197,177 research outputs found
Iskiaksen riskitekijöitä
No full textAbstractSciatica is a common musculoskeletal disorder, especially among the working-age population. It causes huge costs to society through work absenteeism and hospital treatments. The common cause of sciatica is the herniated lumbar disc compressing the nerve root. The neurological deficit resulting from this compression can be either sensory or motor-related. Earlier studies have shown both genetic and environmental factors to exist in the aetiology of sciatica.The aim of this study was to investigate how individual, physical and work-related risk factors associate with sciatica, and to determine the prevalence of sciatic pain among Finnish adolescents. The data used in this study were from large, population-based Finnish surveys: the Northern-Finland Birth Cohort 1986, the Mobile Clinic Health Examination Survey, the Mini-Finland Health Survey, Health 2000, the Young Finns Study, and the Helsinki Health Studies.The results of this study showed that sciatic symptoms are already common among adolescents. Young women in particular reported sciatic pain more often than men. Low back pain at the age of 16 predicted sciatic pain at the age of 18. Physically demanding work, smoking and obesity were found to predict an increased risk of hospitalization for sciatica. In the Mobile Clinic Health Examination Survey, leisure-time physical activity protected men from hospitalization for sciatica, whereas among women obesity increased this risk. Occupation also modified the effects of various risk factors. In the Mini-Finland Health Survey, overweight and obese participants who had been exposed to whole body vibration in their work were at a higher risk of hospitalization due to sciatica. In addition, lifting and carrying heavy objects at work, or sedentary work involving the handling of heavy objects predicted an increased risk of hospitalization for sciatica. Heavy or very heavy work protected against hospitalization for sciatica. A meta-analysis of four prospective cohort studies showed that walking and cycling to work reduced the risk of hospitalization for sciatica.This thesis extends our knowledge regarding the risk factors for sciatica. Its results show that these risk factors are complex and can modify each other’s effects. Thus, further research on the interactions of the various risk factors is needed.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Karjalainen, U., Paananen, M., Okuloff, A., Taimela, S., Auvinen, J., Männikkö, M., & Karppinen, J. (2013). Role of Environmental Factors and History of Low Back Pain in Sciatica Symptoms Among Finnish Adolescents. Spine, 38(13), 1105–1111. https://doi.org/10.1097/brs.0b013e318287fb3aEuro, U., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., Karppinen, J., & Heliövaara, M. (2017). Risk factors for sciatica leading to hospitalization. European Spine Journal, 27(7), 1501–1508. https://doi.org/10.1007/s00586-017-5182-8Euro, U., Heliövaara, M., Shiri, R., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., & Karppinen, J. (2019). Work-related risk factors for sciatica leading to hospitalization. Scientific Reports, 9(1). https://doi.org/10.1038/s41598-019-42597-wSelf-archived versionShiri, R., Euro, U., Heliövaara, M., Hirvensalo, M., Husgafvel-Pursiainen, K., Karppinen, J., … Lallukka, T. (2017). Lifestyle Risk Factors Increase the Risk of Hospitalization for Sciatica: Findings of Four Prospective Cohort Studies. The American Journal of Medicine, 130(12), 1408–1414.e6. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2017.06.027TiivistelmäIskias on etenkin työikäisten keskuudessa yleinen sairaus, joka aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä ja sairaalahoitoja ja siten kustannuksia yhteiskunnalle. Iskiaksen taustalla on yleensä välilevyn pullistuma, joka painaa hermojuuria. Hermojuuren puristuksesta aiheutuva neurologinen puutosoire voi olla joko sensorinen tai motorinen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet iskiaksen taustalla olevan sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilöllisten, fyysisten ja työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä iskiakseen sekä tutkia iskiaskivun yleisyyttä suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja väestöpohjaisia suomalaisia aineistoja: Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1986, Autoklinikka- ja Mini-Suomi-aineistoja sekä Terveys 2000-, Young Finns- ja Helsinki Health Study -tutkimuksia.Tutkimuksessa selvisi, että iskiasoireet ovat yleisiä jo nuorilla aikuisilla ja etenkin naiset raportoivat iskiaskipua useammin miehiin verrattuna. 16-vuotiaana ilmennyt alaselkäkipu oli myös yhteydessä iskiasoireisiin 18 vuoden iässä. Työn fyysisen rasittavuuden, tupakoinnin ja lihavuuden todettiin lisäävän sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä. Autoklinikka-aineistossa vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus suojasi miehiä sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta, naisilla taas ylipaino lisäsi iskiaksen riskiä. Lisäksi ammatti näytti muokkaavan riskitekijöiden assosiaatioita. Mini-Suomi-aineistossa ylipainoiset ja lihavat henkilöt, jotka olivat altistuneet työssään koko kehon tärinälle, olivat korkeammassa riskissä sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen suhteen. Töissä raskaiden esineiden nostaminen tai kantaminen tai painavien esineiden käsittelyä sisältävä istumatyö lisäsivät myös iskiaksen riskiä. Raskas tai erittäin raskas fyysinen työ taas näytti suojaavan sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta. Neljän prospektiivisen kohorttitutkimuksen meta-analyysissä selvisi, että työmatkapyöräily tai -kävely vähensivät sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä.Tämä väitöstutkimus kasvattaa ymmärtämystä iskiaksen taustalla olevista riskitekijöistä. Tulokset osoittavat, että iskiaksen riskitekijät ovat moniulotteisia ja voivat muokata toistensa vaikutuksia, joten lisätutkimusta eri riskitekijöiden välisistä interaktioista tarvitaan.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Karjalainen, U., Paananen, M., Okuloff, A., Taimela, S., Auvinen, J., Männikkö, M., & Karppinen, J. (2013). Role of Environmental Factors and History of Low Back Pain in Sciatica Symptoms Among Finnish Adolescents. Spine, 38(13), 1105–1111. https://doi.org/10.1097/brs.0b013e318287fb3aEuro, U., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., Karppinen, J., & Heliövaara, M. (2017). Risk factors for sciatica leading to hospitalization. European Spine Journal, 27(7), 1501–1508. https://doi.org/10.1007/s00586-017-5182-8Euro, U., Heliövaara, M., Shiri, R., Knekt, P., Rissanen, H., Aromaa, A., & Karppinen, J. (2019). Work-related risk factors for sciatica leading to hospitalization. Scientific Reports, 9(1). https://doi.org/10.1038/s41598-019-42597-wRinnakkaistallennettu versioShiri, R., Euro, U., Heliövaara, M., Hirvensalo, M., Husgafvel-Pursiainen, K., Karppinen, J., … Lallukka, T. (2017). Lifestyle Risk Factors Increase the Risk of Hospitalization for Sciatica: Findings of Four Prospective Cohort Studies. The American Journal of Medicine, 130(12), 1408–1414.e6. https://doi.org/10.1016/j.amjmed.2017.06.027Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 30 August 2019, at 12 noonAbstract
Sciatica is a common musculoskeletal disorder, especially among the working-age population. It causes huge costs to society through work absenteeism and hospital treatments. The common cause of sciatica is the herniated lumbar disc compressing the nerve root. The neurological deficit resulting from this compression can be either sensory or motor-related. Earlier studies have shown both genetic and environmental factors to exist in the aetiology of sciatica.
The aim of this study was to investigate how individual, physical and work-related risk factors associate with sciatica, and to determine the prevalence of sciatic pain among Finnish adolescents. The data used in this study were from large, population-based Finnish surveys: the Northern-Finland Birth Cohort 1986, the Mobile Clinic Health Examination Survey, the Mini-Finland Health Survey, Health 2000, the Young Finns Study, and the Helsinki Health Studies.
The results of this study showed that sciatic symptoms are already common among adolescents. Young women in particular reported sciatic pain more often than men. Low back pain at the age of 16 predicted sciatic pain at the age of 18. Physically demanding work, smoking and obesity were found to predict an increased risk of hospitalization for sciatica. In the Mobile Clinic Health Examination Survey, leisure-time physical activity protected men from hospitalization for sciatica, whereas among women obesity increased this risk. Occupation also modified the effects of various risk factors. In the Mini-Finland Health Survey, overweight and obese participants who had been exposed to whole body vibration in their work were at a higher risk of hospitalization due to sciatica. In addition, lifting and carrying heavy objects at work, or sedentary work involving the handling of heavy objects predicted an increased risk of hospitalization for sciatica. Heavy or very heavy work protected against hospitalization for sciatica. A meta-analysis of four prospective cohort studies showed that walking and cycling to work reduced the risk of hospitalization for sciatica.
This thesis extends our knowledge regarding the risk factors for sciatica. Its results show that these risk factors are complex and can modify each other’s effects. Thus, further research on the interactions of the various risk factors is needed.Tiivistelmä
Iskias on etenkin työikäisten keskuudessa yleinen sairaus, joka aiheuttaa paljon työkyvyttömyyttä ja sairaalahoitoja ja siten kustannuksia yhteiskunnalle. Iskiaksen taustalla on yleensä välilevyn pullistuma, joka painaa hermojuuria. Hermojuuren puristuksesta aiheutuva neurologinen puutosoire voi olla joko sensorinen tai motorinen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet iskiaksen taustalla olevan sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilöllisten, fyysisten ja työhön liittyvien riskitekijöiden yhteyttä iskiakseen sekä tutkia iskiaskivun yleisyyttä suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Aineistoina tutkimuksessa käytettiin laajoja väestöpohjaisia suomalaisia aineistoja: Pohjois-Suomen syntymäkohorttia 1986, Autoklinikka- ja Mini-Suomi-aineistoja sekä Terveys 2000-, Young Finns- ja Helsinki Health Study -tutkimuksia.
Tutkimuksessa selvisi, että iskiasoireet ovat yleisiä jo nuorilla aikuisilla ja etenkin naiset raportoivat iskiaskipua useammin miehiin verrattuna. 16-vuotiaana ilmennyt alaselkäkipu oli myös yhteydessä iskiasoireisiin 18 vuoden iässä. Työn fyysisen rasittavuuden, tupakoinnin ja lihavuuden todettiin lisäävän sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä. Autoklinikka-aineistossa vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus suojasi miehiä sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta, naisilla taas ylipaino lisäsi iskiaksen riskiä. Lisäksi ammatti näytti muokkaavan riskitekijöiden assosiaatioita. Mini-Suomi-aineistossa ylipainoiset ja lihavat henkilöt, jotka olivat altistuneet työssään koko kehon tärinälle, olivat korkeammassa riskissä sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen suhteen. Töissä raskaiden esineiden nostaminen tai kantaminen tai painavien esineiden käsittelyä sisältävä istumatyö lisäsivät myös iskiaksen riskiä. Raskas tai erittäin raskas fyysinen työ taas näytti suojaavan sairaalahoitoon johtaneelta iskiakselta. Neljän prospektiivisen kohorttitutkimuksen meta-analyysissä selvisi, että työmatkapyöräily tai -kävely vähensivät sairaalahoitoon johtaneen iskiaksen riskiä.
Tämä väitöstutkimus kasvattaa ymmärtämystä iskiaksen taustalla olevista riskitekijöistä. Tulokset osoittavat, että iskiaksen riskitekijät ovat moniulotteisia ja voivat muokata toistensa vaikutuksia, joten lisätutkimusta eri riskitekijöiden välisistä interaktioista tarvitaan
Tsoledronihappohoito Modic-muutoksiin liittyvässä alaselkäkivussa : Vaikutus alaselkäkipuun, magneettikuvauslöydöksiin ja seerumin biomarkkereihin satunnaistetussa lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa
No full textAbstractLow back pain (LBP) is a common symptom among people of all ages and its economic costs are comparable to the costs of cardiovascular diseases, cancer and mental health. Modic changes (MC) are vertebral endplate (EP) and bone marrow changes associated with intervertebral disc degeneration, which are visualized on magnetic resonance imaging (MRI). MC are associated with LBP, type 1 MC (M1) more strongly than other MC types. Effective treatments for LBP related to MC are lacking. Bisphosphonates such as intravenously administered zoledronic acid (ZA), may be a potential treatment option because of its beneficial effect on bone marrow lesions and on pain symptoms in osteoarthritis.This randomized controlled study evaluated the efficacy of a single intravenous infusion of 5 mg of ZA (n=20) in comparison to a saline infusion (n=20) for LBP associated with MC. The effect was evaluated on the basis of LBP intensity and disability, the type and size of MC lesions and serum biomarkers, especially inflammatory and bone turnover markers. ZA reduced LBP intensity in the short term at one month and reduced the use of NSAIDs at one year. ZA tended to speed up the conversion of M1-dominant to type 2-dominant MC and decreased the size of M1-dominant MC, although statistical significance was not reached. Different trends were observed in the serum biomarkers of the ZA and placebo groups. At one year, the concentration of the chemokine IP-10 was elevated in the ZA group and reduced in the placebo group, whereas two bone metabolism biomarkers (AFOS and iPINP) had decreased in the ZA group.In conclusion, ZA is a promising treatment for MC-associated LBP. However, future studies with larger sample size are required.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Koivisto, K., Kyllönen, E., Haapea, M., Niinimäki, J., Sundqvist, K., Pehkonen, T., Seitsalo, S., Tervonen, O., & Karppinen, J. (2014). Efficacy of zoledronic acid for chronic low back pain associated with Modic changes in magnetic resonance imaging. BMC Musculoskeletal Disorders, 15(1). https://doi.org/10.1186/1471-2474-15-64Self-archived versionKoivisto, K., Järvinen, J., Karppinen, J., Haapea, M., Paananen, M., Kyllönen, E., Tervonen, O., & Niinimäki, J. (2017). The effect of zoledronic acid on type and volume of Modic changes among patients with low back pain. BMC Musculoskeletal Disorders, 18(1). https://doi.org/10.1186/s12891-017-1632-zSelf-archived versionKoivisto, K., Karppinen, J., Haapea, M., Järvinen, J., Kyllönen, E., Tervonen, O., Niinimäki, J., Alini, M., Lotz, J., Dudli, S., Samartzis, D., Risteli, J., Majuri, M.-L., Alenius, H., & Grad, S. (2019). The Effect of Zoledronic Acid on Serum Biomarkers among Patients with Chronic Low Back Pain and Modic Changes in Lumbar Magnetic Resonance Imaging. Diagnostics, 9(4), 212. https://doi.org/10.3390/diagnostics9040212Self-archived versionTiivistelmäAlaselkäkipu on yleinen oire kaiken ikäisillä ihmisillä ja sen taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja mielenterveysongelmien aiheuttamiin kuluihin. Modic-muutokset ovat välilevyrappeumaan liittyviä nikaman päätelevyjen ja rustonalaisen luun muutoksia, jotka voidaan havaita magneettikuvantamisella. Modic-muutokset, etenkin Modic tyyppi 1-muutokset, ovat yhteydessä alaselkäkipuun. Modic-muutoksiin liittyvään alaselkäkipuun ei ole tehokkaita hoitomenetelmiä tarjolla. Bisfosfonaatit, kuten laskimonsisäisesti annosteltava bisfosfonaatti tsoledronihappo, voivat olla potentiaalinen lääke Modic-muutoksiin liittyvään alaselkäkipuun, koska niiden on todettu pienentävän luuytimen muutosten kokoa ja lievittävän oireita polven nivelrikkopotilailla.Tässä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin yksittäistä 5 mg tsoledronihappoinfuusiota (n=20) keittosuolainfuusioon (n=20) Modic-muutoksiin liittyvässä alaselkäkivussa. Hoitojen vaikutusta arvioitiin alaselkäkipuun ja alaselkäkivusta aiheutuvaan haittaan, Modic-muutoksen tyyppiin ja kokoon sekä seerumin biomarkkereihin, etenkin inflammaation ja luun aineenvaihdunnan markkereihin. Tsoledronihappo vähensi alaselkäkipua kuukauden kohdalla infuusion jälkeen ja vähensi tulehduskipulääkkeiden käyttöä vuoden seurannassa. Tsoledronihapolla oli taipumus nopeuttaa tyyppi 1-dominanttien muutosten muuntumista tyyppi 2-dominanteiksi ja pienentää tyyppi 1- muutosten kokoa, vaikka tämä ei saavuttanutkaan tilastollista merkittävyyttä. Vuoden kohdalla kemokiini IP-10:n pitoisuus oli noussut merkittävästi tsoledronihapporyhmässä ja pienentynyt lumeryhmässä kun taas kahden luun aineenvaihdunnan markkerin (AFOS ja iPINP) pitoisuudet olivat laskeneet tsoledronihapporyhmässä.Tsoledronihappo on lupaava lääkehoito Modic-muutoksiin liittyvässä selkäkivussa. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia suuremmilla aineistoilla.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Koivisto, K., Kyllönen, E., Haapea, M., Niinimäki, J., Sundqvist, K., Pehkonen, T., Seitsalo, S., Tervonen, O., & Karppinen, J. (2014). Efficacy of zoledronic acid for chronic low back pain associated with Modic changes in magnetic resonance imaging. BMC Musculoskeletal Disorders, 15(1). https://doi.org/10.1186/1471-2474-15-64Rinnakkaistallennettu versioKoivisto, K., Järvinen, J., Karppinen, J., Haapea, M., Paananen, M., Kyllönen, E., Tervonen, O., & Niinimäki, J. (2017). The effect of zoledronic acid on type and volume of Modic changes among patients with low back pain. BMC Musculoskeletal Disorders, 18(1). https://doi.org/10.1186/s12891-017-1632-zRinnakkaistallennettu versioKoivisto, K., Karppinen, J., Haapea, M., Järvinen, J., Kyllönen, E., Tervonen, O., Niinimäki, J., Alini, M., Lotz, J., Dudli, S., Samartzis, D., Risteli, J., Majuri, M.-L., Alenius, H., & Grad, S. (2019). The Effect of Zoledronic Acid on Serum Biomarkers among Patients with Chronic Low Back Pain and Modic Changes in Lumbar Magnetic Resonance Imaging. Diagnostics, 9(4), 212. https://doi.org/10.3390/diagnostics9040212Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium A101 (Aapistie 7 A), on 20 August 2021, at 12 noonAbstract
Low back pain (LBP) is a common symptom among people of all ages and its economic costs are comparable to the costs of cardiovascular diseases, cancer and mental health. Modic changes (MC) are vertebral endplate (EP) and bone marrow changes associated with intervertebral disc degeneration, which are visualized on magnetic resonance imaging (MRI). MC are associated with LBP, type 1 MC (M1) more strongly than other MC types. Effective treatments for LBP related to MC are lacking. Bisphosphonates such as intravenously administered zoledronic acid (ZA), may be a potential treatment option because of its beneficial effect on bone marrow lesions and on pain symptoms in osteoarthritis.
This randomized controlled study evaluated the efficacy of a single intravenous infusion of 5 mg of ZA (n=20) in comparison to a saline infusion (n=20) for LBP associated with MC. The effect was evaluated on the basis of LBP intensity and disability, the type and size of MC lesions and serum biomarkers, especially inflammatory and bone turnover markers. ZA reduced LBP intensity in the short term at one month and reduced the use of NSAIDs at one year. ZA tended to speed up the conversion of M1-dominant to type 2-dominant MC and decreased the size of M1-dominant MC, although statistical significance was not reached. Different trends were observed in the serum biomarkers of the ZA and placebo groups. At one year, the concentration of the chemokine IP-10 was elevated in the ZA group and reduced in the placebo group, whereas two bone metabolism biomarkers (AFOS and iPINP) had decreased in the ZA group.
In conclusion, ZA is a promising treatment for MC-associated LBP. However, future studies with larger sample size are required.Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yleinen oire kaiken ikäisillä ihmisillä ja sen taloudelliset vaikutukset ovat verrattavissa sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja mielenterveysongelmien aiheuttamiin kuluihin. Modic-muutokset ovat välilevyrappeumaan liittyviä nikaman päätelevyjen ja rustonalaisen luun muutoksia, jotka voidaan havaita magneettikuvantamisella. Modic-muutokset, etenkin Modic tyyppi 1-muutokset, ovat yhteydessä alaselkäkipuun. Modic-muutoksiin liittyvään alaselkäkipuun ei ole tehokkaita hoitomenetelmiä tarjolla. Bisfosfonaatit, kuten laskimonsisäisesti annosteltava bisfosfonaatti tsoledronihappo, voivat olla potentiaalinen lääke Modic-muutoksiin liittyvään alaselkäkipuun, koska niiden on todettu pienentävän luuytimen muutosten kokoa ja lievittävän oireita polven nivelrikkopotilailla.
Tässä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin yksittäistä 5 mg tsoledronihappoinfuusiota (n=20) keittosuolainfuusioon (n=20) Modic-muutoksiin liittyvässä alaselkäkivussa. Hoitojen vaikutusta arvioitiin alaselkäkipuun ja alaselkäkivusta aiheutuvaan haittaan, Modic-muutoksen tyyppiin ja kokoon sekä seerumin biomarkkereihin, etenkin inflammaation ja luun aineenvaihdunnan markkereihin. Tsoledronihappo vähensi alaselkäkipua kuukauden kohdalla infuusion jälkeen ja vähensi tulehduskipulääkkeiden käyttöä vuoden seurannassa. Tsoledronihapolla oli taipumus nopeuttaa tyyppi 1-dominanttien muutosten muuntumista tyyppi 2-dominanteiksi ja pienentää tyyppi 1- muutosten kokoa, vaikka tämä ei saavuttanutkaan tilastollista merkittävyyttä. Vuoden kohdalla kemokiini IP-10:n pitoisuus oli noussut merkittävästi tsoledronihapporyhmässä ja pienentynyt lumeryhmässä kun taas kahden luun aineenvaihdunnan markkerin (AFOS ja iPINP) pitoisuudet olivat laskeneet tsoledronihapporyhmässä.
Tsoledronihappo on lupaava lääkehoito Modic-muutoksiin liittyvässä selkäkivussa. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia suuremmilla aineistoilla
Polven nivelrikon systeemiset ja ravitsemukselliset riskitekijät : Seerumin D-vitamiinipitoisuuden, metabolisen oireyhtymän, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin yhteys polven nivelrikon riskiin
No full textAbstractThe knee joint is the most usual site of osteoarthritis (OA). Knee OA is a leading cause of knee pain and loss of function, especially among older age groups. In Finland, in the Health 2000 Survey, 6% of men and 8% of women had prevalent knee OA. The disease’s course is chronic and progressive, and no curative treatment options are currently known. The basis of the treatment consists of conservative methods including weight loss, physical therapy, pain medication and other methods that relieve symptoms and improve functional ability. Surgical interventions, most commonly total joint replacement, are considered when conservative methods prove inadequate.Knee OA has shown to have several load-based risk factors, such as overweight, work-related loading factors and knee malalignment. Of the systemic knee OA risk factors, most evidence exists on female gender and genetic factors. There is growing interest in the potential systemic risk factors of knee OA, such as low serum vitamin D levels, metabolic syndrome and its components, low-grade systemic inflammatory state, and low dietary magnesium intake. Many aspects in the results of previous studies have been conflicting.The objective of the present study was to examine the potential systemic risk factors of knee OA. For this prospective cohort study, patient data were obtained from the nationally representative Mini-Finland Health survey and Health 2000 survey databases. Follow-up data on incident knee OA cases were obtained from the national Care Register for Health Care database.In the present study, none of the studied potential risk factors for knee OA — low serum 25-hydroxyvitamin D, metabolic syndrome or its individual components, serum high sensitivity C-reactive protein or lower dietary magnesium intake — were associated with an increased risk of developing knee OA. Instead, elevated fasting plasma glucose levels decreased the risk of incident knee OA. We also found that serum 25-hydroxyvitamin D seemed to predict the risk of knee OA indirectly during the season with more sunlight and directly during the season with less sunlight, but this association was probably not causal.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Konstari, S., Paananen, M., Heliövaara, M., Knekt, P., Marniemi, J., Impivaara, O., Arokoski, J., & Karppinen, J. (2012). Association of 25-hydroxyvitamin D with the incidence of knee and hip osteoarthritis: A 22-year follow-up study. Scandinavian Journal of Rheumatology, 41(2), 124–131. https://doi.org/10.3109/03009742.2011.617314Konstari, S., Kaila-Kangas, L., Jääskelainen, T., Heliövaara, M., Rissanen, H., Marniemi, J., Knekt, P., Arokoski, J., & Karppinen, J. (2014). Serum 25-hydroxyvitamin D and the risk of knee and hip osteoarthritis leading to hospitalization: A cohort study of 5274 Finns. Rheumatology, 53(10), 1778–1782. https://doi.org/10.1093/rheumatology/keu178Konstari, S., Sääksjärvi, K., Heliövaara, M., Rissanen, H., Knekt, P., Arokoski, J. P. A., & Karppinen, J. (2021). Associations of metabolic syndrome and its components with the risk of incident knee osteoarthritis leading to hospitalization: A 32-year follow-up study. CARTILAGE, 13(1_suppl), 1445S-1456S. https://doi.org/10.1177/1947603519894731Self-archived versionKonstari, S., Sares-Jäske, L., Heliövaara, M., Rissanen, H., Knekt, P., Arokoski, J., Sundvall, J., & Karppinen, J. (2019). Dietary magnesium intake, serum high sensitivity C-reactive protein and the risk of incident knee osteoarthritis leading to hospitalization—A cohort study of 4,953 Finns. PLOS ONE, 14(3), e0214064. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0214064Self-archived versionTiivistelmäPolvi on yleisin nivelrikon kohdenivel. Polven nivelrikko on yleinen polvikivun sekä toiminnanvajauksen syy etenkin iäkkäämmässä väestössä. Suomessa polven nivelrikkoa sairasti Terveys 2000 -terveystutkimuksen aineistossa noin 6 % miehistä ja 8 % naisista. Taudinkulku on krooninen ja etenevä. Polven nivelrikolle ei tunneta parantavaa hoitoa, ja hoidon peruspilarit ovatkin painon pudotus, omaehtoinen kuntoutus, kipulääkitys sekä muut konservatiiviset, oireita lievittävät ja toimintakykyä parantavat hoitomuodot. Konservatiivisen hoidon osoittautuessa riittämättömäksi, harkitaan kirurgisia hoitomuotoja, joista yleisin on polven tekonivelleikkaus.Polven nivelrikolle tunnetaan useita kuormituksellisia riskitekijöitä, kuten ylipaino ja työhön liittyvät kuormitustekijät sekä polven virheasennot. Systeemisistä polven nivelrikon riskitekijöistä eniten tieteellistä näyttöä on naissukupuolesta ja geneettisistä tekijöistä. Mielenkiinto mahdollisia polven nivelrikon systeemisiä riskitekijöitä, kuten seerumin alhaista D-vitamiinitasoa, metabolista oireyhtymää ja sen komponentteja, elimistön matala-asteista tulehdustilannetta sekä vähäistä magnesiumin saantia kohtaan on kasvussa, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat monelta osin ristiriitaisia.Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia polven nivelrikon potentiaalisia koko elimistön kautta vaikuttavia eli systeemisiä riskitekijöitä. Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa käytettiin aineistoina kansallisesti edustavia Mini-Suomi - ja Terveys 2000 -terveystutkimusten aineistoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä poimittuja polven nivelrikkoa sairastavia potilaita.Osatutkimuksissa ei todettu minkään tutkituista mahdollisista riskitekijöistä — matalien seerumin D-vitamiinitasojen, metabolisen oireyhtymän tai sen komponenttien, seerumin herkän C-reaktiivisen proteiinin tai ravinnon matalamman magnesiumin saannin tilastollisesti merkitsevästi lisäävän polven nivelrikon ilmaantumisen riskiä. Sen sijaan, kohonneen paastosokerin todettiin merkitsevästi vähentävän polven nivelrikon riskiä. Seerumin D-vitamiinipitoisuus vaikutti ennustavan polven nivelrikon riskiä käänteisesti valoisana vuodenaikana ja suoraan vähäisemmän auringonvalon aikaan, mutta tämä yhteys ei luultavasti ole kausaalinen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Konstari, S., Paananen, M., Heliövaara, M., Knekt, P., Marniemi, J., Impivaara, O., Arokoski, J., & Karppinen, J. (2012). Association of 25-hydroxyvitamin D with the incidence of knee and hip osteoarthritis: A 22-year follow-up study. Scandinavian Journal of Rheumatology, 41(2), 124–131. https://doi.org/10.3109/03009742.2011.617314Konstari, S., Kaila-Kangas, L., Jääskelainen, T., Heliövaara, M., Rissanen, H., Marniemi, J., Knekt, P., Arokoski, J., & Karppinen, J. (2014). Serum 25-hydroxyvitamin D and the risk of knee and hip osteoarthritis leading to hospitalization: A cohort study of 5274 Finns. Rheumatology, 53(10), 1778–1782. https://doi.org/10.1093/rheumatology/keu178Konstari, S., Sääksjärvi, K., Heliövaara, M., Rissanen, H., Knekt, P., Arokoski, J. P. A., & Karppinen, J. (2021). Associations of metabolic syndrome and its components with the risk of incident knee osteoarthritis leading to hospitalization: A 32-year follow-up study. CARTILAGE, 13(1_suppl), 1445S-1456S. https://doi.org/10.1177/1947603519894731Rinnakkaistallennettu versioKonstari, S., Sares-Jäske, L., Heliövaara, M., Rissanen, H., Knekt, P., Arokoski, J., Sundvall, J., & Karppinen, J. (2019). Dietary magnesium intake, serum high sensitivity C-reactive protein and the risk of incident knee osteoarthritis leading to hospitalization—A cohort study of 4,953 Finns. PLOS ONE, 14(3), e0214064. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0214064Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Auditorium F202 (Aapistie 5 B), on 18 September 2020, at 12 noonAbstract
The knee joint is the most usual site of osteoarthritis (OA). Knee OA is a leading cause of knee pain and loss of function, especially among older age groups. In Finland, in the Health 2000 Survey, 6% of men and 8% of women had prevalent knee OA. The disease’s course is chronic and progressive, and no curative treatment options are currently known. The basis of the treatment consists of conservative methods including weight loss, physical therapy, pain medication and other methods that relieve symptoms and improve functional ability. Surgical interventions, most commonly total joint replacement, are considered when conservative methods prove inadequate.
Knee OA has shown to have several load-based risk factors, such as overweight, work-related loading factors and knee malalignment. Of the systemic knee OA risk factors, most evidence exists on female gender and genetic factors. There is growing interest in the potential systemic risk factors of knee OA, such as low serum vitamin D levels, metabolic syndrome and its components, low-grade systemic inflammatory state, and low dietary magnesium intake. Many aspects in the results of previous studies have been conflicting.
The objective of the present study was to examine the potential systemic risk factors of knee OA. For this prospective cohort study, patient data were obtained from the nationally representative Mini-Finland Health survey and Health 2000 survey databases. Follow-up data on incident knee OA cases were obtained from the national Care Register for Health Care database.
In the present study, none of the studied potential risk factors for knee OA — low serum 25-hydroxyvitamin D, metabolic syndrome or its individual components, serum high sensitivity C-reactive protein or lower dietary magnesium intake — were associated with an increased risk of developing knee OA. Instead, elevated fasting plasma glucose levels decreased the risk of incident knee OA. We also found that serum 25-hydroxyvitamin D seemed to predict the risk of knee OA indirectly during the season with more sunlight and directly during the season with less sunlight, but this association was probably not causal.Tiivistelmä
Polvi on yleisin nivelrikon kohdenivel. Polven nivelrikko on yleinen polvikivun sekä toiminnanvajauksen syy etenkin iäkkäämmässä väestössä. Suomessa polven nivelrikkoa sairasti Terveys 2000 -terveystutkimuksen aineistossa noin 6 % miehistä ja 8 % naisista. Taudinkulku on krooninen ja etenevä. Polven nivelrikolle ei tunneta parantavaa hoitoa, ja hoidon peruspilarit ovatkin painon pudotus, omaehtoinen kuntoutus, kipulääkitys sekä muut konservatiiviset, oireita lievittävät ja toimintakykyä parantavat hoitomuodot. Konservatiivisen hoidon osoittautuessa riittämättömäksi, harkitaan kirurgisia hoitomuotoja, joista yleisin on polven tekonivelleikkaus.
Polven nivelrikolle tunnetaan useita kuormituksellisia riskitekijöitä, kuten ylipaino ja työhön liittyvät kuormitustekijät sekä polven virheasennot. Systeemisistä polven nivelrikon riskitekijöistä eniten tieteellistä näyttöä on naissukupuolesta ja geneettisistä tekijöistä. Mielenkiinto mahdollisia polven nivelrikon systeemisiä riskitekijöitä, kuten seerumin alhaista D-vitamiinitasoa, metabolista oireyhtymää ja sen komponentteja, elimistön matala-asteista tulehdustilannetta sekä vähäistä magnesiumin saantia kohtaan on kasvussa, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat monelta osin ristiriitaisia.
Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia polven nivelrikon potentiaalisia koko elimistön kautta vaikuttavia eli systeemisiä riskitekijöitä. Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa käytettiin aineistoina kansallisesti edustavia Mini-Suomi - ja Terveys 2000 -terveystutkimusten aineistoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä poimittuja polven nivelrikkoa sairastavia potilaita.
Osatutkimuksissa ei todettu minkään tutkituista mahdollisista riskitekijöistä — matalien seerumin D-vitamiinitasojen, metabolisen oireyhtymän tai sen komponenttien, seerumin herkän C-reaktiivisen proteiinin tai ravinnon matalamman magnesiumin saannin tilastollisesti merkitsevästi lisäävän polven nivelrikon ilmaantumisen riskiä. Sen sijaan, kohonneen paastosokerin todettiin merkitsevästi vähentävän polven nivelrikon riskiä. Seerumin D-vitamiinipitoisuus vaikutti ennustavan polven nivelrikon riskiä käänteisesti valoisana vuodenaikana ja suoraan vähäisemmän auringonvalon aikaan, mutta tämä yhteys ei luultavasti ole kausaalinen
Nuoruuden epäedullisten elintapojen ja psykososiaalisten ongelmien yhteisesiintyvyyden vaikutus alaselkäkipuun ja monipaikkaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun nuoruudessa sekä työelämän ulkopuolelle jäämiseen varhaisaikuisuudessa
No full textAbstractUnhealthy behaviours and psychosocial problems often coincide during adolescence. Previous literature has connected these factors separately to musculoskeletal (MS) pains and difficulties in labour market inclusion. However, little is known about the influence of co-occurring health-related behaviour patterns on MS pains and labour market exclusion.This Northern Finland Birth Cohort 1986 study evaluated the co-occurrence of unhealthy behaviours and psychosocial problems among 15–16-year-old adolescents, and estimated the determinant value of co-occurring health-related behaviours in explaining low back pain (LBP) and recurrent multisite musculoskeletal pain (MMSP) between the ages 15 and 19. It also determined exclusion from the labour market during a five-year follow-up period between the ages of 25 and 29, and studied the stability of the unhealthy behaviours between the ages of 15 and 19 and the possible influence of MMSP on the relationships between co-occurring health-related patterns and difficulties in labour market inclusion. Information on health-related behaviours and MS pains were gathered via two questionnaires. The labour market data, including data on unemployment, employment and permanent work disability, were based on national registers. Latent class analysis (LCA) was utilized to study the accumulation of the health-related behaviours.Psychosocial problems and unhealthy behaviours divided adolescents into four subgroups (clusters), in which unhealthy behaviours persisted between the ages of 15 and 19. Belonging to the Psychosocial cluster, in which the prevalence of smoking and physical activity were at a moderate/high level, was associated with LBP and recurrent MMSP among both genders, whereas belonging to the Psychosocial cluster and having several unhealthy behaviours (=Multiple risk behaviours cluster) was associated with LBP and recurrent MMSP among women. Belonging to the Obese cluster was also associated with LBP among women, whereas belonging to the Sedentary cluster, characterized by high physical inactivity and long sitting time levels, was associated with recurrent MMSP among men. Among men, belonging to any adverse cluster was associated with labour market exclusion. Among women, a similar relationship was found between the cluster with a number of health-related behaviour problems and labour market exclusion. MMSP played no role in the associations observed between the clusters and labour market outcomes.An accumulation of adverse health-related behaviours seems to expose young people to MS pain during adolescence and to difficulties in labour market inclusion during early adulthood in the early stage of the working career. Evaluation of both unhealthy behaviours and psychosocial problems might help identify risk groups and provide opportunities to create targeted health promotion programmes for adolescents to support MS health and labour market inclusion.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Heikkala, E., Remes, J., Paananen, M., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2014). Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-year follow-up among Finnish adolescents. BMC Public Health, 14(1). https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-542Self-archived versionMikkonen, P., Heikkala, E., Paananen, M., Remes, J., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2015). Accumulation of psychosocial and lifestyle factors and risk of low back pain in adolescence: a cohort study. European Spine Journal, 25(2), 635–642. https://doi.org/10.1007/s00586-015-4065-0Heikkala, E., Paananen, M., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2019). Associations of co‐occurring psychosocial and lifestyle factors with multisite musculoskeletal pain during late adolescence—A birth cohort study. European Journal of Pain, 23(8), 1486–1496. https://doi.org/10.1002/ejp.1414Self-archived versionHeikkala, E., Ala-Mursula, L., Taimela, S., Paananen, M., Vaaramo, E., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2019). Accumulated unhealthy behaviors and psychosocial problems in adolescence are associated with labor market exclusion in early adulthood – A Northern Finland Birth Cohort 1986 Study. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1186/s12889-020-08995-wSelf-archived versionTiivistelmäNuorten epäedulliset elintavat ja psykososiaaliset ongelmat liittyvät usein toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet nämä tekijät nuoruuden ja varhaisaikuisuuden tuki- ja liikuntaelinkipuihin sekä työelämään kiinnittymisen vaikeuksiin, mutta niiden yhteisvaikutus tunnetaan puutteellisesti.Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:een pohjautuvassa tutkimuksessa selvitettiin 15–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen yhteisesiintyvyyttä ja arvioitiin niiden yhteyttä alaselkäkipuun ja toistuvaan monipaikkaiseen kipuun kahden vuoden seurannassa sekä yhteyttä työelämään kiinnittymättömyyteen viiden vuoden seurantajaksolla 25–29 vuoden iässä. Lisäksi analysoitiin epäedullisten elintapojen pysyvyyttä 15–19 vuoden iässä sekä monipaikkaisen kivun mahdollista vaikutusta havaittuihin yhteyksiin kasautuneiden psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen ja työelämään kiinnittymättömyyden välillä. Tiedot terveyteen liittyvistä tekijöistä ja tuki- ja liikuntaelinkivuista kerättiin kahden kyselyn avulla. Työelämäaineisto perustui kansallisiin rekistereihin. Latent Class Analysis-menetelmällä selvitettiin psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen kasautumista.Psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen perusteella nuoret muodostivat neljä ryhmää, joissa epäedulliset elintavat säilyivät 15–19 vuoden iässä. Kuuluminen ryhmään, jossa korostui psykososiaalisten ongelmien lisäksi tupakointi ja fyysinen aktiivisuus sekä miehillä että naisilla, tai useat haitalliset tekijät naisilla, oli yhteydessä alaselkäkipuun ja toistuvaan monipaikkaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun. Lihavien naisten ryhmä yhdistyi alaselkäkipuun, kun taas ryhmä, jota kuvasi runsas istuminen ja fyysinen inaktiivisuus, yhdistyi toistuvaan monipaikkaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun miehillä. Kuuluminen mihin tahansa epäedulliseen ryhmään ennusti miehillä työelämän ulkopuolelle jäämistä. Naisilla samanlainen yhteys löydettiin moniongelmaisen ryhmän ja työelämän ulkopuolelle jäämisen välillä. Monipaikkainen kipu ei vaikuttanut ryhmien ja työelämävasteiden väliseen yhteyteen.Epäedullisten terveyteen liittyvien tekijöiden kasautuminen altistaa nuoret tuki- ja liikuntaelinkivuille nuoruudessa sekä työelämään kiinnittymisen ongelmille varhaisaikuisuudessa työuran alkuvaiheessa. Elintapa- ja psykososiaalisten tekijöiden arviointi voi edesauttaa riskiryhmien tunnistamisessa ja luoda mahdollisuuksia aikaisempaa yksilöllisempään terveyden ja työelämään kiinnittymisen tukemiseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Heikkala, E., Remes, J., Paananen, M., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2014). Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-year follow-up among Finnish adolescents. BMC Public Health, 14(1). https://doi.org/10.1186/1471-2458-14-542Rinnakkaistallennettu versioMikkonen, P., Heikkala, E., Paananen, M., Remes, J., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2015). Accumulation of psychosocial and lifestyle factors and risk of low back pain in adolescence: a cohort study. European Spine Journal, 25(2), 635–642. https://doi.org/10.1007/s00586-015-4065-0Heikkala, E., Paananen, M., Taimela, S., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2019). Associations of co‐occurring psychosocial and lifestyle factors with multisite musculoskeletal pain during late adolescence—A birth cohort study. European Journal of Pain, 23(8), 1486–1496. https://doi.org/10.1002/ejp.1414Rinnakkaistallennettu versioHeikkala, E., Ala-Mursula, L., Taimela, S., Paananen, M., Vaaramo, E., Auvinen, J., & Karppinen, J. (2019). Accumulated unhealthy behaviors and psychosocial problems in adolescence are associated with labor market exclusion in early adulthood – A Northern Finland Birth Cohort 1986 Study. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1186/s12889-020-08995-wRinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 8 May 2020, at 12 noonAbstract
Unhealthy behaviours and psychosocial problems often coincide during adolescence. Previous literature has connected these factors separately to musculoskeletal (MS) pains and difficulties in labour market inclusion. However, little is known about the influence of co-occurring health-related behaviour patterns on MS pains and labour market exclusion.
This Northern Finland Birth Cohort 1986 study evaluated the co-occurrence of unhealthy behaviours and psychosocial problems among 15–16-year-old adolescents, and estimated the determinant value of co-occurring health-related behaviours in explaining low back pain (LBP) and recurrent multisite musculoskeletal pain (MMSP) between the ages 15 and 19. It also determined exclusion from the labour market during a five-year follow-up period between the ages of 25 and 29, and studied the stability of the unhealthy behaviours between the ages of 15 and 19 and the possible influence of MMSP on the relationships between co-occurring health-related patterns and difficulties in labour market inclusion. Information on health-related behaviours and MS pains were gathered via two questionnaires. The labour market data, including data on unemployment, employment and permanent work disability, were based on national registers. Latent class analysis (LCA) was utilized to study the accumulation of the health-related behaviours.
Psychosocial problems and unhealthy behaviours divided adolescents into four subgroups (clusters), in which unhealthy behaviours persisted between the ages of 15 and 19. Belonging to the Psychosocial cluster, in which the prevalence of smoking and physical activity were at a moderate/high level, was associated with LBP and recurrent MMSP among both genders, whereas belonging to the Psychosocial cluster and having several unhealthy behaviours (=Multiple risk behaviours cluster) was associated with LBP and recurrent MMSP among women. Belonging to the Obese cluster was also associated with LBP among women, whereas belonging to the Sedentary cluster, characterized by high physical inactivity and long sitting time levels, was associated with recurrent MMSP among men. Among men, belonging to any adverse cluster was associated with labour market exclusion. Among women, a similar relationship was found between the cluster with a number of health-related behaviour problems and labour market exclusion. MMSP played no role in the associations observed between the clusters and labour market outcomes.
An accumulation of adverse health-related behaviours seems to expose young people to MS pain during adolescence and to difficulties in labour market inclusion during early adulthood in the early stage of the working career. Evaluation of both unhealthy behaviours and psychosocial problems might help identify risk groups and provide opportunities to create targeted health promotion programmes for adolescents to support MS health and labour market inclusion.Tiivistelmä
Nuorten epäedulliset elintavat ja psykososiaaliset ongelmat liittyvät usein toisiinsa. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet nämä tekijät nuoruuden ja varhaisaikuisuuden tuki- ja liikuntaelinkipuihin sekä työelämään kiinnittymisen vaikeuksiin, mutta niiden yhteisvaikutus tunnetaan puutteellisesti.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:een pohjautuvassa tutkimuksessa selvitettiin 15–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen yhteisesiintyvyyttä ja arvioitiin niiden yhteyttä alaselkäkipuun ja toistuvaan monipaikkaiseen kipuun kahden vuoden seurannassa sekä yhteyttä työelämään kiinnittymättömyyteen viiden vuoden seurantajaksolla 25–29 vuoden iässä. Lisäksi analysoitiin epäedullisten elintapojen pysyvyyttä 15–19 vuoden iässä sekä monipaikkaisen kivun mahdollista vaikutusta havaittuihin yhteyksiin kasautuneiden psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen ja työelämään kiinnittymättömyyden välillä. Tiedot terveyteen liittyvistä tekijöistä ja tuki- ja liikuntaelinkivuista kerättiin kahden kyselyn avulla. Työelämäaineisto perustui kansallisiin rekistereihin. Latent Class Analysis-menetelmällä selvitettiin psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen kasautumista.
Psykososiaalisten ongelmien ja epäedullisten elintapojen perusteella nuoret muodostivat neljä ryhmää, joissa epäedulliset elintavat säilyivät 15–19 vuoden iässä. Kuuluminen ryhmään, jossa korostui psykososiaalisten ongelmien lisäksi tupakointi ja fyysinen aktiivisuus sekä miehillä että naisilla, tai useat haitalliset tekijät naisilla, oli yhteydessä alaselkäkipuun ja toistuvaan monipaikkaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun. Lihavien naisten ryhmä yhdistyi alaselkäkipuun, kun taas ryhmä, jota kuvasi runsas istuminen ja fyysinen inaktiivisuus, yhdistyi toistuvaan monipaikkaiseen tuki- ja liikuntaelinkipuun miehillä. Kuuluminen mihin tahansa epäedulliseen ryhmään ennusti miehillä työelämän ulkopuolelle jäämistä. Naisilla samanlainen yhteys löydettiin moniongelmaisen ryhmän ja työelämän ulkopuolelle jäämisen välillä. Monipaikkainen kipu ei vaikuttanut ryhmien ja työelämävasteiden väliseen yhteyteen.
Epäedullisten terveyteen liittyvien tekijöiden kasautuminen altistaa nuoret tuki- ja liikuntaelinkivuille nuoruudessa sekä työelämään kiinnittymisen ongelmille varhaisaikuisuudessa työuran alkuvaiheessa. Elintapa- ja psykososiaalisten tekijöiden arviointi voi edesauttaa riskiryhmien tunnistamisessa ja luoda mahdollisuuksia aikaisempaa yksilöllisempään terveyden ja työelämään kiinnittymisen tukemiseen
Trust your back : classification-based care for low back pain in primary care
No full textAbstract
Low back pain (LBP), mostly a non-specific symptom, is a leading cause of years lived with disability: multiple biological, psychological, social and lifestyle factors lead to pain-related disability and use of healthcare. Evidence-based care for LBP comprises active treatments that address biopsychosocial factors and focus on improving functioning, self-management, education, and advice to stay active, also at work. The STarT Back Tool (SBT) and the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire Short Form (ÖMPSQ-SF) were created to enable easy and systematic identification of predictive psychosocial and symptom-related factors. The patient education booklet was designed to support evidence-based care and reduce inappropriate imaging.
The study aim was to evaluate the concordance of the SBT and ÖMPSQ-SF and the accumulation of psychiatric, psychological, lifestyle, and social risk factors in the high-risk groups of both questionnaires among population with LBP. We also aimed to translate and validate the patient education booklet. We separately assessed the effectiveness of the patient education booklet and the classification-based approach to LBP care in primary care and compared it to that of usual care.
SBT and ÖMPSQ-SF were compared in a population-based study using the Northern Finland Birth Cohort 1966. The preliminary evaluation of the patient education booklet was obtained using web-based questionnaires. A cluster randomised study evaluated the effectiveness of the patient education booklet, and a Benchmarking Controlled Trial evaluated the effectiveness of a classification-based approach to LBP care in primary care.
Individual psychological and social risk factors accumulated among the high-risk groups of the SBT and the ÖMPSQ-SF. The education booklet helped patients understand their pain, encouraged them to be physically active, decreased imaging and the number of LBP-related sick leave days. Although classification-based care did not seem to influence physical functioning in the long term, pain was alleviated more quickly, and the use of healthcare services and number of back-related sick leave days decreased in the intervention group.
A combination of education for healthcare professionals, classification-based care using the SBT, and systematic use of the patient education booklet seems to bring value to LBP care in primary healthcare. Original papers Simula, A. S., Ruokolainen, O., Oura, P., Lausmaa, M., Holopainen, R., Paukkunen, M., Auvinen, J., Linton, S. J., Hill, J. C., & Karppinen, J. (2020). Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Scientific Reports, 10(1), 290. https://doi.org/10.1038/s41598-019-57105-3 https://doi.org/10.1038/s41598-019-57105-3 Self-archived version Simula, A. S., Jenkins, H. J., Holopainen, R., Oura, P., Korniloff, K., Häkkinen, A., Takala, E.-P., Hancock, M. J., & Karppinen, J. (2019). Transcultural adaption and preliminary evaluation of “understanding low back pain” patient education booklet. BMC Health Services Research, 19(1), 1010. https://doi.org/10.1186/s12913-019-4854-y https://doi.org/10.1186/s12913-019-4854-y Self-archived version Simula, A. S., Jenkins, H. J., Hancock, M. J., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2021). Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care – a cluster randomized controlled trial. BMC Family Practice, 22(1), 178. https://doi.org/10.1186/s12875-021-01529-2 https://doi.org/10.1186/s12875-021-01529-2 Self-archived version Simula, A. S., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2020). A classification-based approach to low back pain in primary care – protocol for a benchmarking controlled trial. BMC Family Practice, 21(1), 61. https://doi.org/10.1186/s12875-020-01135-8 https://doi.org/10.1186/s12875-020-01135-8 Self-archived version Simula, A. S., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2024). Effectiveness of a classification-based approach to low back pain in primary care – a benchmarking controlled trial. Journal of Rehabilitation Medicine, 56, jrm28321. https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321 https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321 Self-archived version Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yleisin haittaa aiheuttava vaiva, enimmäkseen epäspesifi oire, jossa monet biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja elintapatekijät vaikuttavat kipuun liittyvään haittaan ja terveyspalveluiden käyttöön. Näyttöön perustuva alaselkäkivun hoito on aktiivista ja huomioi biopsykososiaaliset tekijät. Hoidon keskiössä on toimintakyvyn parantaminen, omahoito, ohjaus ja neuvonta sekä ohje pysyä aktiivisena työ mukaan lukien. STarT-selkäkysely (SBT) ja Örebro-kipukysely (ÖMPSQ-SF) on kehitetty auttamaan ennustavien psykososiaalisten ja oireeseen liittyvien tekijöiden tunnistamisessa. Uusi potilasopas on kehitetty tukemaan näyttöön perustuvaa hoitoa ja vähentämään tarpeetonta kuvantamista.
Tavoitteemme oli arvioida SBT ja ÖMPSQ-SF yhdenmukaisuutta sekä psykiatristen, psykologisten, elintapaan liittyvien ja sosiaalisten riskitekijöiden kasautumista molempien kyselyiden korkeaan riskiryhmään alaselkäkipuisessa väestössä. Tavoitteena oli myös kääntää ja validoida uusi potilasopas suomeksi. Lisäksi arvioimme erikseen potilasoppaan vaikuttavuutta ja luokitteluun perustuvan hoitomallin vaikuttavuutta alaselkäkipupotilaiden hoidossa perusterveydenhuollossa.
SBT ja ÖMPSQ-SF vertailtiin väestöaineistossa käyttäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistoa. Alustava arvio potilasoppaasta tehtiin nettikyselyillä. Ryvässatunnaistetussa asetelmassa tutkittiin potilasoppaan vaikuttavuutta ja vertaiskontrolloidussa asetelmassa luokitteluun perustuvan hoitomallin jalkauttamisen vaikuttavuutta alaselkäkivun hoidossa perusterveydenhuollossa.
Yksilölliset psykologiset ja sosiaaliset riskitekijät kasautuivat SBT ja ÖMPSQ-SF korkean riskin ryhmiin. Potilasopas auttoi potilaita ymmärtämään heidän kipuansa, rohkaisi heitä olemaan fyysisesti aktiivisia ja vähensi alaselän kuvantamistutkimuksia sekä sairauslomapäiviä. Vaikka luokitteluun perustuva hoitomalli ei vaikuttanut fyysiseen toimintakykyyn pitkällä aikavälillä, kipuoireet näyttivät paranevan nopeammin, terveyspalvelujen käyttö oli vähäisempää ja selkäkipuun liittyvien sairaslomapäivien määrä oli pienempi interventioryhmässä.
Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, luokitteluun perustuva alaselkäkipupotilaiden hoito STarT-selkäkyselyä käyttäen ja systemaattinen potilasoppaan käyttö näytti edistävän alaselkäkipupotilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa. Osajulkaisut Simula, A. S., Ruokolainen, O., Oura, P., Lausmaa, M., Holopainen, R., Paukkunen, M., Auvinen, J., Linton, S. J., Hill, J. C., & Karppinen, J. (2020). Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors. Scientific Reports, 10(1), 290. https://doi.org/10.1038/s41598-019-57105-3 https://doi.org/10.1038/s41598-019-57105-3 Rinnakkaistallennettu versio Simula, A. S., Jenkins, H. J., Holopainen, R., Oura, P., Korniloff, K., Häkkinen, A., Takala, E.-P., Hancock, M. J., & Karppinen, J. (2019). Transcultural adaption and preliminary evaluation of “understanding low back pain” patient education booklet. BMC Health Services Research, 19(1), 1010. https://doi.org/10.1186/s12913-019-4854-y https://doi.org/10.1186/s12913-019-4854-y Rinnakkaistallennettu versio Simula, A. S., Jenkins, H. J., Hancock, M. J., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2021). Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care – a cluster randomized controlled trial. BMC Family Practice, 22(1), 178. https://doi.org/10.1186/s12875-021-01529-2 https://doi.org/10.1186/s12875-021-01529-2 Rinnakkaistallennettu versio Simula, A. S., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2020). A classification-based approach to low back pain in primary care – protocol for a benchmarking controlled trial. BMC Family Practice, 21(1), 61. https://doi.org/10.1186/s12875-020-01135-8 https://doi.org/10.1186/s12875-020-01135-8 Rinnakkaistallennettu versio Simula, A. S., Malmivaara, A., Booth, N., & Karppinen, J. (2024). Effectiveness of a classification-based approach to low back pain in primary care – a benchmarking controlled trial. Journal of Rehabilitation Medicine, 56, jrm28321. https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321 https://doi.org/10.2340/jrm.v56.28321 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in MKS Auditorium (Mikkeli), on 13 December 2024, at 12 noonAbstract
Low back pain (LBP), mostly a non-specific symptom, is a leading cause of years lived with disability: multiple biological, psychological, social and lifestyle factors lead to pain-related disability and use of healthcare. Evidence-based care for LBP comprises active treatments that address biopsychosocial factors and focus on improving functioning, self-management, education, and advice to stay active, also at work. The STarT Back Tool (SBT) and the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire Short Form (ÖMPSQ-SF) were created to enable easy and systematic identification of predictive psychosocial and symptom-related factors. The patient education booklet was designed to support evidence-based care and reduce inappropriate imaging.
The study aim was to evaluate the concordance of the SBT and ÖMPSQ-SF and the accumulation of psychiatric, psychological, lifestyle, and social risk factors in the high-risk groups of both questionnaires among population with LBP. We also aimed to translate and validate the patient education booklet. We separately assessed the effectiveness of the patient education booklet and the classification-based approach to LBP care in primary care and compared it to that of usual care.
SBT and ÖMPSQ-SF were compared in a population-based study using the Northern Finland Birth Cohort 1966. The preliminary evaluation of the patient education booklet was obtained using web-based questionnaires. A cluster randomised study evaluated the effectiveness of the patient education booklet, and a Benchmarking Controlled Trial evaluated the effectiveness of a classification-based approach to LBP care in primary care.
Individual psychological and social risk factors accumulated among the high-risk groups of the SBT and the ÖMPSQ-SF. The education booklet helped patients understand their pain, encouraged them to be physically active, decreased imaging and the number of LBP-related sick leave days. Although classification-based care did not seem to influence physical functioning in the long term, pain was alleviated more quickly, and the use of healthcare services and number of back-related sick leave days decreased in the intervention group.
A combination of education for healthcare professionals, classification-based care using the SBT, and systematic use of the patient education booklet seems to bring value to LBP care in primary healthcare.Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yleisin haittaa aiheuttava vaiva, enimmäkseen epäspesifi oire, jossa monet biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja elintapatekijät vaikuttavat kipuun liittyvään haittaan ja terveyspalveluiden käyttöön. Näyttöön perustuva alaselkäkivun hoito on aktiivista ja huomioi biopsykososiaaliset tekijät. Hoidon keskiössä on toimintakyvyn parantaminen, omahoito, ohjaus ja neuvonta sekä ohje pysyä aktiivisena työ mukaan lukien. STarT-selkäkysely (SBT) ja Örebro-kipukysely (ÖMPSQ-SF) on kehitetty auttamaan ennustavien psykososiaalisten ja oireeseen liittyvien tekijöiden tunnistamisessa. Uusi potilasopas on kehitetty tukemaan näyttöön perustuvaa hoitoa ja vähentämään tarpeetonta kuvantamista.
Tavoitteemme oli arvioida SBT ja ÖMPSQ-SF yhdenmukaisuutta sekä psykiatristen, psykologisten, elintapaan liittyvien ja sosiaalisten riskitekijöiden kasautumista molempien kyselyiden korkeaan riskiryhmään alaselkäkipuisessa väestössä. Tavoitteena oli myös kääntää ja validoida uusi potilasopas suomeksi. Lisäksi arvioimme erikseen potilasoppaan vaikuttavuutta ja luokitteluun perustuvan hoitomallin vaikuttavuutta alaselkäkipupotilaiden hoidossa perusterveydenhuollossa.
SBT ja ÖMPSQ-SF vertailtiin väestöaineistossa käyttäen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistoa. Alustava arvio potilasoppaasta tehtiin nettikyselyillä. Ryvässatunnaistetussa asetelmassa tutkittiin potilasoppaan vaikuttavuutta ja vertaiskontrolloidussa asetelmassa luokitteluun perustuvan hoitomallin jalkauttamisen vaikuttavuutta alaselkäkivun hoidossa perusterveydenhuollossa.
Yksilölliset psykologiset ja sosiaaliset riskitekijät kasautuivat SBT ja ÖMPSQ-SF korkean riskin ryhmiin. Potilasopas auttoi potilaita ymmärtämään heidän kipuansa, rohkaisi heitä olemaan fyysisesti aktiivisia ja vähensi alaselän kuvantamistutkimuksia sekä sairauslomapäiviä. Vaikka luokitteluun perustuva hoitomalli ei vaikuttanut fyysiseen toimintakykyyn pitkällä aikavälillä, kipuoireet näyttivät paranevan nopeammin, terveyspalvelujen käyttö oli vähäisempää ja selkäkipuun liittyvien sairaslomapäivien määrä oli pienempi interventioryhmässä.
Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten koulutus, luokitteluun perustuva alaselkäkipupotilaiden hoito STarT-selkäkyselyä käyttäen ja systemaattinen potilasoppaan käyttö näytti edistävän alaselkäkipupotilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa
Fyysinen aktiivisuus, lannerangan nikamakoko ja Modic-muutokset keski-iässä
No full textAbstractPhysical activity (PA) influences bone tissue throughout the lifespan and is believed to have a positive effect on vertebral size also during adulthood, thus potentially improving vertebral strength and reducing fracture risk. Modic changes (MC), divided in three subgroups (MC1, MC2, MC3), are vertebral bone marrow changes visible in magnetic resonance imaging (MRI) that are associated with non-specific low back pain (LBP). This thesis includes three population-based cohort studies (I, II, III) which aim was to investigate the association between device-measured moderate to vigorous intensity PA (MVPA, ≥ 3.5 METs), vertebral cross-sectional area (CSA) (I), and lumbar MC (II), and to determine the relationship between vertebral dimensions and lumbar MC (III), using a subsample (n = 1202–1374) of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Participants aged 46 to 48 underwent lumbar MRI from which vertebral dimensions and lumbar MC were assessed, and their daily MVPA was determined by a wrist-worn activity monitor.The results showed that MVPA was positively associated with vertebral CSA among both sexes. Among men, a higher amount of MVPA was associated with increased odds of any lumbar MC, particularly MC2, whereas among women no such association was found. Exploration of the relationship between vertebral dimensions and lumbar MC revealed that vertebral height was positively associated with the presence of lumbar MC2, whereas vertebral CSA and volume were not associated with MC.The results of this thesis propose that MVPA has a positive impact on vertebral size among both sexes at midlife, thus lifelong MVPA might be a preventive action for reducing future vertebral fractures. Lumbar MC seem to be associated with higher vertebrae. MVPA seems to be associated with an increased likelihood of lumbar MC, but only among men and especially with MC2, strengthening the hypothesis that changed mechanical conditions due to hyperloading are connected to MC2. Further studies are needed to verify these findings and to clarify their clinical importance. For more profound comprehension, the significance of total daily PA and sedentary time should also be investigated.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Modarress-Sadeghi, M., Oura, P., Junno, J.-A., Niemelä, M., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2019). Objectively measured physical activity is associated with vertebral size in midlife. Medicine & Science in Sports & Exercise, 51(8), 1606–1612. https://doi.org/10.1249/mss.0000000000001962Self-archived versionModarress Julin, M., Saukkonen, J., Oura, P., Niemelä, M., Junno, J.-A., Määttä, J., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2020). Association between device-measured physical activity and lumbar Modic changes. BMC Musculoskeletal Disorders, 21(1). https://doi.org/10.1186/s12891-020-03638-ySelf-archived versionJulin, M., Saukkonen, J., Oura, P., Junno, J.-A., Niemelä, M., Määttä, J., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2020). Association between vertebral dimensions and lumbar Modic changes. Spine, 46(7), E415–E425. https://doi.org/10.1097/brs.0000000000003797Self-archived versionTiivistelmäAlaselkäkipu on yleisin työikäisten toimintakykyä heikentävä sairaus, ja nikamamurtumat ovat merkittävä ikääntyvän väestön liikuntakykyä ja elämänlaatua heikentävä tekijä maailmanlaajuisesti. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa luustoon läpi elämän, ja sillä on mahdollisesti positiivinen vaikutus nikaman kokoon vielä aikuisiässäkin vahvistaen nikamaa ja ennaltaehkäisten murtumia. Modic-muutokset (MC:t, alaryhmät MC1, MC2, MC3) ovat magneettikuvauksessa nähtäviä selkänikamien luuydinmuutoksia, jotka ovat yhteydessä pitkittyneeseen alaselkäkipuun.Väitöstutkimuksen (osatyöt I, II, III) tavoitteena oli selvittää kiihtyvyysanturiin perustuvalla ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla mitatun vähintään kohtuullisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden (≥ 3.5 METs) yhteyttä nikaman poikkipinta-alaan (I) ja lannerangan MC:n riskiin (II). Lisäksi selvitettiin nikaman koon ja MC:n välistä yhteyttä (III). Tutkimusaineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966. Tutkittavien (n = 1202–1374) ollessa 46–48-vuotiaita, he osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja lannerangan magneettikuvaukseen.Tulokset osoittivat, että vähintään kohtuullisesti kuormittava fyysinen aktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä nikaman poikkipinta-alaan molemmilla sukupuolilla. Miehillä suurempi määrä päivittäistä vähintään kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta oli positiivisesti yhteydessä lannerangan MC:n, erityisesti MC2:n, naisilla yhteyttä ei havaittu. Nikaman korkeus oli positiivisesti yhteydessä lannerangan MC2:n, nikaman poikkipinta-ala ja tilavuus eivät sen sijaan olleet yhteydessä MC:n.Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vähintään kohtuukuormitteisella fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus nikaman kokoon keski-iässä molemmilla sukupuolilla ja sitä voidaan pitää yhtenä varteenotettavana nikamamurtumien ennaltaehkäisykeinona. Lannerangan MC:t saattavat olla yhteydessä korkeampaan nikamaan, ja miehillä vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä lannerangan MC2:n suurempaan todennäköisyyteen vahvistaen teoriaa mekaanisen ylikuormituksen ja MC2:n yhteydestä. Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta voidaan kehittää täsmällisempiä ja tehokkaampia menetelmiä selkäsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Modarress-Sadeghi, M., Oura, P., Junno, J.-A., Niemelä, M., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2019). Objectively measured physical activity is associated with vertebral size in midlife. Medicine & Science in Sports & Exercise, 51(8), 1606–1612. https://doi.org/10.1249/mss.0000000000001962Rinnakkaistallennettu versioModarress Julin, M., Saukkonen, J., Oura, P., Niemelä, M., Junno, J.-A., Määttä, J., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2020). Association between device-measured physical activity and lumbar Modic changes. BMC Musculoskeletal Disorders, 21(1). https://doi.org/10.1186/s12891-020-03638-yRinnakkaistallennettu versioJulin, M., Saukkonen, J., Oura, P., Junno, J.-A., Niemelä, M., Määttä, J., Niinimäki, J., Jämsä, T., Korpelainen, R., & Karppinen, J. (2020). Association between vertebral dimensions and lumbar Modic changes. Spine, 46(7), E415–E425. https://doi.org/10.1097/brs.0000000000003797Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium A101 (Aapistie 7 A), on 22 October 2021, at 12 noonAbstract
Physical activity (PA) influences bone tissue throughout the lifespan and is believed to have a positive effect on vertebral size also during adulthood, thus potentially improving vertebral strength and reducing fracture risk. Modic changes (MC), divided in three subgroups (MC1, MC2, MC3), are vertebral bone marrow changes visible in magnetic resonance imaging (MRI) that are associated with non-specific low back pain (LBP). This thesis includes three population-based cohort studies (I, II, III) which aim was to investigate the association between device-measured moderate to vigorous intensity PA (MVPA, ≥ 3.5 METs), vertebral cross-sectional area (CSA) (I), and lumbar MC (II), and to determine the relationship between vertebral dimensions and lumbar MC (III), using a subsample (n = 1202–1374) of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Participants aged 46 to 48 underwent lumbar MRI from which vertebral dimensions and lumbar MC were assessed, and their daily MVPA was determined by a wrist-worn activity monitor.
The results showed that MVPA was positively associated with vertebral CSA among both sexes. Among men, a higher amount of MVPA was associated with increased odds of any lumbar MC, particularly MC2, whereas among women no such association was found. Exploration of the relationship between vertebral dimensions and lumbar MC revealed that vertebral height was positively associated with the presence of lumbar MC2, whereas vertebral CSA and volume were not associated with MC.
The results of this thesis propose that MVPA has a positive impact on vertebral size among both sexes at midlife, thus lifelong MVPA might be a preventive action for reducing future vertebral fractures. Lumbar MC seem to be associated with higher vertebrae. MVPA seems to be associated with an increased likelihood of lumbar MC, but only among men and especially with MC2, strengthening the hypothesis that changed mechanical conditions due to hyperloading are connected to MC2. Further studies are needed to verify these findings and to clarify their clinical importance. For more profound comprehension, the significance of total daily PA and sedentary time should also be investigated.Tiivistelmä
Alaselkäkipu on yleisin työikäisten toimintakykyä heikentävä sairaus, ja nikamamurtumat ovat merkittävä ikääntyvän väestön liikuntakykyä ja elämänlaatua heikentävä tekijä maailmanlaajuisesti. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa luustoon läpi elämän, ja sillä on mahdollisesti positiivinen vaikutus nikaman kokoon vielä aikuisiässäkin vahvistaen nikamaa ja ennaltaehkäisten murtumia. Modic-muutokset (MC:t, alaryhmät MC1, MC2, MC3) ovat magneettikuvauksessa nähtäviä selkänikamien luuydinmuutoksia, jotka ovat yhteydessä pitkittyneeseen alaselkäkipuun.
Väitöstutkimuksen (osatyöt I, II, III) tavoitteena oli selvittää kiihtyvyysanturiin perustuvalla ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla mitatun vähintään kohtuullisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden (≥ 3.5 METs) yhteyttä nikaman poikkipinta-alaan (I) ja lannerangan MC:n riskiin (II). Lisäksi selvitettiin nikaman koon ja MC:n välistä yhteyttä (III). Tutkimusaineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966. Tutkittavien (n = 1202–1374) ollessa 46–48-vuotiaita, he osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja lannerangan magneettikuvaukseen.
Tulokset osoittivat, että vähintään kohtuullisesti kuormittava fyysinen aktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä nikaman poikkipinta-alaan molemmilla sukupuolilla. Miehillä suurempi määrä päivittäistä vähintään kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta oli positiivisesti yhteydessä lannerangan MC:n, erityisesti MC2:n, naisilla yhteyttä ei havaittu. Nikaman korkeus oli positiivisesti yhteydessä lannerangan MC2:n, nikaman poikkipinta-ala ja tilavuus eivät sen sijaan olleet yhteydessä MC:n.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vähintään kohtuukuormitteisella fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus nikaman kokoon keski-iässä molemmilla sukupuolilla ja sitä voidaan pitää yhtenä varteenotettavana nikamamurtumien ennaltaehkäisykeinona. Lannerangan MC:t saattavat olla yhteydessä korkeampaan nikamaan, ja miehillä vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä lannerangan MC2:n suurempaan todennäköisyyteen vahvistaen teoriaa mekaanisen ylikuormituksen ja MC2:n yhteydestä. Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta voidaan kehittää täsmällisempiä ja tehokkaampia menetelmiä selkäsairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen
Välilevyrappeumaan liittyvät nikaman luuydinmuutokset (Modic) : Yhteys luun aineenvaihduntaan ja alaselkäkipuun sekä tsoledronihappohoidon vaikutus
No full textAbstractLumbar degenerative bone marrow changes, Modic changes (MC), are visible in the bone marrow adjacent to the degenerated intervertebral discs in magnetic resonance imaging (MRI). MC are categorized into three types: Type 1 (MC1) appears as inflamed bone marrow and is composed mainly of fibrovascular tissue proliferation, Type 2 (MC2) appears as fat and is composed of yellow fat replacement, and Type 3 (MC3) appears as dense bone and is composed of highly mineralized, sclerotic bone marrow.This thesis investigated the associations of MC with bone turnover in bone scintigraphy and with prospective low back symptoms, and the treatment response of MC to a single intravenous infusion of zoledronic acid (ZA), an osteoporosis drug.Bone scintigraphy is a method of nuclear imaging which shows active bone turnover as increased tracer uptake in the skeleton. Patients who had undergone lumbar MRI and bone scintigraphy within six months of each other in 2007–2008 were included in the study. Bone turnover was increased in the area of MC1 more often than in other MC types. This reflects the inflammatory nature of MC1 and is consistent with increased vascularity and bone turnover.Patients with MC and low back symptoms were followed for over a two-year period. MC1 was associated with pain intensity and disability, whereas the same correlation was not found for MC2.In a randomized controlled trial, the effect of ZA on MC was compared with that of intravenous saline. MRI was examined at baseline and approximately 12 months after the infusion. A trend of MC1 converting to MC2, and a reduction in the volume of MC1 was noted as a result of ZA.In conclusion, MC1 is more consistently associated with increased bone turnover and low back symptoms than other MC types. ZA may offer an alternative treatment for MC1. However, more research must be conducted to confirm the benefits of ZA.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Järvinen, J., Niinimäki, J., Karppinen, J., Takalo, R., Haapea, M., & Tervonen, O. (2020). Does bone scintigraphy show Modic changes associated with increased bone turnover? European Journal of Radiology Open, 7, 100222. https://doi.org/10.1016/j.ejro.2020.100222Self-archived versionJärvinen, J., Karppinen, J., Niinimäki, J., Haapea, M., Grönblad, M., Luoma, K., & Rinne, E. (2015). Association between changes in lumbar Modic changes and low back symptoms over a two-year period. BMC Musculoskeletal Disorders, 16(1). https://doi.org/10.1186/s12891-015-0540-3Koivisto, K., Järvinen, J., Karppinen, J., Haapea, M., Paananen, M., Kyllönen, E., … Niinimäki, J. (2017). The effect of zoledronic acid on type and volume of Modic changes among patients with low back pain. BMC Musculoskeletal Disorders, 18(1). https://doi.org/10.1186/s12891-017-1632-zSelf-archived versionTiivistelmäSelkärangan välilevyrappeumaan liittyvät selkänikamien luuydinmuutokset näkyvät magneettikuvauksessa (MK) ja niitä kutsutaan Modic-muutoksiksi. Modic-muutokset jaetaan kolmeen tyyppiin: tyyppi 1 (MC1) on tulehduksellisen näköinen ja sisältää korostunutta verisuonitusta ja luuturvotusta, tyyppi 2 (MC2) sisältää rasvoittunutta luuydintä ja tyyppi 3 (MC3) sisältää mineraalipitoisuudeltaan korostunutta, skleroottista luuydintä.Tämä väitöskirjatutkimus sisältää kolme osatyötä, joissa on tutkittu Modic-muutosten yhteyttä luun aineenvaihduntaan luustokartassa, yhteyttä kipuun ja toimintakyvyn laskuun kahden vuoden seurantatutkimuksessa sekä hoitovastetta suonensisäiseen kerta-annoshoitoon tsoledronihapolla.Luustokartta on isotooppitutkimuksen muoto, joka osoittaa kiihtyneen luun aineenvaihdunnan korostuneena merkkiainekertymänä. Tutkimusotoksen potilailta oli kuvattu alaselän MK ja luustokartta 6kk sisällä toisistaan vuosina 2007–2008. Tutkimuksessa havaittiin MC1:n alueella muita Modic-tyyppejä useammin kiihtynyttä luun aineenvaihduntaa, joka sopii muutoksen tulehdukselliseen ilmiasuun ja kudosnäytteissä aiemmin todettuun verisuonituksen lisääntymiseen.Kahden vuoden seurantatutkimuksessa potilailla oli alaselkäoireita ja Modic-muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin MC1:n olevan yhteydessä alaselkäkipuun ja toimintakyvyn laskuun, kun taas vastaavaa yhteyttä ei todettu MC2:n suhteen.Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin tsoledronihappoa lumelääkkeeseen Modic-muutosten hoidossa alaselkäkipuisilla potilailla. 12 kuukautta kerta-annoshoidon jälkeen tehdyssä MK:ssa todettiin tsoledronihapporyhmässä MC1:n muuttumista MC2:n suuntaan ja MC1:n tilavuuden pienentymistä, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että MC1 liittyy muita MC- tyyppejä useammin kiihtyneeseen luun aineenvaihduntaan ja alaselkäoireisiin. Tsoledronihappo saattaa tarjota hoitovaihtoehdon MC1:lle, mutta tämän vahvistaminen vaatii lisää laadukkaita tutkimuksia tulevaisuudessa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Järvinen, J., Niinimäki, J., Karppinen, J., Takalo, R., Haapea, M., & Tervonen, O. (2020). Does bone scintigraphy show Modic changes associated with increased bone turnover? European Journal of Radiology Open, 7, 100222. https://doi.org/10.1016/j.ejro.2020.100222Rinnakkaistallennettu versioJärvinen, J., Karppinen, J., Niinimäki, J., Haapea, M., Grönblad, M., Luoma, K., & Rinne, E. (2015). Association between changes in lumbar Modic changes and low back symptoms over a two-year period. BMC Musculoskeletal Disorders, 16(1). https://doi.org/10.1186/s12891-015-0540-3Koivisto, K., Järvinen, J., Karppinen, J., Haapea, M., Paananen, M., Kyllönen, E., … Niinimäki, J. (2017). The effect of zoledronic acid on type and volume of Modic changes among patients with low back pain. BMC Musculoskeletal Disorders, 18(1). https://doi.org/10.1186/s12891-017-1632-zRinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 7 of Oulu University Hospital, on 16 October 2020, at 12 noonAbstract
Lumbar degenerative bone marrow changes, Modic changes (MC), are visible in the bone marrow adjacent to the degenerated intervertebral discs in magnetic resonance imaging (MRI). MC are categorized into three types: Type 1 (MC1) appears as inflamed bone marrow and is composed mainly of fibrovascular tissue proliferation, Type 2 (MC2) appears as fat and is composed of yellow fat replacement, and Type 3 (MC3) appears as dense bone and is composed of highly mineralized, sclerotic bone marrow.
This thesis investigated the associations of MC with bone turnover in bone scintigraphy and with prospective low back symptoms, and the treatment response of MC to a single intravenous infusion of zoledronic acid (ZA), an osteoporosis drug.
Bone scintigraphy is a method of nuclear imaging which shows active bone turnover as increased tracer uptake in the skeleton. Patients who had undergone lumbar MRI and bone scintigraphy within six months of each other in 2007–2008 were included in the study. Bone turnover was increased in the area of MC1 more often than in other MC types. This reflects the inflammatory nature of MC1 and is consistent with increased vascularity and bone turnover.
Patients with MC and low back symptoms were followed for over a two-year period. MC1 was associated with pain intensity and disability, whereas the same correlation was not found for MC2.
In a randomized controlled trial, the effect of ZA on MC was compared with that of intravenous saline. MRI was examined at baseline and approximately 12 months after the infusion. A trend of MC1 converting to MC2, and a reduction in the volume of MC1 was noted as a result of ZA.
In conclusion, MC1 is more consistently associated with increased bone turnover and low back symptoms than other MC types. ZA may offer an alternative treatment for MC1. However, more research must be conducted to confirm the benefits of ZA.Tiivistelmä
Selkärangan välilevyrappeumaan liittyvät selkänikamien luuydinmuutokset näkyvät magneettikuvauksessa (MK) ja niitä kutsutaan Modic-muutoksiksi. Modic-muutokset jaetaan kolmeen tyyppiin: tyyppi 1 (MC1) on tulehduksellisen näköinen ja sisältää korostunutta verisuonitusta ja luuturvotusta, tyyppi 2 (MC2) sisältää rasvoittunutta luuydintä ja tyyppi 3 (MC3) sisältää mineraalipitoisuudeltaan korostunutta, skleroottista luuydintä.
Tämä väitöskirjatutkimus sisältää kolme osatyötä, joissa on tutkittu Modic-muutosten yhteyttä luun aineenvaihduntaan luustokartassa, yhteyttä kipuun ja toimintakyvyn laskuun kahden vuoden seurantatutkimuksessa sekä hoitovastetta suonensisäiseen kerta-annoshoitoon tsoledronihapolla.
Luustokartta on isotooppitutkimuksen muoto, joka osoittaa kiihtyneen luun aineenvaihdunnan korostuneena merkkiainekertymänä. Tutkimusotoksen potilailta oli kuvattu alaselän MK ja luustokartta 6kk sisällä toisistaan vuosina 2007–2008. Tutkimuksessa havaittiin MC1:n alueella muita Modic-tyyppejä useammin kiihtynyttä luun aineenvaihduntaa, joka sopii muutoksen tulehdukselliseen ilmiasuun ja kudosnäytteissä aiemmin todettuun verisuonituksen lisääntymiseen.
Kahden vuoden seurantatutkimuksessa potilailla oli alaselkäoireita ja Modic-muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin MC1:n olevan yhteydessä alaselkäkipuun ja toimintakyvyn laskuun, kun taas vastaavaa yhteyttä ei todettu MC2:n suhteen.
Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin tsoledronihappoa lumelääkkeeseen Modic-muutosten hoidossa alaselkäkipuisilla potilailla. 12 kuukautta kerta-annoshoidon jälkeen tehdyssä MK:ssa todettiin tsoledronihapporyhmässä MC1:n muuttumista MC2:n suuntaan ja MC1:n tilavuuden pienentymistä, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että MC1 liittyy muita MC- tyyppejä useammin kiihtyneeseen luun aineenvaihduntaan ja alaselkäoireisiin. Tsoledronihappo saattaa tarjota hoitovaihtoehdon MC1:lle, mutta tämän vahvistaminen vaatii lisää laadukkaita tutkimuksia tulevaisuudessa
Search for lifetime determinants of midlife vertebral size : emphasis on lifetime physical activity and early-life physical growth
No full textOsteoporoosi on maailmanlaajuinen terveysongelma, joka koskettaa merkittävää osaa väestöstä keski-iästä lähtien. Sille tyypillistä on luukudoksen lujuuden heikentyminen mikro- ja makrotason muutosten seurauksena, mistä johtuu erityisesti kasvanut traumaan liittymättömien matalaenergisten murtumien riski. Selkänikama on yleisin ja usein myös ensimmäinen tällaisen murtuman esiintymiskohta. Nikaman pienen koon tiedetään lisäävän sen murtumariskiä, mutta nikaman kokoa määrittäviä tekijöitä tunnetaan varsin rajallisesti.
Tämän tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on ollut tutkia, miten (1) vapaa-ajan yleinen liikunnallisuus, (2) yksittäiset liikuntalajit ja luita kuormittava liikunta, (3) työn fyysiset ominaisuudet sekä (4) varhainen kasvu vaikuttavat keski-iän nikamakokoon. Tutkimusjoukon on muodostanut Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n osaotos, johon kuuluneiden lanneranka on magneettikuvattu osana 46-vuotistutkimusta vuosina 2012–2014 (n = 1 540). Elinaikaisen eli lähes 50-vuotisen seurantajakson aikana tutkittavien terveydentilasta sekä elintavoista on kertynyt runsaasti tietoa, jota tutkimuksessa on hyödynnetty. Liikunnallista aktiivisuutta on tiedusteltu 14, 31 ja 46 vuoden kohdalla, lajikohtaista harrastusaktiivisuutta 31 ja 46 vuoden kohdalla ja työn fyysisiä piirteitä niin ikään 31 ja 46 vuoden kohdalla. Tietoa fyysisestä kehityksestä pituuden ja painon suhteen on kerätty syntymästä lähtien.
Tutkimusprojekti on onnistunut paljastamaan nikamakoon kannalta potentiaalisesti merkityksellisiä tekijöitä. Naisten elinikäisen vapaa-ajan liikunnallisuuden on havaittu olevan yhteydessä suurentuneeseen keski-iän nikamakokoon. Yhteys on havaittu paitsi yleisen liikunnallisuuden osalta, myös erityisesti luustoa tehokkaasti kuormittavia liikunta- ja urheilulajeja (pallopelit, juoksu) tarkasteltaessa. Miehillä ei ole havaittu yhteyttä liikunnan ja nikamakoon välillä, eikä työn fyysisyys ole näyttänyt olevan yhteydessä nikamakokoon kummallakaan sukupuolella. Nopean varhaislapsuuden painonnousun on havaittu olevan itsenäisesti yhteydessä suurempiin keski-iän nikamiin sekä miehillä että naisilla, kun taas lapsuuden ja nuoruuden ripeä pituuskasvu on heijastunut keski-iän nikamakokoon aikuispituuden kautta.
Havaitut yksilöiden väliset erot nikamakoossa ovat maltillisia, mutta tutkimuksen tulosten valossa erityisesti naisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytyminen näyttää olevan yhteydessä nikamakokoon ja sitä kautta murtumariskiin. Lisäksi jo varhaisen lapsuuden fyysisen kehityksen perusteella näyttää olevan mahdollista ennustaa keski-iän nikamakokoa ja siten myös nikamamurtuman riskiä kummankin sukupuolen osalta.
Kyseessä on väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimuskokonaisuus, joka on toteutettu Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2015–2017. Poikkitieteellisen tutkimusprojektin ohjaajina ovat toimineet professori Jaakko Niinimäki (radiologia), professori Jaro Karppinen (fysiatria) sekä dosentti Juho-Antti Junno (antropologia). Projektin osatöitä on julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa ja Oura on toiminut näissä ensimmäisenä kirjoittajana. Tekijänoikeudellisista syistä syventävien opintojen raporttina julkaistaan tämä lyhennelmä sekä viitteet toistaiseksi julkaistuihin osatöihin. Täydellinen tutkimusprojektin kuvaus on tarkoitus julkaista väitöskirjan muodossa myöhemmin.Opinnäytteenä tiivistelmä artikkeleista: Oura, P., Paananen, M., Niinimäki, J., Tammelin, T., Herrala, S., Auvinen, J., Korpelainen, R., Junno, J.-A., & Karppinen, J. (2016). Effects of leisure-time physical activity on vertebral dimensions in the northern finland birth cohort 1966. Scientific Reports, 6(1), 27844. https://doi.org/10.1038/srep27844Rinnakkaistallennettu versio http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021112456827Oura, P., Paananen, M., Niinimäki, J., Auvinen, J., Ala-Mursula, L., Junno, J.-A., & Karppinen, J. (in press) Effect of occupational physical activities on vertebral dimensions in midlife in the Northern Finland Birth Cohort 1966. Occupational and Environmental Medicine. https://doi.org/10.1136/oemed-2016-104025Rinnakkaistallennettu versio http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019111438006The thesis is summary of articles: Oura, P., Paananen, M., Niinimäki, J., Tammelin, T., Herrala, S., Auvinen, J., Korpelainen, R., Junno, J.-A., & Karppinen, J. (2016). Effects of leisure-time physical activity on vertebral dimensions in the northern finland birth cohort 1966. Scientific Reports, 6(1), 27844. https://doi.org/10.1038/srep27844Self-archived version http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2021112456827Oura, P., Paananen, M., Niinimäki, J., Auvinen, J., Ala-Mursula, L., Junno, J.-A., & Karppinen, J. (in press) Effect of occupational physical activities on vertebral dimensions in midlife in the Northern Finland Birth Cohort 1966. Occupational and Environmental Medicine. https://doi.org/10.1136/oemed-2016-104025Self-archived version http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201911143800
Trust/untrust is not the same as true/false. lessons learned and ethical questions on the application of untrustworthiness scales to judge individuals
Full text linkThis special paper reflects on trustworthiness and its implications for scientific medical journals and all the communities they serve: health professionals, policymakers, the public, and a specific discipline, in our case, Physical and Rehabilitation Medicine. We start from a recent episode: a paper claimed the untrustworthiness of two randomised controlled trials (RCTs) published in the European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine based on a newly developed trustworthiness scale, used until now only in systematic reviews. This likely represents the first case of applying such a scale focusing on a single leading author. Developing a proper answer to this case led us to present some insights from the perspective of a Journal editor. We discuss the impact of false research results, why trust is needed in science and medicine, the difference between untrust and false results, the problems in judging trustworthiness, the unfortunately weak capacity of the peer review system in preventing these issues, the problems of "post-hoc" judgements and the emerging ethical issues. We conclude with some suggestions for the future based on prevention at the system level
Low back pain rehabilitation in 2020 : new frontiers and old limits of our understanding
No full textLow back pain (LBP) is the most common musculoskeletal condition affecting the quality of life of individuals, especially if persistent. Over the decades, a lot of work has been done in an attempt to reduce the negative impact of back pain, and help patients recover and maintain a better quality of life. New insights are coming from different fields of research, with a lot of work being done in searching for the etiology of LBP, describing the different phenotypes of symptomatic spines, and identifying factors involved in the persistence of the disease. Nevertheless, still a lot remains to be done to fully understand the problem of back pain and its causes. Even today, there appears to be a wide gap between basic science and applied rehabilitation research on LBP. The first is still searching in many different ways for the "holy grail" of the pain generator and providing very interesting results with particular relevance to surgical, drug-related and other biological approaches, while the second is pragmatically focusing on modifiable factors that may influence back pain outcomes. Yet, personalized, effective spine care has not been fully realized. While we recognize the potential of basic science advances, there is an immediate need for more translational rehabilitation research, as well as studies focused on the effectiveness of rehabilitation approaches
- …
