1,721,061 research outputs found
"en ole hyvä kirjoittaja mutta osaan kirjoittaa ihan hyvin" : kirjoittamiseen liittyvät tunnekokemukset perusopetuksen päättävillä oppilailla
No full textnonPeerReviewe
Elävä ainepedagogiikka : Ainedidaktiikan symposium Jyväskylässä 13.–14.2.2014
No full textJyväskylän yliopistossa järjestetyn ainedidaktiikan symposiumin teemana oli vuonna 2014 rajaton tulevaisuus. Symposiumiin haettiin erityisesti perinteiset ainedidaktiset rajat ylittäviä esitelmiä. Niitä tulikin runsaasti ja osa niistä on julkaistu teoksessa Kauppinen, Merja, Rautiainen, Matti ja Tarnanen, Mirja (toim.). 2015. Rajaton tulevaisuus. Kohti kokonaisvaltaista oppimista. Ainedidaktiikan symposium Jyväskylässä 13.–14.2.2014. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 8. Symposiumin runsaassa esitelmäkattauksessa oli myös joukko laadukkaita, perinteisempään ainedidaktiseen tutkimuskenttään sijoittuvia esitelmiä. Symposiumin järjestäjät katsoivat arvokkaaksi saada myös nämä esitelmät artikkelin muotoon ja luettavaksi tutkijoille ja opettajille. Niinpä tänä vuonna tehtiin ainedidaktiikan symposiumin julkaisussa poikkeus laatimalla siitä kaksi erillisistä julkaisua.peerReviewedunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Luokanopettajaopiskelijoiden kielitietoisuus matematiikan päättelyketjujen tulkinnassa
No full textIn language aware mathematics teaching, the meaning of language and interaction in mathematical thinking are recognized. Interpreting students’ explanations and using them in teaching is an essential part of teacher practice. In this article, we study primary teacher students’ opinions of different solutions to the same mathematical problem and what kinds of language awareness their opinions reflect. A survey was conducted among first-year primary school teachers (n = 142). The participants were asked to evaluate how correct and easy to understand the different solutions are and what pros and cons the different solutions could have in teaching. The data were analyzed by using statistical methods and qualitative content analysis. The findings show that primary teacher students’ opinions about how correct they regard the solutions was related to how easy the solutions are for them to understand. In addition, three orientations to the pedagogical use of different solutions were formed as a result of evaluations, and these orientations open up different kinds of opportunities for applying language aware mathematics teaching.Kieli on sekä oppimisen väline että kohde kaikissa oppiaineissa. Kielitietoisessa matematiikan opetuksessa tunnistetaan kielen ja vuorovaikutuksen merkitys matemaattisen ajattelun kehittymisessä. Olennaisena osana opiskelua on oppilaiden matemaattisten selitysten tulkitseminen ja hyödyntäminen opetuksessa. Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten opettajaksi opiskelevat suhtautuvat saman matemaattisen ongelman erilaisiin ratkaisuihin sekä millaista kielellistä tietoisuutta heidän suhtautumistapansa heijastelee. Tutkimuksen aineistona on ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoille suunnattu kysely (n = 142). Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten ratkaisujen ymmärrettävyyttä ja oikeellisuutta sekä kertomaan, mitä hyviä ja huonoja puolia niissä on opetuksen kannalta. Vastaukset analysoitiin tilastollisia menetelmiä ja sisällönanalyysia käyttäen. Oppilaiden päättelyketjujen arvottamisen havaittiin olevan yhteydessä päättelyketjujen ymmärtämisen helppouteen. Lisäksi huomattiin, että opiskelijoilla oli kolme erilaista orientaatiota ratkaisutapojen pedagogiseen hyödyntämiseen. Erityyppiset orientaatiot avaavat erilaisia mahdollisuuksia kielitietoiseen matematiikan opetukseen.peerReviewe
Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen
No full textIltasatukirjahylly-toiminta on yhteisöllisen lukemisen käytänne, joka johdattaa sekä lapsia että aikuisia perhelukemisen pariin. Lisäksi koulun ja kodin lukemisen kulttuuri linkittyvät sen avulla toisiinsa. Kokeilussa valtaosa perheistä on kokenut iltasatukirjahylly-toiminnan myönteiseksi ja katsonut sen vaikuttaneen sekä lapsen lukijuuden että perheen lukukulttuurin kehittymiseen positiivisesti. Etenkin niissä perheissä, joissa ei ollut ennestään vahvaa lukukulttuuria, iltasatukirja toi perheen arkeen lukuhetken. Yhteinen kirja teki lukemisen näkyväksi ja lapsen oma kirjavalinta lukemisesta lapsilähtöistä; lukeminen perustui toisin sanoen lapsen haluun lukea tietty kirja ja ikään kuin johtaa lukutapahtumaa. Lisäksi iltasadun lukemiseen liittyi perheissä jaettua mielihyvää: lukemisesta muodostui läheinen, odotettu iltahetki, ja iltasatu yhdisti perheenjäseniä toisiinsa vuorovaikutuksen kautta. Yhdessä luettu kirja kirvoitti ajatuksenvaihtoa ja pohdintaa, ja koko perheelle uudet kirjat motivoivat kaikkia perheenjäseniä.nonPeerReviewe
- …
