erilaisia palvelujen ja tulonsiirtojen alueella. Rajavaaran työ on ensimmäisiä julkaisuja, jossa pohditaan vaikuttavuuden arviointia sosiaalivakuutuksen ja tulonsiirtojen yhteydessä.0 euro
Aktuaariraportti: Kelan hoitama sosiaaliturva 2005–2050
No full textSivumäärä 44Kansaneläkelaitoksen (Kela) aktuaariryhmässä laaditaan säännöllisesti laskelmat Kelan hoitaman sosiaaliturvan pitkän aikavälin kehitysnäkymistä. Käsillä olevassa aktuaariraportissa kiinnitetään erityistä huomiota sairausvakuutuksen uuteen rahoitusjärjestelmään, joka tuli voimaan kuluvan vuoden alussa
Syrjäytymisestä selviytymiseen? : Arviointitutkimus työttömien nuorten palveluohjauksesta
No full textTutkimuksen mukaan suuri osa työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytyneistä nuorista tarvitsee yksilöllistä ja intensiivistä psykososiaalista tukea päästäkseen työelämään. Kelan julkaisemassa tutkimuksessa oli mukana 58 turkulaista 17 25-vuotiasta nuorta, jotka olivat työttömiä tai eivät kyenneet osallistumaan koulutukseen, työharjoitteluun ja työllistämistöihin. Valtaosalla heistä oli mielenterveysongelmia. Osalla oli fyysisiä ongelmia tai päihdeongelma. Nuoret osallistuivat tutkimuksen alussa Kelan kuntoutustutkimuksiin, joissa Kela selvittää asiakkaidensa kuntoutustarpeen. Sen jälkeen nuoret ohjattiin Turun kaupungin sosiaalikeskuksen alaiseen työllistymispalveluyksikön urasuunnitteluun. Tutkimuksessa nuorten tilanteen muutoksia seurattiin neljän kuukauden välein vuoden ajan. Vaikeinta nuorille oli hakea ja saada kuntoutustutkimuksen perusteella suositeltuja mielenterveyspalveluja. Tutkija Outi Linnossuon mukaan nuorten on vaikea hakeutua palveluihin. Lisäksi nuorille sopivista palveluista on puute. Nuorten tilanteen kohentamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan uudenlaisen viranomaisten palvelumallin kehittämistä. Sen mukaan nuorten palvelujen pitäisi löytyä samasta paikasta. Tutkimuksessa saman katon alle ehdotetaan sijoitettavaksi nuorten työ- ja toimintakyvyn arvioimisen, sosiaalisen kuntoutuksen, toiminnallisen terapian ja koulutukseen ja työhön ohjaamisen palvelut. Parhaillaan mallia kehitetään Turun kaupungissa.0 euro
Yhdistelemällä parempaan palveluun : JATKE-hankkeen loppuraportti
No full textKela maksaa sairausvakuutuslain perusteella matkakorvauksia sairauden takia tehdyistä matkoista yli 140 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Julkisten liikennepalvelujen väheneminen, kuljetusmaksujen korotukset, terveydenhuollon palvelujen keskittyminen ja väestön vanheneminen luovat vastaisuudessakin painetta kustannusten kasvuun. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi sairausvakuutuslakia muutettiin vuoden alussa niin, että vakuutettujen on käytettävä matkoilla ensisijaisesti kaikille avointa joukkoliikennettä, matkaketjua, kutsujoukkoliikennettä tai yhteiskuljetusta. Tavoitteena on perustaa lähivuosina 20 alueittaista matkapalvelukeskusta, jotka yhdistelevät ja ketjuttavat Kelan sekä kuntien korvaamia matkoja. Matkojen yhdistelyn mahdollisuuksia selvittääkseen Kela järjesti Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Rovaniemen keskussairaaloiden alueilla kokeilun, jossa potilaiden sairaalamatkoja yhdisteltiin yhteiskuljetuksiksi tai ketjutettiin esimerkiksi taksi- ja linja-automatkojen yhdistelmäksi. Kolmivuotinen kokeilu järjestettiin alueilla, joissa matkakorvausten keskimääräinen taso oli korkeampi kuin muilla alueilla. Kokeilu toi säästöjä Kelan matkakorvausten kustannuksiin, sillä matkojen yhdistelyn myötä kustannusten kasvu hidastui kokeilualueilla. Viimeisenä kokeiluvuonna 2004 säästöä kertyi kokeilualueilla arvion mukaan 1,5 miljoonaa euroa. JATKE-hankkeeksi nimetyn kokeilun loppuraportin mukaan säästömahdollisuudet olisivat huomattavasti suuremmat, jos matkojen yhdistelyyn otettaisiin mukaan kaikki Kelan korvaamat matkat sekä kuntien ja sairaanhoitopiirien maksamat matkat. Raportissa kerrotaan mm. yhdistelyn käytännön kokemuksista kuten esimerkiksi Kelan yhteispalvelupisteiden toimivuudesta, autoilijoiden kilpailuttamisesta, matkakorvausten käsittelyn keskittämisestä, älykorttien käytöstä ja matkojen välitysohjelmista.0 euro
Sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja Kela
No full textTämä raportti on yhteenveto tutkimusprojektista Sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja Kela. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää, jonka avulla kerättiin asiantuntijoiden mielipiteitä sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuuden haasteista. Tässä tutkimuksessa tulevaisuudella tarkoitetaan aikaa vuoteen 2010 mennessä. Tutkimuksen tulokset kuvaavat sosiaaliturvajärjestelmän mahdollisia ja todennäköisiä haasteita. Koko sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuuden haasteista tärkeimmiksi nousivat väestön ikääntyminen, väestön taloudellinen ja sosiaalinen polarisaatio, työssä jaksaminen, Kelan hoitamien toimeentuloturvaetuuksien kehittäminen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, työttömyys ja Kelan hoitamien toimeentuloturvaetuuksien rahoitus.0 euro
Kela korvasi työnantajille perhevapaiden kuluja yli 200 milj. euroa
No full textKela maksoi työnantajille vanhempainpäivärahoja ja vuosilomakustannuskorvauksia vuonna 2016 yhteensä 231,7 milj. euroa. Vuoden aikana etuuksia maksettiin keskimäärin 4 800 euroa palkalliselle vapaalle jäänyttä naispuolista työntekijää ja 700 euroa miespuolista työntekijää kohti. Sekä vakuutetuille että työnantajille maksettujen korvausten määrä pieneni edellisvuodesta
- …
