532 research outputs found
Luovan työn joukkoistaminen
No full textAbstractCreative work is launched on paid crowdsourcing platforms, yet we lack an in-depth understanding of how the two key stakeholders of crowdsourcing platforms (crowd workers and requesters) perceive and experience creative work.Creativity is a human characteristic that is difficult to automate by machines, and supplying requesters with crowdsourced human insights and complex creative work is, therefore, a timely topic for research. According to value-sensitive design, the integration of human insight into complex socio-technical systems will need to consider the perspectives of the two key stakeholders.This article-based doctoral thesis explores the stakeholder perspectives and experiences of crowdsourced creative work on two of the leading crowdsourcing platforms.The thesis has two parts. In the first part, we explore creative work from the perspective of the crowd worker. In the second part, we explore and study the requester’s perspective in different contexts and several case studies.The research is exploratory and we contribute empirical insights using survey-based and artefact-based approaches common in the field of Human-Computer Interaction (HCI). In the former approach, we explore the key issues that may limit creative work on paid crowdsourcing platforms. In the latter approach, we create computational artefacts to elicit authentic experiences from both crowd workers and requesters of crowdsourced creative work.The thesis contributes a classification of crowd workers into five archetypal profiles, based on the crowd workers’ demographics, disposition, and preferences for creative work. We propose a three-part classification of creative work on crowdsourcing platforms: creative tasks, creativity tests, and creativity judgements (also referred to as creative feedback). The thesis further investigates the emerging research topic of how requesters can be supported in interpreting and evaluating complex creative work.Last, we discuss the design implications for research and practice and contribute a vision of creative work on future crowdsourcing platforms with the aim of empowering crowd workers and fostering an ecosystem around tailored platforms for creative microwork.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Oppenlaender, J., Milland, K., Visuri, A., Ipeirotis, P., & Hosio, S. (2020, April 21). Creativity on Paid Crowdsourcing Platforms. Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. CHI ’20: CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. https://doi.org/10.1145/3313831.3376677Self-archived versionOppenlaender, J., & Hosio, S. (2019, November 26). Design recommendations for augmenting creative tasks with computational priming. Proceedings of the 18th International Conference on Mobile and Ubiquitous Multimedia. MUM 2019: 18th International Conference on Mobile and Ubiquitous Multimedia. https://doi.org/10.1145/3365610.3365621Self-archived versionOppenlaender, J., Kuosmanen, E., Lucero, A., & Hosio, S. (2021, May 6). Hardhats and Bungaloos: Comparing Crowdsourced Design Feedback with Peer Design Feedback in the Classroom. Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. CHI ’21: CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. https://doi.org/10.1145/3411764.3445380Self-archived versionOppenlaender, J., & Hosio, S. (2019, June 13). Towards Eliciting Feedback for Artworks on Public Displays. Proceedings of the 2019 on Creativity and Cognition. C&C ’19: Creativity and Cognition. https://doi.org/10.1145/3325480.3326583Self-archived versionOppenlaender, J., Kuosmanen, E., Goncalves, J., & Hosio, S. (2019). Search Support for Exploratory Writing. In Human-Computer Interaction – INTERACT 2019 (pp. 314–336). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-030-29387-1_18Self-archived versionOppenlaender, J., Tiropanis, T., & Hosio, S. (2020). CrowdUI: Supporting Web Design with the Crowd. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 4(EICS), 1–28. https://doi.org/10.1145/3394978Self-archived versionTiivistelmäLuovassa työssä käytetään maksullisia joukkoistusalustoja, mutta meiltä puuttuu kuitenkin vielä syvällinen käsitys siitä, miten kaksi avainasemassa olevaa joukkoistusalustojen sidosryhmää (joukkotyöntekijät ja toimeksiantajat) ymmärtävät ja kokevat luovan työn. Luovuus on ihmisen ominaisuus, jota on vaikea automatisoida, ja joukkoistettujen inhimillisten näkemysten ja kompleksisen luovan työn välittäminen toimeksiantajille ovat siitä syystä ajankohtainen tutkimuskohde. Arvosensitiivisen suunnittelun mukaan inhimillisen ymmärryksen integroinnissa kompleksisiin sosioteknisiin järjestelmiin on otettava huomioon kahden avainasemassa olevan sidosryhmän näkökulmat.Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan sidosryhmien näkökulmia ja kokemuksia joukkoistetusta luovasta työstä kahdella joukkoistusalustalla. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luovaa työtä joukkotyöntekijän näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan toimeksiantajan näkökulmaa useissa tapaustutkimuksissa. Tällä tutkimuksella halutaan syventää empiiristä ymmärrystä hyödyntämällä kyselytutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja ja ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa (Human-Computer Interaction, HCI) yleisiä lähestymistapoja. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastellaan keskeisiä seikkoja, jotka voivat rajoittaa maksullisilla joukkoistusalustoilla tehtävää luovaa työtä. Jälkimmäisessä lähestymistavassa luodaan laskennallisia artefakteja, joilla halutaan tuoda esiin joukkotyöntekijöiden ja joukkoistetun luovan työn toimeksiantajien aitoja kokemuksia. Väitöskirjassa joukkotyöntekijät luokitellaan viiteen arkkityyppiprofiiliin, jotka perustuvat joukkotyöntekijöiden demografisiin tietoihin, ajattelumalleihin ja luovaa työtä koskeviin mieltymyksiin.Väitöskirjassa ehdotetaan kolmiosaista luokittelua joukkoistusalustoilla tehtävälle luovalle työlle: luovuutta edellyttävät tehtävät, luovuustestit ja luovuuden arvioinnit (joita kutsutaan myös luovuuspalautteeksi). Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan uutta tutkimusaihetta eli sitä, miten toimeksiantajia voidaan tukea monimutkaisen luovan työn tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan mallin vaikutusta tutkimukseen ja käytäntöön, ja siinä esitetään tulevaisuuden joukkoistusalustoilla tehtävästä luovasta työstä visio, jonka päämääränä on parantaa joukkotyöntekijöiden valmiuksia ja tukea luovan mikrotyön räätälöityjen ympäristöjen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Oppenlaender, J., Milland, K., Visuri, A., Ipeirotis, P., & Hosio, S. (2020, April 21). Creativity on Paid Crowdsourcing Platforms. Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. CHI ’20: CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. https://doi.org/10.1145/3313831.3376677Rinnakkaistallennettu versioOppenlaender, J., & Hosio, S. (2019, November 26). Design recommendations for augmenting creative tasks with computational priming. Proceedings of the 18th International Conference on Mobile and Ubiquitous Multimedia. MUM 2019: 18th International Conference on Mobile and Ubiquitous Multimedia. https://doi.org/10.1145/3365610.3365621Rinnakkaistallennettu versioOppenlaender, J., Kuosmanen, E., Lucero, A., & Hosio, S. (2021, May 6). Hardhats and Bungaloos: Comparing Crowdsourced Design Feedback with Peer Design Feedback in the Classroom. Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. CHI ’21: CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. https://doi.org/10.1145/3411764.3445380Rinnakkaistallennettu versioOppenlaender, J., & Hosio, S. (2019, June 13). Towards Eliciting Feedback for Artworks on Public Displays. Proceedings of the 2019 on Creativity and Cognition. C&C ’19: Creativity and Cognition. https://doi.org/10.1145/3325480.3326583Rinnakkaistallennettu versioOppenlaender, J., Kuosmanen, E., Goncalves, J., & Hosio, S. (2019). Search Support for Exploratory Writing. In Human-Computer Interaction – INTERACT 2019 (pp. 314–336). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-030-29387-1_18Rinnakkaistallennettu versioOppenlaender, J., Tiropanis, T., & Hosio, S. (2020). CrowdUI: Supporting Web Design with the Crowd. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 4(EICS), 1–28. https://doi.org/10.1145/3394978Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 17 September 2021, at 9 a.m.Abstract
Creative work is launched on paid crowdsourcing platforms, yet we lack an in-depth understanding of how the two key stakeholders of crowdsourcing platforms (crowd workers and requesters) perceive and experience creative work.
Creativity is a human characteristic that is difficult to automate by machines, and supplying requesters with crowdsourced human insights and complex creative work is, therefore, a timely topic for research. According to value-sensitive design, the integration of human insight into complex socio-technical systems will need to consider the perspectives of the two key stakeholders.
This article-based doctoral thesis explores the stakeholder perspectives and experiences of crowdsourced creative work on two of the leading crowdsourcing platforms.
The thesis has two parts. In the first part, we explore creative work from the perspective of the crowd worker. In the second part, we explore and study the requester’s perspective in different contexts and several case studies.
The research is exploratory and we contribute empirical insights using survey-based and artefact-based approaches common in the field of Human-Computer Interaction (HCI). In the former approach, we explore the key issues that may limit creative work on paid crowdsourcing platforms. In the latter approach, we create computational artefacts to elicit authentic experiences from both crowd workers and requesters of crowdsourced creative work.
The thesis contributes a classification of crowd workers into five archetypal profiles, based on the crowd workers’ demographics, disposition, and preferences for creative work. We propose a three-part classification of creative work on crowdsourcing platforms: creative tasks, creativity tests, and creativity judgements (also referred to as creative feedback). The thesis further investigates the emerging research topic of how requesters can be supported in interpreting and evaluating complex creative work.
Last, we discuss the design implications for research and practice and contribute a vision of creative work on future crowdsourcing platforms with the aim of empowering crowd workers and fostering an ecosystem around tailored platforms for creative microwork.Tiivistelmä
Luovassa työssä käytetään maksullisia joukkoistusalustoja, mutta meiltä puuttuu kuitenkin vielä syvällinen käsitys siitä, miten kaksi avainasemassa olevaa joukkoistusalustojen sidosryhmää (joukkotyöntekijät ja toimeksiantajat) ymmärtävät ja kokevat luovan työn. Luovuus on ihmisen ominaisuus, jota on vaikea automatisoida, ja joukkoistettujen inhimillisten näkemysten ja kompleksisen luovan työn välittäminen toimeksiantajille ovat siitä syystä ajankohtainen tutkimuskohde. Arvosensitiivisen suunnittelun mukaan inhimillisen ymmärryksen integroinnissa kompleksisiin sosioteknisiin järjestelmiin on otettava huomioon kahden avainasemassa olevan sidosryhmän näkökulmat.
Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan sidosryhmien näkökulmia ja kokemuksia joukkoistetusta luovasta työstä kahdella joukkoistusalustalla. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luovaa työtä joukkotyöntekijän näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan toimeksiantajan näkökulmaa useissa tapaustutkimuksissa. Tällä tutkimuksella halutaan syventää empiiristä ymmärrystä hyödyntämällä kyselytutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja ja ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa (Human-Computer Interaction, HCI) yleisiä lähestymistapoja. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastellaan keskeisiä seikkoja, jotka voivat rajoittaa maksullisilla joukkoistusalustoilla tehtävää luovaa työtä. Jälkimmäisessä lähestymistavassa luodaan laskennallisia artefakteja, joilla halutaan tuoda esiin joukkotyöntekijöiden ja joukkoistetun luovan työn toimeksiantajien aitoja kokemuksia. Väitöskirjassa joukkotyöntekijät luokitellaan viiteen arkkityyppiprofiiliin, jotka perustuvat joukkotyöntekijöiden demografisiin tietoihin, ajattelumalleihin ja luovaa työtä koskeviin mieltymyksiin.
Väitöskirjassa ehdotetaan kolmiosaista luokittelua joukkoistusalustoilla tehtävälle luovalle työlle: luovuutta edellyttävät tehtävät, luovuustestit ja luovuuden arvioinnit (joita kutsutaan myös luovuuspalautteeksi). Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan uutta tutkimusaihetta eli sitä, miten toimeksiantajia voidaan tukea monimutkaisen luovan työn tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan mallin vaikutusta tutkimukseen ja käytäntöön, ja siinä esitetään tulevaisuuden joukkoistusalustoilla tehtävästä luovasta työstä visio, jonka päämääränä on parantaa joukkotyöntekijöiden valmiuksia ja tukea luovan mikrotyön räätälöityjen ympäristöjen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä
Henkilökohtaisen tiedon uudelleenkäytön mahdollisuudet, eettisyys ja arvo loppukäyttäjien näkökulmasta terveydenhuollon sovelluksissa
No full textAbstractThere has been global concern about how personal data are collected and managed. A focused examination of people’s perceptions of their personal data collection and use is relevant given the growing importance of personal data in the use of modern technologies. This thesis focuses on people’s perceptions of their personal data particularly within the health domain. The exploration is carried out from multiple perspectives: ownership; ethics; reuse; and valuation. Future health services that rely on personal data may be developed considering several data ownership, reuse, privacy, and ethical issues. This thesis is conducted with two core objectives: 1) to develop research probes for collecting personal data in the health domain; and 2) to conduct a series of case studies on the perception of personal data using the research probes.The findings of this thesis demonstrate people’s willingness to donate personal data of varying sensitivity levels both for monetary benefits and for social good. Further, it presents insights into personal data management based on empirical investigations using purpose-built research probes complemented by online experiments. Throughout the thesis, I highlight opportunities and challenges that people consider critical to them regarding the collection, storage, processing, and management of their personal data. In this thesis, I demonstrate that gaining an understanding of user perceptions of personal data can benefit digital services that rely on such data. This thesis also highlights the important role that crowdsourcing marketplaces can play by serving as human-subject pools to contribute a vast amount of data.Towards the end of this thesis, I revisit the research questions and highlights how they were answered. The thesis also discusses the implications of personal data for future digital health services that rely on such data. I then take a look into the future with a potential paradigm for managing personal data in a more granular way. I conclude the thesis by restating the thesis’s aim and objectives, and consider the opportunities and challenges of using personal data and possible directions for future research.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Alorwu, A., Van Berkel, N., Goncalves, J., Oppenlaender, J., López, M. B., Seetharaman, M., & Hosio, S. (2022). Crowdsourcing sensitive data using public displays—Opportunities, challenges, and considerations. Personal and Ubiquitous Computing, 26(3), 681–696. https://doi.org/10.1007/s00779-020-01375-6Self-archived versionAlorwu, A., Kheirinejad, S., van Berkel, N., Kinnula, M., Ferreira, D., Visuri, A., & Hosio, S. (2021). Assessing MyData scenarios: Ethics, concerns, and the promise. In Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 209. https://doi.org/10.1145/3411764.3445213Self-archived versionAlorwu, A., Visuri, A., van Berkel, N., & Hosio, S. (2022). (Re)using crowdsourced health data: Perceptions of data contributors. IEEE Software, 39(1), 36–42. https://doi.org/10.1109/MS.2021.3117684Self-archived versionKheirinejad, S., Alorwu, A., Visuri, A., & Hosio, S. (2022). Contrasting the expectations and experiences related to mobile health use for chronic pain: Questionnaire study. JMIR Human Factors, 9(3), e38265. https://doi.org/10.2196/38265Self-archived versionAlorwu, A., van Berkel, N., Visuri, A., Suryanarayana, S., Yoshihiro, T., & Hosio, S. (2023). Monetary valuation of personal health data in the wild. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäHenkilötietojen keräämiseen ja hallintaan liittyy maailmanlaajuinen huoli. On merkityksellistä tarkastella ihmisten käsityksiä henkilötietojensa keräämisestä ja käytöstä, ottaen huomioon henkilötietojen kasvavan merkityksen modernien teknologioiden käytössä. Tämä väitöskirja keskittyy ihmisten käsityksiin heidän henkilötiedoistaan erityisesti terveysalalla. Tarkastelussa on mukana useita näkökulmia: omistajuus; etiikka; uudelleenkäyttö; ja arvon määrittäminen. Tämän väitöskirjan kaksi ydintavoitetta ovat: 1) kehittää tutkimussovelluksia henkilötietojen keräämiseksi terveysalalla; ja 2) suorittaa sarja tapaustutkimuksia henkilötietojen käsityksestä käyttäen tutkimussovelluksia.Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat ihmisten halukkuuden lahjoittaa vaihtelevan arkaluontoisia henkilötietoja sekä rahallisten etujen että yhteiskunnallisen hyvän vuoksi. Lisäksi väitöskirja tarjoaa näkemyksiä henkilötietojen hallintaan perustuen empiirisiin tutkimuksiin, joissa käytetääntarkoitukseen kehitettyjä tutkimussovelluksia sekä täydentävää verkkotutkimusta. Väitöskirja korostaa mahdollisuuksia ja haasteita, joita ihmiset pitävät kriittisinä liittyen heidän henkilötietojensa keräämiseen, säilytykseen, käsittelyyn ja hallintaan. Väitöskirja osoittaa, että käyttäjien henkilötietoihin liittyvien käsitysten ymmärtäminen voi hyödyttää digitaalisia palveluita, jotka nojaavat tällaisiin tietoihin. Väitöskirja myös korostaa kaupallisten joukkoistamisalustojen roolia tutkitun tiedon tuottamisessa.Väitöskirjan lopussa palaan tutkimuskysymyksiin ja näiden vastauksiin. Pohdin henkilötietojen merkitystä tulevaisuuden digipalveluille, jotka ovat näistä tiedoista riippuvaisia. Luonuo katsauksen tulevaisuuteen, joka tarjoaa yksityiskohtaisemman tavan hallita henkilötietoja. Päätän väitöskirjan toistamalla sen tavoitteen ja pohdin henkilötietojen käytön mahdollisuuksia ja haasteita sekä mahdollisia suuntia tulevalle tutkimukselle.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Alorwu, A., Van Berkel, N., Goncalves, J., Oppenlaender, J., López, M. B., Seetharaman, M., & Hosio, S. (2022). Crowdsourcing sensitive data using public displays—Opportunities, challenges, and considerations. Personal and Ubiquitous Computing, 26(3), 681–696. https://doi.org/10.1007/s00779-020-01375-6Rinnakkaistallennettu versioAlorwu, A., Kheirinejad, S., van Berkel, N., Kinnula, M., Ferreira, D., Visuri, A., & Hosio, S. (2021). Assessing MyData scenarios: Ethics, concerns, and the promise. In Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 209. https://doi.org/10.1145/3411764.3445213Rinnakkaistallennettu versioAlorwu, A., Visuri, A., van Berkel, N., & Hosio, S. (2022). (Re)using crowdsourced health data: Perceptions of data contributors. IEEE Software, 39(1), 36–42. https://doi.org/10.1109/MS.2021.3117684Rinnakkaistallennettu versioKheirinejad, S., Alorwu, A., Visuri, A., & Hosio, S. (2022). Contrasting the expectations and experiences related to mobile health use for chronic pain: Questionnaire study. JMIR Human Factors, 9(3), e38265. https://doi.org/10.2196/38265Rinnakkaistallennettu versioAlorwu, A., van Berkel, N., Visuri, A., Suryanarayana, S., Yoshihiro, T., & Hosio, S. (2023). Monetary valuation of personal health data in the wild. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 4 August 2023, at 12 noonAbstract
There has been global concern about how personal data are collected and managed. A focused examination of people’s perceptions of their personal data collection and use is relevant given the growing importance of personal data in the use of modern technologies. This thesis focuses on people’s perceptions of their personal data particularly within the health domain. The exploration is carried out from multiple perspectives: ownership; ethics; reuse; and valuation. Future health services that rely on personal data may be developed considering several data ownership, reuse, privacy, and ethical issues. This thesis is conducted with two core objectives: 1) to develop research probes for collecting personal data in the health domain; and 2) to conduct a series of case studies on the perception of personal data using the research probes.
The findings of this thesis demonstrate people’s willingness to donate personal data of varying sensitivity levels both for monetary benefits and for social good. Further, it presents insights into personal data management based on empirical investigations using purpose-built research probes complemented by online experiments. Throughout the thesis, I highlight opportunities and challenges that people consider critical to them regarding the collection, storage, processing, and management of their personal data. In this thesis, I demonstrate that gaining an understanding of user perceptions of personal data can benefit digital services that rely on such data. This thesis also highlights the important role that crowdsourcing marketplaces can play by serving as human-subject pools to contribute a vast amount of data.
Towards the end of this thesis, I revisit the research questions and highlights how they were answered. The thesis also discusses the implications of personal data for future digital health services that rely on such data. I then take a look into the future with a potential paradigm for managing personal data in a more granular way. I conclude the thesis by restating the thesis’s aim and objectives, and consider the opportunities and challenges of using personal data and possible directions for future research.Tiivistelmä
Henkilötietojen keräämiseen ja hallintaan liittyy maailmanlaajuinen huoli. On merkityksellistä tarkastella ihmisten käsityksiä henkilötietojensa keräämisestä ja käytöstä, ottaen huomioon henkilötietojen kasvavan merkityksen modernien teknologioiden käytössä. Tämä väitöskirja keskittyy ihmisten käsityksiin heidän henkilötiedoistaan erityisesti terveysalalla. Tarkastelussa on mukana useita näkökulmia: omistajuus; etiikka; uudelleenkäyttö; ja arvon määrittäminen. Tämän väitöskirjan kaksi ydintavoitetta ovat: 1) kehittää tutkimussovelluksia henkilötietojen keräämiseksi terveysalalla; ja 2) suorittaa sarja tapaustutkimuksia henkilötietojen käsityksestä käyttäen tutkimussovelluksia.
Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat ihmisten halukkuuden lahjoittaa vaihtelevan arkaluontoisia henkilötietoja sekä rahallisten etujen että yhteiskunnallisen hyvän vuoksi. Lisäksi väitöskirja tarjoaa näkemyksiä henkilötietojen hallintaan perustuen empiirisiin tutkimuksiin, joissa käytetääntarkoitukseen kehitettyjä tutkimussovelluksia sekä täydentävää verkkotutkimusta. Väitöskirja korostaa mahdollisuuksia ja haasteita, joita ihmiset pitävät kriittisinä liittyen heidän henkilötietojensa keräämiseen, säilytykseen, käsittelyyn ja hallintaan. Väitöskirja osoittaa, että käyttäjien henkilötietoihin liittyvien käsitysten ymmärtäminen voi hyödyttää digitaalisia palveluita, jotka nojaavat tällaisiin tietoihin. Väitöskirja myös korostaa kaupallisten joukkoistamisalustojen roolia tutkitun tiedon tuottamisessa.
Väitöskirjan lopussa palaan tutkimuskysymyksiin ja näiden vastauksiin. Pohdin henkilötietojen merkitystä tulevaisuuden digipalveluille, jotka ovat näistä tiedoista riippuvaisia. Luonuo katsauksen tulevaisuuteen, joka tarjoaa yksityiskohtaisemman tavan hallita henkilötietoja. Päätän väitöskirjan toistamalla sen tavoitteen ja pohdin henkilötietojen käytön mahdollisuuksia ja haasteita sekä mahdollisia suuntia tulevalle tutkimukselle
End-user insights into mobile health for self-management
No full textAbstract:
Mobile health (mHealth) has emerged as a promising domain for enhancing healthcare systems worldwide, leveraging various technologies such as mobile applications (apps), telemedicine platforms, and wearable devices to promote positive health behaviours and improve outcomes. These solutions integrate sensors, mobile devices, and communication technologies, enabling users to monitor physiological parameters such as heart rate, blood oxygen levels, and physical activity while providing insights into sleep patterns and fostering healthier lifestyles. The increasing affordability and accessibility of smartphones and wearables have facilitated the widespread adoption of mHealth solutions globally. Despite its potential, mHealth faces challenges, including limited awareness, insufficient evidence of efficacy, usability concerns, and privacy issues. Addressing these challenges is vital for maximising the impact of mHealth on healthcare delivery and improving public health outcomes.
This thesis examines how end-users experience mHealth solutions for self-management. It explores their perceptions of using modern mHealth solutions, such as smartphones and wearable devices, for health management and addresses the limitations, concerns, and potential advancements in mHealth solutions.
The findings of this thesis highlight the significant potential of wearable devices and mobile apps to positively influence health management, such as improving sleep quality and aiding in chronic pain management. A significant contribution is the end users' perspective, enriched by insights from health professionals and researchers, which helps develop better mHealth solutions. These solutions integrate features that meet actual user needs and preferences. Key features include personalisation, customisation, and the ability to facilitate interactions with health professionals. However, the research also revealed challenges. These include concerns over data privacy, accuracy, and reliability of information from mHealth solutions. Original papers Kuosmanen, E., Visuri, A., Kheirinejad, S., Van Berkel, N., Koskimäki, H., Ferreira, D., & Hosio, S. (2022). How does sleep tracking influence your life? : Experiences from a longitudinal field study with a wearable ring. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 6(MHCI), 1–19. https://doi.org/10.1145/3546720 https://doi.org/10.1145/3546720 Self-archived version Kheirinejad, S., Visuri, A., Ferreira, D., & Hosio, S. (2023). “Leave your smartphone out of bed”: Quantitative analysis of smartphone use effect on sleep quality. Personal and Ubiquitous Computing, 27(2), 447–466. https://doi.org/10.1007/s00779-022-01694-w https://doi.org/10.1007/s00779-022-01694-w Self-archived version Kheirinejad, S., Visuri, A., Suryanarayana, S. A., & Hosio, S. (2023). Exploring mHealth applications for self-management of chronic low back pain: A survey of features and benefits. Heliyon, 9(6), e16586. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2023.e16586 https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2023.e16586 Self-archived version Kheirinejad, S., Alorwu, A., Visuri, A., & Hosio, S. (2022). Contrasting the expectations and experiences related to mobile health use for chronic pain: Questionnaire study. JMIR Human Factors, 9(3), e38265. https://doi.org/10.2196/38265 https://doi.org/10.2196/38265 Self-archived version Kheirinejad, S., Lee, J., Visuri, A., Lee, D. T., Dow, S. P., Geng, S., Yatani, K., & Hosio, S. (2024). Understanding perspectives on the potential roles of chatbots in online synchronous health discussions. Manuscript submitted for publication. Alorwu, A., Kheirinejad, S., Van Berkel, N., Kinnula, M., Ferreira, D., Visuri, A., & Hosio, S. (2021). Assessing MyData scenarios: Ethics, concerns, and the promise. Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 1–11. https://doi.org/10.1145/3411764.3445213 https://doi.org/10.1145/3411764.3445213 Self-archived version Tiivistelmä
Mobiiliterveys on noussut lupaavaksi alueeksi terveydenhuoltojärjestelmien parantamiseksi maailmanlaajuisesti, hyödyntäen erilaisia teknologioita, kuten mobiilisovelluksia, telelääketieteen alustoja ja puettavia laitteita, edistääkseen positiivisia terveyskäyttäytymisiä ja parantaakseen terveydenhuollon tuloksia. Nämä ratkaisut yhdistävät antureita, mobiililaitteita ja viestintäteknologioita, mahdollistaen käyttäjien seurata fysiologisia parametreja, kuten sydämen sykettä, veren happitasoa ja fyysistä aktiivisuutta, samalla kun ne tarjoavat oivalluksia unikäyttäytymisestä ja edistävät terveellisempiä elämäntapoja.
Älypuhelinten ja puettavien laitteiden kasvava edullisuus ja saatavuus ovat helpottaneet mHealth-ratkaisujen laajaa käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Huolimatta potentiaalistaan, mHealth kohtaa haasteita, kuten rajallinen tietoisuus, riittämätön näyttö tehokkuudesta, käytettävyysongelmat ja yksityisyydensuojakysymykset. Näiden haasteiden ratkaiseminen on elintärkeää, jotta mHealth vaikutus terveydenhuollon toimitukseen ja kansanterveyden tuloksiin saadaan maksimoitua.
Tämä väitöskirja tutkii, miten loppukäyttäjät kokevat mHealth-ratkaisut itsehallinnassa. Se tarkastelee heidän näkemyksiään nykyaikaisten mHealth-ratkaisujen, kuten älypuhelinten ja puettavien laitteiden, käytöstä terveydenhallinnassa ja käsittelee mHealth-ratkaisujen rajoituksia, huolenaiheita ja mahdollisia parannuksia.
Tämän väitöskirjan löydökset korostavat puettavien laitteiden ja mobiilisovellusten merkittävää potentiaalia vaikuttaa myönteisesti terveydenhallintaan, kuten unenlaadun parantamiseen ja kroonisen kivun hallintaan. Tärkeä oivallus on loppukäyttäjien näkökulman arvo, jota rikastavat terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden näkemykset, mikä auttaa kehittämään parempia mHealth-ratkaisuja. Nämä ratkaisut integroivat ominaisuuksia, jotka vastaavat todellisia käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Keskeisiä ominaisuuksia ovat personointi, räätälöinti ja kyky helpottaa vuorovaikutusta terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ne varmistavat myös käyttäjätietojen eettisen hallinnan. Tutkimus kuitenkin paljasti myös haasteita. Näihin kuuluvat huolenaiheet ovat tietosuoja, tiedon tarkkuus ja mHealth-ratkaisujen luotettavuus. Osajulkaisut Kuosmanen, E., Visuri, A., Kheirinejad, S., Van Berkel, N., Koskimäki, H., Ferreira, D., & Hosio, S. (2022). How does sleep tracking influence your life? : Experiences from a longitudinal field study with a wearable ring. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 6(MHCI), 1–19. https://doi.org/10.1145/3546720 https://doi.org/10.1145/3546720 Rinnakkaistallennettu versio Kheirinejad, S., Visuri, A., Ferreira, D., & Hosio, S. (2023). “Leave your smartphone out of bed”: Quantitative analysis of smartphone use effect on sleep quality. Personal and Ubiquitous Computing, 27(2), 447–466. https://doi.org/10.1007/s00779-022-01694-w https://doi.org/10.1007/s00779-022-01694-w Rinnakkaistallennettu versio Kheirinejad, S., Visuri, A., Suryanarayana, S. A., & Hosio, S. (2023). Exploring mHealth applications for self-management of chronic low back pain: A survey of features and benefits. Heliyon, 9(6), e16586. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2023.e16586 https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2023.e16586 Rinnakkaistallennettu versio Kheirinejad, S., Alorwu, A., Visuri, A., & Hosio, S. (2022). Contrasting the expectations and experiences related to mobile health use for chronic pain: Questionnaire study. JMIR Human Factors, 9(3), e38265. https://doi.org/10.2196/38265 https://doi.org/10.2196/38265 Rinnakkaistallennettu versio Kheirinejad, S., Lee, J., Visuri, A., Lee, D. T., Dow, S. P., Geng, S., Yatani, K., & Hosio, S. (2024). Understanding perspectives on the potential roles of chatbots in online synchronous health discussions. Manuscript submitted for publication. Alorwu, A., Kheirinejad, S., Van Berkel, N., Kinnula, M., Ferreira, D., Visuri, A., & Hosio, S. (2021). Assessing MyData scenarios: Ethics, concerns, and the promise. Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 1–11. https://doi.org/10.1145/3411764.3445213 https://doi.org/10.1145/3411764.3445213 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence via remote access on 15 November 2024, at 2 p.m.Abstract:
Mobile health (mHealth) has emerged as a promising domain for enhancing healthcare systems worldwide, leveraging various technologies such as mobile applications (apps), telemedicine platforms, and wearable devices to promote positive health behaviours and improve outcomes. These solutions integrate sensors, mobile devices, and communication technologies, enabling users to monitor physiological parameters such as heart rate, blood oxygen levels, and physical activity while providing insights into sleep patterns and fostering healthier lifestyles. The increasing affordability and accessibility of smartphones and wearables have facilitated the widespread adoption of mHealth solutions globally. Despite its potential, mHealth faces challenges, including limited awareness, insufficient evidence of efficacy, usability concerns, and privacy issues. Addressing these challenges is vital for maximising the impact of mHealth on healthcare delivery and improving public health outcomes.
This thesis examines how end-users experience mHealth solutions for self-management. It explores their perceptions of using modern mHealth solutions, such as smartphones and wearable devices, for health management and addresses the limitations, concerns, and potential advancements in mHealth solutions.
The findings of this thesis highlight the significant potential of wearable devices and mobile apps to positively influence health management, such as improving sleep quality and aiding in chronic pain management. A significant contribution is the end users' perspective, enriched by insights from health professionals and researchers, which helps develop better mHealth solutions. These solutions integrate features that meet actual user needs and preferences. Key features include personalisation, customisation, and the ability to facilitate interactions with health professionals. However, the research also revealed challenges. These include concerns over data privacy, accuracy, and reliability of information from mHealth solutions.Tiivistelmä
Mobiiliterveys on noussut lupaavaksi alueeksi terveydenhuoltojärjestelmien parantamiseksi maailmanlaajuisesti, hyödyntäen erilaisia teknologioita, kuten mobiilisovelluksia, telelääketieteen alustoja ja puettavia laitteita, edistääkseen positiivisia terveyskäyttäytymisiä ja parantaakseen terveydenhuollon tuloksia. Nämä ratkaisut yhdistävät antureita, mobiililaitteita ja viestintäteknologioita, mahdollistaen käyttäjien seurata fysiologisia parametreja, kuten sydämen sykettä, veren happitasoa ja fyysistä aktiivisuutta, samalla kun ne tarjoavat oivalluksia unikäyttäytymisestä ja edistävät terveellisempiä elämäntapoja.
Älypuhelinten ja puettavien laitteiden kasvava edullisuus ja saatavuus ovat helpottaneet mHealth-ratkaisujen laajaa käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Huolimatta potentiaalistaan, mHealth kohtaa haasteita, kuten rajallinen tietoisuus, riittämätön näyttö tehokkuudesta, käytettävyysongelmat ja yksityisyydensuojakysymykset. Näiden haasteiden ratkaiseminen on elintärkeää, jotta mHealth vaikutus terveydenhuollon toimitukseen ja kansanterveyden tuloksiin saadaan maksimoitua.
Tämä väitöskirja tutkii, miten loppukäyttäjät kokevat mHealth-ratkaisut itsehallinnassa. Se tarkastelee heidän näkemyksiään nykyaikaisten mHealth-ratkaisujen, kuten älypuhelinten ja puettavien laitteiden, käytöstä terveydenhallinnassa ja käsittelee mHealth-ratkaisujen rajoituksia, huolenaiheita ja mahdollisia parannuksia.
Tämän väitöskirjan löydökset korostavat puettavien laitteiden ja mobiilisovellusten merkittävää potentiaalia vaikuttaa myönteisesti terveydenhallintaan, kuten unenlaadun parantamiseen ja kroonisen kivun hallintaan. Tärkeä oivallus on loppukäyttäjien näkökulman arvo, jota rikastavat terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden näkemykset, mikä auttaa kehittämään parempia mHealth-ratkaisuja. Nämä ratkaisut integroivat ominaisuuksia, jotka vastaavat todellisia käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä. Keskeisiä ominaisuuksia ovat personointi, räätälöinti ja kyky helpottaa vuorovaikutusta terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ne varmistavat myös käyttäjätietojen eettisen hallinnan. Tutkimus kuitenkin paljasti myös haasteita. Näihin kuuluvat huolenaiheet ovat tietosuoja, tiedon tarkkuus ja mHealth-ratkaisujen luotettavuus
CrowdUI: supporting web design with the crowd
No full textWeb design is a complex and challenging task. It involves making many design decisions that materialise preconceived notions of user needs that may or may not be true. In this paper, we investigate supporting the co-design of a website with visual feedback elicited from the website's community of users. Website users can express their needs by re-arranging and modifying the website's layout and design. To explore and validate this idea, we present CrowdUI, a web-based tool that enables members of the community of a website to visually express their design improvement ideas, frustrations and needs, and to send this feedback to the person in charge of designing or maintaining the website. CrowdUI is validated in a study with 45 users of a popular social media and networking website. Second, our qualitative evaluation with 60 experienced web developers shows that CrowdUI is able to elicit diverse and meaningful feedback. Put together, our results suggest that CrowdUI's approach constitutes a productive setting for eliciting visual feedback from the user community as a complement to traditional ways of eliciting feedback and participatory design. Finally, based on our experiences, we discuss a design space for crowdsourced web design and provide design recommendations for similar future tools.</p
Spatial empathy : digitally bridging human experience
No full textAbstract
The development of beneficial technologies and safe, enjoyable spaces necessitates an appropriate understanding of humans. Two crucial aspects of this understanding include the experience of space and social interactions. Spatial experience stems from embodiment and existential conditions and is a construct of various individual facets: personal traits, cultural background, and subjective evaluations of the environment. Empathy then, is the capability of prosocial behavior to feel the experiences of another human. Empathy is traditionally understood as a character trait consisting of cognitive and affective aspects, allowing one to understand and feel another’s experiences, respectively. While human-computer interaction (HCI) research has not explored these topics together, there is a need for a vocabulary and perspective that emphasizes human spatiality.
As a novel contribution that bridges the social and spatial parts of human experience, this thesis develops the notion of spatial empathy to describe how people empathize with the spatial experiences of others. The thesis has a transdisciplinary focus on the human spatial experience in the intersection of HCI and architecture to develop the state of the art in understanding spatial experience and empathy. The mixed-methods research follows a grounded theory methodology, where the five research articles are grounded in human experiences and provide empirical and non-empirical findings. Specifically, the thesis aims at three objectives: 1) Develop research instruments for exploring spatial experience and empathy, 2) Apply the research instruments and complementary methods for an increased understanding of spatial empathy, and 3) Construct middle-range theory for spatial empathy.
As the final contribution of the thesis, the findings from the research articles are synthesized into sensitizing concepts for spatial empathy that build a theory to support spatial empathy. We hypothesize that using spatial empathy as a design perspective can enable practitioners to better help users participate in the design processes, for safer and more functional environments, and HCI technologies that account for human spatiality. Additionally, spatial empathy enables researchers to further develop the theory and test how it is affected by different communication methods, demographics, and spatial experiences. Original papers Paananen, V., Oppenlaender, J., Goncalves, J., Hettiachchi, D., & Hosio, S. (2021). Investigating human scale spatial experience. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 5(ISS), 1–18. https://doi.org/10.1145/3488541 https://doi.org/10.1145/3488541 Self-archived version Paananen, V., Oppenlaender, J., van Berkel, N., & Hosio, S. (2024). Spatial experience for the metaverse. Manuscript submitted for publication. Paananen, V., Kiarostami, M. S., Lik-Hang, L., Braud, T., & Hosio, S. (2024). From digital media to empathic spaces: A systematic review of empathy research in extended reality environments. ACM Computing Surveys, 56(5), 114. https://doi.org/10.1145/3626518 https://doi.org/10.1145/3626518 Self-archived version Paananen, V., Kuosmanen, E., Lehtinen, S., & Hosio, S. (2023). ”See the place with different eyes": Fostering empathy by communicating spatial experience". Proceedings of the 6th Media Architecture Biennale Conference, 1–13. https://doi.org/10.1145/3627611.3627612 https://doi.org/10.1145/3627611.3627612 Self-archived version Paananen, V., Visuri, A., Van Berkel, N., & Hosio, S. (2023). Eliciting empathy towards urban accessibility issues. Proceedings of the 15th Biannual Conference of the Italian SIGCHI Chapter, 1–13. https://doi.org/10.1145/3605390.3605416 https://doi.org/10.1145/3605390.3605416 Self-archived version Tiivistelmä
Hyödyllisten teknologioiden ja turvallisten, miellyttävien tilojen kehittäminen edellyttää asianmukaista ymmärrystä ihmisistä. Kaksi ratkaisevaa osaa tähän ymmärrykseen ovat tilakokemus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tilakokemus on seurausta kehollisuudesta ja eksistentiaalisista tekijöistä, ja se on yksilön eri puolien, kuten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kulttuuritaustan ja ympäristön subjektiivisten arvioiden muodostama konstruktio. Empatia on siis prososiaalisen käyttäytymisen kyky tuntea toisen ihmisen kokemuksia. Empatia ymmärretään perinteisesti luonteenpiirteenä, joka koostuu kognitiivisista ja affektiivisista puolista, joiden avulla ihminen pystyy ymmärtämään ja tuntemaan toisen ihmisen kokemuksia. Vaikka ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) tutkimuksessa ei ole tutkittu näitä aiheita yhdessä, tarvitaan sanastoa ja näkökulmaa, jossa korostetaan ihmisen tilallisuutta.
Tässä väitöskirjassa kehitetään uutena tavoitteena, joka yhdistää inhimillisen kokemuksen sosiaaliset ja tilalliset osat, tilaempatian käsite kuvaamaan sitä, miten ihmiset tuntevat empatiaa toisten ihmisten tilallisia kokemuksia kohtaan. Väitöskirjassa keskitytään tieteidenvälisesti ihmisen tilakokemukseen HCI:n ja arkkitehtuurin rajapinnassa, jotta voidaan kehittää tilakokemuksen ja empatian ymmärtämisen nykytilaa. Monimenetelmäinen tutkimus noudattaa grounded theory -metodologiaa, jossa viisi tutkimusartikkelia pohjautuvat ihmisten kokemuksiin ja tarjoavat empiirisiä ja ei-empiirisiä havaintoja. Väitöskirjalla pyritään erityisesti kolmeen tavoitteeseen: 1) kehittää tutkimusvälineitä tilakokemuksen ja empatian tutkimiseksi, 2) soveltaa tutkimusvälineitä ja täydentäviä menetelmiä tilallisen empatian ymmärtämisen lisäämiseksi ja 3) rakentaa keskitason teoriaa tilallisesta empatiasta.
Väitöskirjan viimeisenä tuloksena tutkimusartikkeleista saadut tulokset syntetisoidaan tilallisen empatian herkistäviksi käsitteiksi, jotka rakentavat teoriaa tilallisen empatian tueksi. Hypoteesimme on, että käyttämällä tilaempatiaa suunnittelunäkökulmana ammattilaiset voivat auttaa käyttäjiä paremmin osallistumaan suunnitteluprosesseihin, turvallisempiin ja toimivampiin ympäristöihin, ja HCI-teknologioihin, jotka ottavat huomioon ihmisen tilallisuuden. Lisäksi tilaempatia antaa tutkijoille mahdollisuuden jatkokehittää teoriaa edelleen ja testata, miten erilaiset viestintämenetelmät, demografiat ja tilalliset kokemukset vaikuttavat siihen. Osajulkaisut Paananen, V., Oppenlaender, J., Goncalves, J., Hettiachchi, D., & Hosio, S. (2021). Investigating human scale spatial experience. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, 5(ISS), 1–18. https://doi.org/10.1145/3488541 https://doi.org/10.1145/3488541 Rinnakkaistallennettu versio Paananen, V., Oppenlaender, J., van Berkel, N., & Hosio, S. (2024). Spatial experience for the metaverse. Manuscript submitted for publication. Paananen, V., Kiarostami, M. S., Lik-Hang, L., Braud, T., & Hosio, S. (2024). From digital media to empathic spaces: A systematic review of empathy research in extended reality environments. ACM Computing Surveys, 56(5), 114. https://doi.org/10.1145/3626518 https://doi.org/10.1145/3626518 Rinnakkaistallennettu versio Paananen, V., Kuosmanen, E., Lehtinen, S., & Hosio, S. (2023). ”See the place with different eyes": Fostering empathy by communicating spatial experience". Proceedings of the 6th Media Architecture Biennale Conference, 1–13. https://doi.org/10.1145/3627611.3627612 https://doi.org/10.1145/3627611.3627612 Rinnakkaistallennettu versio Paananen, V., Visuri, A., Van Berkel, N., & Hosio, S. (2023). Eliciting empathy towards urban accessibility issues. Proceedings of the 15th Biannual Conference of the Italian SIGCHI Chapter, 1–13. https://doi.org/10.1145/3605390.3605416 https://doi.org/10.1145/3605390.3605416 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 15 May 2024, at 12 noonAbstract
The development of beneficial technologies and safe, enjoyable spaces necessitates an appropriate understanding of humans. Two crucial aspects of this understanding include the experience of space and social interactions. Spatial experience stems from embodiment and existential conditions and is a construct of various individual facets: personal traits, cultural background, and subjective evaluations of the environment. Empathy then, is the capability of prosocial behavior to feel the experiences of another human. Empathy is traditionally understood as a character trait consisting of cognitive and affective aspects, allowing one to understand and feel another’s experiences, respectively. While human-computer interaction (HCI) research has not explored these topics together, there is a need for a vocabulary and perspective that emphasizes human spatiality.
As a novel contribution that bridges the social and spatial parts of human experience, this thesis develops the notion of spatial empathy to describe how people empathize with the spatial experiences of others. The thesis has a transdisciplinary focus on the human spatial experience in the intersection of HCI and architecture to develop the state of the art in understanding spatial experience and empathy. The mixed-methods research follows a grounded theory methodology, where the five research articles are grounded in human experiences and provide empirical and non-empirical findings. Specifically, the thesis aims at three objectives: 1) Develop research instruments for exploring spatial experience and empathy, 2) Apply the research instruments and complementary methods for an increased understanding of spatial empathy, and 3) Construct middle-range theory for spatial empathy.
As the final contribution of the thesis, the findings from the research articles are synthesized into sensitizing concepts for spatial empathy that build a theory to support spatial empathy. We hypothesize that using spatial empathy as a design perspective can enable practitioners to better help users participate in the design processes, for safer and more functional environments, and HCI technologies that account for human spatiality. Additionally, spatial empathy enables researchers to further develop the theory and test how it is affected by different communication methods, demographics, and spatial experiences.Tiivistelmä
Hyödyllisten teknologioiden ja turvallisten, miellyttävien tilojen kehittäminen edellyttää asianmukaista ymmärrystä ihmisistä. Kaksi ratkaisevaa osaa tähän ymmärrykseen ovat tilakokemus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tilakokemus on seurausta kehollisuudesta ja eksistentiaalisista tekijöistä, ja se on yksilön eri puolien, kuten henkilökohtaisten ominaisuuksien, kulttuuritaustan ja ympäristön subjektiivisten arvioiden muodostama konstruktio. Empatia on siis prososiaalisen käyttäytymisen kyky tuntea toisen ihmisen kokemuksia. Empatia ymmärretään perinteisesti luonteenpiirteenä, joka koostuu kognitiivisista ja affektiivisista puolista, joiden avulla ihminen pystyy ymmärtämään ja tuntemaan toisen ihmisen kokemuksia. Vaikka ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) tutkimuksessa ei ole tutkittu näitä aiheita yhdessä, tarvitaan sanastoa ja näkökulmaa, jossa korostetaan ihmisen tilallisuutta.
Tässä väitöskirjassa kehitetään uutena tavoitteena, joka yhdistää inhimillisen kokemuksen sosiaaliset ja tilalliset osat, tilaempatian käsite kuvaamaan sitä, miten ihmiset tuntevat empatiaa toisten ihmisten tilallisia kokemuksia kohtaan. Väitöskirjassa keskitytään tieteidenvälisesti ihmisen tilakokemukseen HCI:n ja arkkitehtuurin rajapinnassa, jotta voidaan kehittää tilakokemuksen ja empatian ymmärtämisen nykytilaa. Monimenetelmäinen tutkimus noudattaa grounded theory -metodologiaa, jossa viisi tutkimusartikkelia pohjautuvat ihmisten kokemuksiin ja tarjoavat empiirisiä ja ei-empiirisiä havaintoja. Väitöskirjalla pyritään erityisesti kolmeen tavoitteeseen: 1) kehittää tutkimusvälineitä tilakokemuksen ja empatian tutkimiseksi, 2) soveltaa tutkimusvälineitä ja täydentäviä menetelmiä tilallisen empatian ymmärtämisen lisäämiseksi ja 3) rakentaa keskitason teoriaa tilallisesta empatiasta.
Väitöskirjan viimeisenä tuloksena tutkimusartikkeleista saadut tulokset syntetisoidaan tilallisen empatian herkistäviksi käsitteiksi, jotka rakentavat teoriaa tilallisen empatian tueksi. Hypoteesimme on, että käyttämällä tilaempatiaa suunnittelunäkökulmana ammattilaiset voivat auttaa käyttäjiä paremmin osallistumaan suunnitteluprosesseihin, turvallisempiin ja toimivampiin ympäristöihin, ja HCI-teknologioihin, jotka ottavat huomioon ihmisen tilallisuuden. Lisäksi tilaempatia antaa tutkijoille mahdollisuuden jatkokehittää teoriaa edelleen ja testata, miten erilaiset viestintämenetelmät, demografiat ja tilalliset kokemukset vaikuttavat siihen
Human evaluation and tool development for online content credibility
No full textAbstract
The Internet has become a primary source of information for people worldwide. With their heavy reliance on user-generated content, social media platforms play an important role in this change. People are making decisions based on online sources, such as social media. However, the credibility of user-generated content is being increasingly questioned, ranging from verified truths to unfounded rumours. The prevalence of misleading health information is one of the most worrying issues. Misleading health information can lead to harmful behaviours. Although measures such as content moderation are taken to combat misinformation, the scale of this problem requires sophisticated solutions. This underscores the urgent need for research to be conducted on the credibility of online content and solutions to manage misinformation.
This thesis is conducted with two core objectives: 1) To gain an understanding of the credibility of social media content from the perspectives of laypeople. 2) To investigate potential solutions to help individuals adapt to the current online environment flooded with misinformation.
This thesis employed a combination of methods to examine factors that affect people's credibility assessment process based on empirical investigations. The studies were designed to capture the behaviour of real people and included controlled online experiments to explore how participants evaluate the credibility of different types of information. In addition, the research investigated the use of advanced AI tools to simplify complex medical content. This approach aimed to enhance users’ understanding and improve their ability to make informed decisions.
The findings of this thesis revealed laypeople's perspectives on the challenges of social media credibility. The research identified multiple important factors affecting the credibility assessment process. Furthermore, the research on using LLMs to simplify complex medical content demonstrated promise in improving accessibility to complex medical literature.
As the thesis's final contribution, the findings highlighted the complex challenges and trade-offs in combatting misinformation. It provided promising solutions for combatting misinformation and improving the accessibility of complex medical literature. Furthermore, it offered valuable advice for researchers who aim to combat misinformation. Original papers Li, J., Kuutila, M., Huusko, E., Kariyakarawana, N., Savic, M., Ahooie, N. N., Hosio, S., & Mäntylä, M. (2023). Assessing credibility factors of short-form social media posts: A crowdsourced online experiment. Proceedings of the 15th Biannual Conference of the Italian SIGCHI Chapter, 1–14. https://doi.org/10.1145/3605390.3605406 https://doi.org/10.1145/3605390.3605406 Li, J., Paananen, V., Suryanarayana, S. A., Huusko, E., Kuutila, M., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2023). It is an online platform and not the real world, I don’t care much: Investigating Twitter profile credibility with an online machine learning-based tool. Proceedings of the 2023 Conference on Human Information Interaction and Retrieval, 117–127. https://doi.org/10.1145/3576840.3578308 https://doi.org/10.1145/3576840.3578308 Self-archived version Li, J., Huusko, E., Ahooie, N. N., Kuutila, M., Huotala, A., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2025). Credtwi: Investigating social media credibility with a browser plugin. International Journal of Human–Computer Interaction, 1–17. https://doi.org/10.1080/10447318.2025.2480885 https://doi.org/10.1080/10447318.2025.2480885 Self-archived version Li, J., Ahooie, N. N., Paananen, V., Visuri, A., Szabó, D., Kuutila, M., Yatani, K., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2025). "Honestly, I could lose a few hours on PubMed quite easily": Breaking down the reading barriers of medical literature with an LLM-powered browser extension. Manuscript submitted for publication. Tiivistelmä
Internetistä on tullut ensisijainen tietolähde ihmisille maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen median alustat ovat riippuvaisia käyttäjien luomasta sisällöstä, jonka vuoksi näillä alustoilla on erittäin tärkeä rooli tässä muutoksessa. Ihmiset tekevät yhä enemmän verkkopohjaisiin lähteisiin, kuten sosiaaliseen mediaan, perustuvia päätöksiä. Käyttäjien luoman sisällön uskottavuutta kuitenkin kyseenalaistetaan yhä enemmän, kun sisältöihin kuuluu todennettujen totuuksien lisäksi myös perusteettomia huhuja. Harhaanjohtavien terveyteen liittyvien tietojen yleisyys on yksi huolestuttavimmista asioista. Harhaanjohtavat terveyteen liittyvät tiedot voivat johtaa haitalliseen käyttäytymiseen, kuten lääketieteellisten neuvojen vastustamiseen tai rokotteiden ottamisen epäröintiin. Tämä korostaa verkkosisällön uskottavuutta ja väärän tiedon hallintaa koskevan tutkimuksen kiireellistä tarvetta.
Tämän opinnäytetyön kaksi keskeistä tavoitetta ovat: 1) saada käsitys sosiaalisen median sisällön uskottavuudesta maalikkojen näkökulmasta, ja 2) tutkia mahdollisia ratkaisuja, joilla yksilöitä voidaan auttaa sopeutumaan nykyiseen verkkoympäristöön, joka tulvii väärää tietoa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin useita eri menetelmiä, joilla tutkittiin ihmisten uskottavuutta koskevaan arviointiprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät perustuivat empiirisiin tutkimuksiin, joissa käytettiin tarkoituksenmukaisesti kehitettyjä tutkimusmittareita, joita täydennettiin verkkokokeiluilla. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin edistyneiden tekoälytyökalujen käyttöä monimutkaisen lääketieteellisen sisällön yksinkertaistamiseksi. Tällä lähestymistavalla pyrittiin parantamaan käyttäjien ymmärrystä ja päätöksentekoa terveysasioissa.
Opinnäytetyön tulokset paljastivat maallikkojen näkökulmia sosiaalisen median uskottavuutta koskeviin haasteisiin. Tutkimuksessa tunnistettiin useita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat uskottavuuden arviointiprosessiin. Lisäksi tutkimus suurten kielimallien käytöstä terveyden lukutaitoa.
Tutkimusartikkeleiden havainnot korostivat monimutkaisten haasteiden ja kompromissien osuutta väärän tiedon torjumisessa digitaaliaikana. Se tarjosi lupaavia ratkaisuja väärän tiedon torjumiseksi ja monimutkaisen lääketieteellisen kirjallisuuden saatavuuden parantamiseksi laajemmalle yleisölle. Lisäksi se tarjosi arvokkaita neuvoja tutkijoille, jotka pyrkivät torjumaan väärää tietoa. Osajulkaisut Li, J., Kuutila, M., Huusko, E., Kariyakarawana, N., Savic, M., Ahooie, N. N., Hosio, S., & Mäntylä, M. (2023). Assessing credibility factors of short-form social media posts: A crowdsourced online experiment. Proceedings of the 15th Biannual Conference of the Italian SIGCHI Chapter, 1–14. https://doi.org/10.1145/3605390.3605406 https://doi.org/10.1145/3605390.3605406 Li, J., Paananen, V., Suryanarayana, S. A., Huusko, E., Kuutila, M., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2023). It is an online platform and not the real world, I don’t care much: Investigating Twitter profile credibility with an online machine learning-based tool. Proceedings of the 2023 Conference on Human Information Interaction and Retrieval, 117–127. https://doi.org/10.1145/3576840.3578308 https://doi.org/10.1145/3576840.3578308 Rinnakkaistallennettu versio Li, J., Huusko, E., Ahooie, N. N., Kuutila, M., Huotala, A., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2025). Credtwi: Investigating social media credibility with a browser plugin. International Journal of Human–Computer Interaction, 1–17. https://doi.org/10.1080/10447318.2025.2480885 https://doi.org/10.1080/10447318.2025.2480885 Rinnakkaistallennettu versio Li, J., Ahooie, N. N., Paananen, V., Visuri, A., Szabó, D., Kuutila, M., Yatani, K., Mäntylä, M., & Hosio, S. (2025). "Honestly, I could lose a few hours on PubMed quite easily": Breaking down the reading barriers of medical literature with an LLM-powered browser extension. Manuscript submitted for publication. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the Tönning auditorium (L4), Linnanmaa, on 13 June, at 10 noonAbstract
The Internet has become a primary source of information for people worldwide. With their heavy reliance on user-generated content, social media platforms play an important role in this change. People are making decisions based on online sources, such as social media. However, the credibility of user-generated content is being increasingly questioned, ranging from verified truths to unfounded rumours. The prevalence of misleading health information is one of the most worrying issues. Misleading health information can lead to harmful behaviours. Although measures such as content moderation are taken to combat misinformation, the scale of this problem requires sophisticated solutions. This underscores the urgent need for research to be conducted on the credibility of online content and solutions to manage misinformation.
This thesis is conducted with two core objectives: 1) To gain an understanding of the credibility of social media content from the perspectives of laypeople. 2) To investigate potential solutions to help individuals adapt to the current online environment flooded with misinformation.
This thesis employed a combination of methods to examine factors that affect people's credibility assessment process based on empirical investigations. The studies were designed to capture the behaviour of real people and included controlled online experiments to explore how participants evaluate the credibility of different types of information. In addition, the research investigated the use of advanced AI tools to simplify complex medical content. This approach aimed to enhance users’ understanding and improve their ability to make informed decisions.
The findings of this thesis revealed laypeople's perspectives on the challenges of social media credibility. The research identified multiple important factors affecting the credibility assessment process. Furthermore, the research on using LLMs to simplify complex medical content demonstrated promise in improving accessibility to complex medical literature.
As the thesis's final contribution, the findings highlighted the complex challenges and trade-offs in combatting misinformation. It provided promising solutions for combatting misinformation and improving the accessibility of complex medical literature. Furthermore, it offered valuable advice for researchers who aim to combat misinformation.Tiivistelmä
Internetistä on tullut ensisijainen tietolähde ihmisille maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen median alustat ovat riippuvaisia käyttäjien luomasta sisällöstä, jonka vuoksi näillä alustoilla on erittäin tärkeä rooli tässä muutoksessa. Ihmiset tekevät yhä enemmän verkkopohjaisiin lähteisiin, kuten sosiaaliseen mediaan, perustuvia päätöksiä. Käyttäjien luoman sisällön uskottavuutta kuitenkin kyseenalaistetaan yhä enemmän, kun sisältöihin kuuluu todennettujen totuuksien lisäksi myös perusteettomia huhuja. Harhaanjohtavien terveyteen liittyvien tietojen yleisyys on yksi huolestuttavimmista asioista. Harhaanjohtavat terveyteen liittyvät tiedot voivat johtaa haitalliseen käyttäytymiseen, kuten lääketieteellisten neuvojen vastustamiseen tai rokotteiden ottamisen epäröintiin. Tämä korostaa verkkosisällön uskottavuutta ja väärän tiedon hallintaa koskevan tutkimuksen kiireellistä tarvetta.
Tämän opinnäytetyön kaksi keskeistä tavoitetta ovat: 1) saada käsitys sosiaalisen median sisällön uskottavuudesta maalikkojen näkökulmasta, ja 2) tutkia mahdollisia ratkaisuja, joilla yksilöitä voidaan auttaa sopeutumaan nykyiseen verkkoympäristöön, joka tulvii väärää tietoa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin useita eri menetelmiä, joilla tutkittiin ihmisten uskottavuutta koskevaan arviointiprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät perustuivat empiirisiin tutkimuksiin, joissa käytettiin tarkoituksenmukaisesti kehitettyjä tutkimusmittareita, joita täydennettiin verkkokokeiluilla. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin edistyneiden tekoälytyökalujen käyttöä monimutkaisen lääketieteellisen sisällön yksinkertaistamiseksi. Tällä lähestymistavalla pyrittiin parantamaan käyttäjien ymmärrystä ja päätöksentekoa terveysasioissa.
Opinnäytetyön tulokset paljastivat maallikkojen näkökulmia sosiaalisen median uskottavuutta koskeviin haasteisiin. Tutkimuksessa tunnistettiin useita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat uskottavuuden arviointiprosessiin. Lisäksi tutkimus suurten kielimallien käytöstä terveyden lukutaitoa.
Tutkimusartikkeleiden havainnot korostivat monimutkaisten haasteiden ja kompromissien osuutta väärän tiedon torjumisessa digitaaliaikana. Se tarjosi lupaavia ratkaisuja väärän tiedon torjumiseksi ja monimutkaisen lääketieteellisen kirjallisuuden saatavuuden parantamiseksi laajemmalle yleisölle. Lisäksi se tarjosi arvokkaita neuvoja tutkijoille, jotka pyrkivät torjumaan väärää tietoa
Parkinsonin taudin itsehoidon tukeminen teknologian avulla
No full textAbstractParkinson’s disease (PD) is an incurable neurodegenerative disorder. It is estimated that more than 9 million individuals globally suffered from PD in 2020, and the number of patients is predicted to exceed 12 million by 2040. PD is the fastest growing neurological disorder, with the ageing population being a fundamental driver. PD motor and non-motor symptoms have a significant impact on patients’ life. From the patient’s perspective, the three most prevalent symptoms are tremors, slowness, and stiffness in the early stages, and varying medication effect (“wearing-off”) in the later stages. Self-care is an essential part of living with a chronic condition. Self-care refers to all actions that aim to minimise the disease’s impact on daily life.Self-care activities can be categorised into maintenance, monitoring, and management. The objectives of this thesis were to create new applications for supporting daily life with PD, i.e. enhancing self-care on all three categories.First, we implemented a mobile application, STOP, to enable patients’ self-assessment and aid in medication adherence. STOP is evaluated with PD patients. The STOP application provides a medication journal to support medication-timely adherence. We demonstrate that accelerometer data from STOP are useful for tremor detection. In relation to this, we introduce the Tremor Intensity Parameter (TIP), calculated with the metrics characterising the accelerometer signal in the time-frequency domain. We digitised the traditional spiral drawing used in the assessment of PD and extended it with a square drawing task. We found the drawing performance differed with PD patients and age matching controls. We found PD patients receptive to digital tools — such as STOP — to track their medication intake and symptoms. The possibility of sharing the data with medical personnel to improve and assist their own care would motivate the use of digital tools. In future, we assume the use of digital monitoring tools will increase among PD patients if care personnel utilise the collected data, which requires interoperability with medical databases and standardised data formats.As a second application, we collected and assessed community-contributed self-care techniques, and established and evaluated an open online repository, the PDCareBox, for PD self-care practice data. The peer-provided data is actionable and understandable, and in a daily life context, supplement clinical information of PD. The PDCareBox provides an organised way to share and discover the knowledge gained by the experience of living with PD.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kuosmanen, E., Kan, V., Vega, J., Visuri, A., Nishiyama, Y., Dey, A. K., Harper, S., & Ferreira, D. (2019). Challenges of Parkinson’s disease: User experiences with STOP. Proceedings of the 21st International Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and Services, 1–11. https://doi.org/10.1145/3338286.3340133Self-archived versionKuosmanen, E., Kan, V., Visuri, A., Hosio, S., & Ferreira, D. (2020). Let’s draw: Detecting and measuring Parkinson’s disease on smartphones. Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 1–9. https://doi.org/10.1145/3313831.3376864Self-archived versionKuosmanen, E., Wolling, F., Vega, J., Kan, V., Nishiyama, Y., Harper, S., Van Laerhoven, K., Hosio, S., & Ferreira, D. (2020). Smartphone-based monitoring of Parkinson disease: Quasi-experimental study to quantify hand tremor severity and medication effectiveness. JMIR MHealth and UHealth, 8(11), e21543. https://doi.org/10.2196/21543Self-archived versionKuosmanen, E., Huusko, E., van Berkel, N., Nunes, F., Vega, J., Goncalves, J., Khamis, M., Esteves, A., Ferreira, D., & Hosio, S. (2022). Exploring crowdsourced self-care techniques: A study on Parkinson’s disease. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäParkinsonin tauti on parantumaton hermostoa rappeuttava sairaus. Vuonna 2020 maailmanlaajuisesti arvioitiin olevan yli 9 miljoonaa Parkinsonia sairastavaa, ja määrän ennustetaan ylittävän 12 miljoonaa vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen myötä Parkinsonin taudista on tullut nopeimmin yleistyvä neurologinen sairaus. Taudin motoriset ja ei-motorisiset oireet vaikuttavat merkittävästi potilaan elämänlaatuun. Taudin alkuvaiheessa kolme yleisintä oiretta ovat vapina, hitaus ja jäykkyys, ja myöhemmissä vaiheissa vaihtelu lääkevasteessa.Itsehoito on tärkeä osa elämää kroonisen taudin kanssa. Toimia, joilla yritetään vähentää sairauden vaikutuksia päivittäiseen elämään, kutsutaan itsehoitokeinoiksi. Keskitason teoria kroonisen sairauden itsehoidosta jakaa itsehoidon kolmeen osa-alueeseen: ylläpitoon, seurantaan ja hallintaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli löytää uusia sovelluksia tukemaan Parkinsonin potilaiden arkea, eli tehostaa itsehoitoa näillä kolmella osa-alueella.Kehitimme mobiilisovelluksen STOP oireiden itsearviointiin ja lääkityksen aikataulun seurantaan. Sovellus evaluoitiin Parkinsonin potilaiden käytössä. Osoitimme, että kiihtyvyysanturin dataa voidaan käyttää vapinan havainnointiin. Määrittelimme aika- ja taajuustason tunnuslukujen avulla laskettavan Tremor Intensity Parameter (TIP) -parametrin kuvaamaan vapinan voimakkuutta. Teimme digitaalisen version perinteisestä spiraalin piirtotehtävästä, jota käytetään Parkinsonin taudin arvioinnissa. Sovellus tarjoaa myös neliön piirtotehtävän. Parkinsonin potilaiden ja vastaavan ikäisten verrokkien suoritus piirtotehtävissä eroaa. Tutkimuksessa saatiin selville, että Parkinsonia sairastavat ovat valmiita käyttämään digitaalisia työkaluja, kuten STOP, lääkityksen ja oireiden seurantaan, ja ovat halukkaita jakamaan kerätyt tiedot hoitohenkilöstön kanssa hoidon laadun parantamiseksi. Uskomme, että tulevaisuudessa Parkinsonia sairastavat käyttäisivät enemmän digitaalisia seurantatyökaluja, jos hoidossa hyödynnettäisiin kerättyä dataa. Tämä vaatisi yhteensopivuutta potilastietokantojen kanssa ja standardoituja dataformaatteja.Toinen kehittämämme sovellus on avoin online-työkalu PDCareBox Parkinsonin itsehoitokeinojen hakuun. Työkalun itsehoitokeinot on kerätty ja vertaisarvioitu Parkinsonin potilailta joukkoistamalla. Vertaistuotettu data on toimintakelpoista, ymmärrettävää ja arkipäivän kontekstissa, ja se täydentää lääketieteellistä tietoa Parkinsonista. PDCareBox tarjoaa organisoidun tavan kokemusperäisen tiedon jakamiseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kuosmanen, E., Kan, V., Vega, J., Visuri, A., Nishiyama, Y., Dey, A. K., Harper, S., & Ferreira, D. (2019). Challenges of Parkinson’s disease: User experiences with STOP. Proceedings of the 21st International Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and Services, 1–11. https://doi.org/10.1145/3338286.3340133Rinnakkaistallennettu versioKuosmanen, E., Kan, V., Visuri, A., Hosio, S., & Ferreira, D. (2020). Let’s draw: Detecting and measuring Parkinson’s disease on smartphones. Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 1–9. https://doi.org/10.1145/3313831.3376864Rinnakkaistallennettu versioKuosmanen, E., Wolling, F., Vega, J., Kan, V., Nishiyama, Y., Harper, S., Van Laerhoven, K., Hosio, S., & Ferreira, D. (2020). Smartphone-based monitoring of Parkinson disease: Quasi-experimental study to quantify hand tremor severity and medication effectiveness. JMIR MHealth and UHealth, 8(11), e21543. https://doi.org/10.2196/21543Rinnakkaistallennettu versioKuosmanen, E., Huusko, E., van Berkel, N., Nunes, F., Vega, J., Goncalves, J., Khamis, M., Esteves, A., Ferreira, D., & Hosio, S. (2022). Exploring crowdsourced self-care techniques: A study on Parkinson’s disease. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 5 August 2022, at 1:30 p.m.Abstract
Parkinson’s disease (PD) is an incurable neurodegenerative disorder. It is estimated that more than 9 million individuals globally suffered from PD in 2020, and the number of patients is predicted to exceed 12 million by 2040. PD is the fastest growing neurological disorder, with the ageing population being a fundamental driver. PD motor and non-motor symptoms have a significant impact on patients’ life. From the patient’s perspective, the three most prevalent symptoms are tremors, slowness, and stiffness in the early stages, and varying medication effect (“wearing-off”) in the later stages. Self-care is an essential part of living with a chronic condition. Self-care refers to all actions that aim to minimise the disease’s impact on daily life.
Self-care activities can be categorised into maintenance, monitoring, and management. The objectives of this thesis were to create new applications for supporting daily life with PD, i.e. enhancing self-care on all three categories.
First, we implemented a mobile application, STOP, to enable patients’ self-assessment and aid in medication adherence. STOP is evaluated with PD patients. The STOP application provides a medication journal to support medication-timely adherence. We demonstrate that accelerometer data from STOP are useful for tremor detection. In relation to this, we introduce the Tremor Intensity Parameter (TIP), calculated with the metrics characterising the accelerometer signal in the time-frequency domain. We digitised the traditional spiral drawing used in the assessment of PD and extended it with a square drawing task. We found the drawing performance differed with PD patients and age matching controls. We found PD patients receptive to digital tools — such as STOP — to track their medication intake and symptoms. The possibility of sharing the data with medical personnel to improve and assist their own care would motivate the use of digital tools. In future, we assume the use of digital monitoring tools will increase among PD patients if care personnel utilise the collected data, which requires interoperability with medical databases and standardised data formats.
As a second application, we collected and assessed community-contributed self-care techniques, and established and evaluated an open online repository, the PDCareBox, for PD self-care practice data. The peer-provided data is actionable and understandable, and in a daily life context, supplement clinical information of PD. The PDCareBox provides an organised way to share and discover the knowledge gained by the experience of living with PD.Tiivistelmä
Parkinsonin tauti on parantumaton hermostoa rappeuttava sairaus. Vuonna 2020 maailmanlaajuisesti arvioitiin olevan yli 9 miljoonaa Parkinsonia sairastavaa, ja määrän ennustetaan ylittävän 12 miljoonaa vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen myötä Parkinsonin taudista on tullut nopeimmin yleistyvä neurologinen sairaus. Taudin motoriset ja ei-motorisiset oireet vaikuttavat merkittävästi potilaan elämänlaatuun. Taudin alkuvaiheessa kolme yleisintä oiretta ovat vapina, hitaus ja jäykkyys, ja myöhemmissä vaiheissa vaihtelu lääkevasteessa.
Itsehoito on tärkeä osa elämää kroonisen taudin kanssa. Toimia, joilla yritetään vähentää sairauden vaikutuksia päivittäiseen elämään, kutsutaan itsehoitokeinoiksi. Keskitason teoria kroonisen sairauden itsehoidosta jakaa itsehoidon kolmeen osa-alueeseen: ylläpitoon, seurantaan ja hallintaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli löytää uusia sovelluksia tukemaan Parkinsonin potilaiden arkea, eli tehostaa itsehoitoa näillä kolmella osa-alueella.
Kehitimme mobiilisovelluksen STOP oireiden itsearviointiin ja lääkityksen aikataulun seurantaan. Sovellus evaluoitiin Parkinsonin potilaiden käytössä. Osoitimme, että kiihtyvyysanturin dataa voidaan käyttää vapinan havainnointiin. Määrittelimme aika- ja taajuustason tunnuslukujen avulla laskettavan Tremor Intensity Parameter (TIP) -parametrin kuvaamaan vapinan voimakkuutta. Teimme digitaalisen version perinteisestä spiraalin piirtotehtävästä, jota käytetään Parkinsonin taudin arvioinnissa. Sovellus tarjoaa myös neliön piirtotehtävän. Parkinsonin potilaiden ja vastaavan ikäisten verrokkien suoritus piirtotehtävissä eroaa. Tutkimuksessa saatiin selville, että Parkinsonia sairastavat ovat valmiita käyttämään digitaalisia työkaluja, kuten STOP, lääkityksen ja oireiden seurantaan, ja ovat halukkaita jakamaan kerätyt tiedot hoitohenkilöstön kanssa hoidon laadun parantamiseksi. Uskomme, että tulevaisuudessa Parkinsonia sairastavat käyttäisivät enemmän digitaalisia seurantatyökaluja, jos hoidossa hyödynnettäisiin kerättyä dataa. Tämä vaatisi yhteensopivuutta potilastietokantojen kanssa ja standardoituja dataformaatteja.
Toinen kehittämämme sovellus on avoin online-työkalu PDCareBox Parkinsonin itsehoitokeinojen hakuun. Työkalun itsehoitokeinot on kerätty ja vertaisarvioitu Parkinsonin potilailta joukkoistamalla. Vertaistuotettu data on toimintakelpoista, ymmärrettävää ja arkipäivän kontekstissa, ja se täydentää lääketieteellistä tietoa Parkinsonista. PDCareBox tarjoaa organisoidun tavan kokemusperäisen tiedon jakamiseen
Mielenterveyden häiriöiden arvioiminen digitaalisilla biomarkkereilla
No full textAbstractMental disorders such as depression and anxiety significantly contribute to the global disease burden. The World Health Organization estimates that mental disorders affect one in eight people globally. Mental disorders lead to adverse health outcomes and have a direct cost impact on society. Despite the availability of effective therapy and medication, a key challenge in diagnosing, monitoring and treating mental disorders is the inadequacy of assessment methods.This article-based doctoral thesis develops and investigates the feasibility of tools leveraging smartphones and wearables, statistics and machine learning technology to augment the traditional methods of mental disorder care. We developed a smartphone-based application for passive and active data collection leveraging embedded smartphone sensors and a data analysis and behaviour modelling pipeline for quantifying digital biomarkers from smartphone data, predictive analysis, and monitoring mental disorder symptoms.We found statistically significant differences in digital biomarkers and moods of people with and without symptoms of depression. We found a statistically significant relationship between digital biomarkers, mood, and symptoms of depression and anxiety. We show that digital biomarkers and mood can predict symptoms of depression, and that it is feasible to passively monitor fluctuations in mental disorder symptoms to inform clinical decisions.The key findings in this thesis show the feasibility of augmenting the current mental disorder care methods with evidence-based and continuous assessment of symptoms in general and clinical populations in everyday life. The tools developed in this thesis could be tailored for various mental disorders such as schizophrenia, post-traumatic stress disorder, bipolar disorder, and anomalous human behaviours such as sleep disorders, sedentary behaviours and problematic smartphone use. Collaborating with public health policymakers and clinicians, we see the potential to impact mental disorder care with just-in-time clinical interventions based on automated early detection of mental disorders and flagging deterioration of mental disorder symptoms.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Opoku Asare, K., Visuri, A., Vega, J., & Ferreira, D. (2022). Me in the wild: An exploratory study using smartphones to detect the onset of depression. In X. Gao, A. Jamalipour, & L. Guo (Eds.), Lecture notes of the Institute for Computer Sciences, Social Informatics and Telecommunications Engineering: Vol 440. Wireless Mobile Communication and Healthcare (pp. 121–145). https://doi.org/10.1007/978-3-031-06368-8_9Self-archived versionOpoku Asare, K., Terhorst, Y., Vega, J., Peltonen, E., Lagerspetz, E., & Ferreira, D. (2021). Predicting depression from smartphone behavioral markers using machine learning methods, hyperparameter optimization, and feature importance analysis: Exploratory study. JMIR mHealth and uHealth, 9(7), e26540. https://doi.org/10.2196/26540Self-archived versionMoshe, I., Terhorst, Y., Opoku Asare, K., Sander, L. B., Ferreira, D., Baumeister, H., Mohr, D. C., & Pulkki-Råback, L. (2021). Predicting symptoms of depression and anxiety using smartphone and wearable data. Frontiers in Psychiatry, 12, 625247. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2021.625247Self-archived versionOpoku Asare, K., Moshe, I., Terhorst, Y., Vega, J., Hosio, S., Baumeister, H., Pulkki-Råback, L., & Ferreira, D. (2022). Mood ratings and digital biomarkers from smartphone and wearable data differentiates and predicts depression status: A longitudinal data analysis. Pervasive and Mobile Computing, 83, 101621. https://doi.org/10.1016/j.pmcj.2022.101621Self-archived versionTiivistelmäMielenterveyden häiriöt, kuten masennus ja ahdistuneisuus, vaikuttavat merkittävästi maailman sairausrasitteeseen. Maailman terveysjärjestö arvioi, että mielenterveyden häiriöistä kärsii maailmanlaajuisesti yksi kahdeksasta ihmisestä. Mielenterveyden häiriöt johtavat haitallisiin terveysvaikutuksiin, ja niillä on suora taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan. Tehokkaiden hoitojen ja lääkkeiden saatavuudesta huolimatta mielenterveyden häiriöiden diagnosoinnissa, seurannassa ja hoidossa keskeisenä haasteena on arviointimenetelmien riittämättömyys.Tämä artikkeliperustainen väitöskirja kehittää ja tutkii älypuhelinten ja älyrannekkeiden, tilastotieteen ja koneoppimisteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia perinteisten mielenterveyden häiriöiden hoitomenetelmien täydentämisessä. Kehitimme älypuhelinsovelluksen, joka kerää tietoa passiivisesti ja aktiivisesti puhelimen sisäisten sensorien avulla. Sovellus analysoi keräämänsä tiedot käyttäytymismallinnusta hyödyntäen. Kehitetyn sovelluksen avulla pystyttiin määrittämään älypuhelinten keräämästä datasta digitaalisia biomarkkereita, suorittamaan ennakoivaa analyysiä ja seuraamaan mielenterveyden häiriöiden oireita.Havaitsimme digitaalisissa biomarkkereissa ja ihmisten mielialoissa tilastollisesti merkittäviä eroja vertailtaessa ajanjaksoja, jolloin henkilöt kokivat tai eivät kokeneet masennuksen oireita. Löysimme myös tilastollisesti merkittävän yhteyden digitaalisten biomarkkereiden, mielialojen sekä masennuksen ja ahdistuksen oireiden välillä. Osoitamme, että digitaaliset biomarkkerit ja mieliala voivat ennustaa masennuksen oireita, ja mielenterveysoireiden vaihtelun passiivinen seuranta on toteutettavissa kliinisten päätösten tueksi.Tämän väitöskirjan keskeiset tulokset osoittavat, että nykyisiä mielenterveyden häiriöiden hoitomenetelmiä voidaan täydentää näyttöön perustuvalla ja jatkuvalla arkielämän oireiden arvioinnilla yleisessä ja kliinisessä väestössä. Tässä väitöskirjassa kehitetyt työkalut voidaan räätälöidä eri mielenterveyden häiriöihin, kuten skitsofreniaan, traumaperäiseen stressihäiriöön, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sekä poikkeuksellisiin käyttäytymismalleihin, kuten unihäiriöihin, istumatyön aiheuttamiin käyttäytymismuutoksiin ja ongelmalliseen älypuhelimen käyttöön. Yhteistyössä kansanterveyspäättäjien ja kliinikoiden kanssa näemme potentiaalia vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden hoitoon mahdollistamalla juuri oikea-aikaiset kliiniset toimenpiteet mielenterveyden häiriöiden varhaisen havaitsemisen ja mielenterveysoireiden pahentumisen automaattisen havaitsemisen avulla.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Opoku Asare, K., Visuri, A., Vega, J., & Ferreira, D. (2022). Me in the wild: An exploratory study using smartphones to detect the onset of depression. In X. Gao, A. Jamalipour, & L. Guo (Eds.), Lecture notes of the Institute for Computer Sciences, Social Informatics and Telecommunications Engineering: Vol 440. Wireless Mobile Communication and Healthcare (pp. 121–145). https://doi.org/10.1007/978-3-031-06368-8_9Rinnakkaistallennettu versioOpoku Asare, K., Terhorst, Y., Vega, J., Peltonen, E., Lagerspetz, E., & Ferreira, D. (2021). Predicting depression from smartphone behavioral markers using machine learning methods, hyperparameter optimization, and feature importance analysis: Exploratory study. JMIR mHealth and uHealth, 9(7), e26540. https://doi.org/10.2196/26540Rinnakkaistallennettu versioMoshe, I., Terhorst, Y., Opoku Asare, K., Sander, L. B., Ferreira, D., Baumeister, H., Mohr, D. C., & Pulkki-Råback, L. (2021). Predicting symptoms of depression and anxiety using smartphone and wearable data. Frontiers in Psychiatry, 12, 625247. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2021.625247Rinnakkaistallennettu versioOpoku Asare, K., Moshe, I., Terhorst, Y., Vega, J., Hosio, S., Baumeister, H., Pulkki-Råback, L., & Ferreira, D. (2022). Mood ratings and digital biomarkers from smartphone and wearable data differentiates and predicts depression status: A longitudinal data analysis. Pervasive and Mobile Computing, 83, 101621. https://doi.org/10.1016/j.pmcj.2022.101621Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 1 September 2023, at 3 p.m.Abstract
Mental disorders such as depression and anxiety significantly contribute to the global disease burden. The World Health Organization estimates that mental disorders affect one in eight people globally. Mental disorders lead to adverse health outcomes and have a direct cost impact on society. Despite the availability of effective therapy and medication, a key challenge in diagnosing, monitoring and treating mental disorders is the inadequacy of assessment methods.
This article-based doctoral thesis develops and investigates the feasibility of tools leveraging smartphones and wearables, statistics and machine learning technology to augment the traditional methods of mental disorder care. We developed a smartphone-based application for passive and active data collection leveraging embedded smartphone sensors and a data analysis and behaviour modelling pipeline for quantifying digital biomarkers from smartphone data, predictive analysis, and monitoring mental disorder symptoms.
We found statistically significant differences in digital biomarkers and moods of people with and without symptoms of depression. We found a statistically significant relationship between digital biomarkers, mood, and symptoms of depression and anxiety. We show that digital biomarkers and mood can predict symptoms of depression, and that it is feasible to passively monitor fluctuations in mental disorder symptoms to inform clinical decisions.
The key findings in this thesis show the feasibility of augmenting the current mental disorder care methods with evidence-based and continuous assessment of symptoms in general and clinical populations in everyday life. The tools developed in this thesis could be tailored for various mental disorders such as schizophrenia, post-traumatic stress disorder, bipolar disorder, and anomalous human behaviours such as sleep disorders, sedentary behaviours and problematic smartphone use. Collaborating with public health policymakers and clinicians, we see the potential to impact mental disorder care with just-in-time clinical interventions based on automated early detection of mental disorders and flagging deterioration of mental disorder symptoms.Tiivistelmä
Mielenterveyden häiriöt, kuten masennus ja ahdistuneisuus, vaikuttavat merkittävästi maailman sairausrasitteeseen. Maailman terveysjärjestö arvioi, että mielenterveyden häiriöistä kärsii maailmanlaajuisesti yksi kahdeksasta ihmisestä. Mielenterveyden häiriöt johtavat haitallisiin terveysvaikutuksiin, ja niillä on suora taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan. Tehokkaiden hoitojen ja lääkkeiden saatavuudesta huolimatta mielenterveyden häiriöiden diagnosoinnissa, seurannassa ja hoidossa keskeisenä haasteena on arviointimenetelmien riittämättömyys.
Tämä artikkeliperustainen väitöskirja kehittää ja tutkii älypuhelinten ja älyrannekkeiden, tilastotieteen ja koneoppimisteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia perinteisten mielenterveyden häiriöiden hoitomenetelmien täydentämisessä. Kehitimme älypuhelinsovelluksen, joka kerää tietoa passiivisesti ja aktiivisesti puhelimen sisäisten sensorien avulla. Sovellus analysoi keräämänsä tiedot käyttäytymismallinnusta hyödyntäen. Kehitetyn sovelluksen avulla pystyttiin määrittämään älypuhelinten keräämästä datasta digitaalisia biomarkkereita, suorittamaan ennakoivaa analyysiä ja seuraamaan mielenterveyden häiriöiden oireita.
Havaitsimme digitaalisissa biomarkkereissa ja ihmisten mielialoissa tilastollisesti merkittäviä eroja vertailtaessa ajanjaksoja, jolloin henkilöt kokivat tai eivät kokeneet masennuksen oireita. Löysimme myös tilastollisesti merkittävän yhteyden digitaalisten biomarkkereiden, mielialojen sekä masennuksen ja ahdistuksen oireiden välillä. Osoitamme, että digitaaliset biomarkkerit ja mieliala voivat ennustaa masennuksen oireita, ja mielenterveysoireiden vaihtelun passiivinen seuranta on toteutettavissa kliinisten päätösten tueksi.
Tämän väitöskirjan keskeiset tulokset osoittavat, että nykyisiä mielenterveyden häiriöiden hoitomenetelmiä voidaan täydentää näyttöön perustuvalla ja jatkuvalla arkielämän oireiden arvioinnilla yleisessä ja kliinisessä väestössä. Tässä väitöskirjassa kehitetyt työkalut voidaan räätälöidä eri mielenterveyden häiriöihin, kuten skitsofreniaan, traumaperäiseen stressihäiriöön, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sekä poikkeuksellisiin käyttäytymismalleihin, kuten unihäiriöihin, istumatyön aiheuttamiin käyttäytymismuutoksiin ja ongelmalliseen älypuhelimen käyttöön. Yhteistyössä kansanterveyspäättäjien ja kliinikoiden kanssa näemme potentiaalia vaikuttaa mielenterveyden häiriöiden hoitoon mahdollistamalla juuri oikea-aikaiset kliiniset toimenpiteet mielenterveyden häiriöiden varhaisen havaitsemisen ja mielenterveysoireiden pahentumisen automaattisen havaitsemisen avulla
A Comparative Study of Thermo-Mechanical Fatigue Performance of Different Grades of SiMo Nodular Cast Iron
No full textThis thesis is a comparative study of the Thermo-Mechanical Fatigue (TMF) performance of different grades of SiMo nodular cast iron for heavy-duty diesel engine exhaust gas manifold applications. The TMF performance of the current SiMo variant used to manufacture exhaust manifolds - SiMo 5.10 (C-3.25Si-4.45Mo-0.76), is compared with that of the variants SiMo 4.05 (C-3.22Si-4.66Mo-0.56) and SiMoNi (C-3.3Si-4.5Mo-1Ni-1.3) by performing three out-of-phase (OP) TMF test series under partial constraint conditions. A benchmark TMF test series in the temperature range: 50 ˚C to 550 ˚C with a hold time of 30 s at 550 ˚C showed that SiMo 5.10 had relatively better performance due to development of lower mechanical crack driving forces compared to other variants. However, a long holding time of 600 s at 550 ˚C saw a larger decrease of average TMF lifetimes for SiMo 5.10 than that of SiMo 4.05 despite similar crack driving forces. An investigation of the stress relaxation during TMF of the two variants showed that the SiMo 4.05 performs better during long hold time due to better stress relaxation properties. The SiMoNi variant which is very brittle at low temperatures was found to fail by a fracture by overloading mechanism taking over quite early in the fatigue cycle; which is confirmed by examination of the fracture surfaces and numerical estimations. This also explained the low lifetimes and scatter in previously performed TMF tests under total constraint conditions. The TMF test series performed in the temperature range: 150 ˚C to 550 ˚C with a hold time of 30 s at 550 ˚C found that a heat-treatment seemed to reduce the TMF performance of the SiMo 5.10 variant. Metallographic investigations and hardness measurements of as-cast and heat-treated materials revealed that the distribution of the Mo-rich phase from the grain boundary regions into the matrix due to an annealing heat-treatment seemed to affect the TMF performance.Materials Science and Engineerin
Crowdsourcing creative work
No full textAbstract
Creative work is launched on paid crowdsourcing platforms, yet we lack an in-depth understanding of how the two key stakeholders of crowdsourcing platforms (crowd workers and requesters) perceive and experience creative work.
Creativity is a human characteristic that is difficult to automate by machines, and supplying requesters with crowdsourced human insights and complex creative work is, therefore, a timely topic for research. According to value-sensitive design, the integration of human insight into complex socio-technical systems will need to consider the perspectives of the two key stakeholders.
This article-based doctoral thesis explores the stakeholder perspectives and experiences of crowdsourced creative work on two of the leading crowdsourcing platforms.
The thesis has two parts. In the first part, we explore creative work from the perspective of the crowd worker. In the second part, we explore and study the requester’s perspective in different contexts and several case studies.
The research is exploratory and we contribute empirical insights using survey-based and artefact-based approaches common in the field of Human-Computer Interaction (HCI). In the former approach, we explore the key issues that may limit creative work on paid crowdsourcing platforms. In the latter approach, we create computational artefacts to elicit authentic experiences from both crowd workers and requesters of crowdsourced creative work.
The thesis contributes a classification of crowd workers into five archetypal profiles, based on the crowd workers’ demographics, disposition, and preferences for creative work. We propose a three-part classification of creative work on crowdsourcing platforms: creative tasks, creativity tests, and creativity judgements (also referred to as creative feedback). The thesis further investigates the emerging research topic of how requesters can be supported in interpreting and evaluating complex creative work.
Last, we discuss the design implications for research and practice and contribute a vision of creative work on future crowdsourcing platforms with the aim of empowering crowd workers and fostering an ecosystem around tailored platforms for creative microwork.Tiivistelmä
Luovassa työssä käytetään maksullisia joukkoistusalustoja, mutta meiltä puuttuu kuitenkin vielä syvällinen käsitys siitä, miten kaksi avainasemassa olevaa joukkoistusalustojen sidosryhmää (joukkotyöntekijät ja toimeksiantajat) ymmärtävät ja kokevat luovan työn. Luovuus on ihmisen ominaisuus, jota on vaikea automatisoida, ja joukkoistettujen inhimillisten näkemysten ja kompleksisen luovan työn välittäminen toimeksiantajille ovat siitä syystä ajankohtainen tutkimuskohde. Arvosensitiivisen suunnittelun mukaan inhimillisen ymmärryksen integroinnissa kompleksisiin sosioteknisiin järjestelmiin on otettava huomioon kahden avainasemassa olevan sidosryhmän näkökulmat.
Tässä artikkeliväitöskirjassa tutkitaan sidosryhmien näkökulmia ja kokemuksia joukkoistetusta luovasta työstä kahdella joukkoistusalustalla. Väitöskirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luovaa työtä joukkotyöntekijän näkökulmasta. Toisessa osassa tarkastellaan toimeksiantajan näkökulmaa useissa tapaustutkimuksissa. Tällä tutkimuksella halutaan syventää empiiristä ymmärrystä hyödyntämällä kyselytutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja ja ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa (Human-Computer Interaction, HCI) yleisiä lähestymistapoja. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastellaan keskeisiä seikkoja, jotka voivat rajoittaa maksullisilla joukkoistusalustoilla tehtävää luovaa työtä. Jälkimmäisessä lähestymistavassa luodaan laskennallisia artefakteja, joilla halutaan tuoda esiin joukkotyöntekijöiden ja joukkoistetun luovan työn toimeksiantajien aitoja kokemuksia. Väitöskirjassa joukkotyöntekijät luokitellaan viiteen arkkityyppiprofiiliin, jotka perustuvat joukkotyöntekijöiden demografisiin tietoihin, ajattelumalleihin ja luovaa työtä koskeviin mieltymyksiin.
Väitöskirjassa ehdotetaan kolmiosaista luokittelua joukkoistusalustoilla tehtävälle luovalle työlle: luovuutta edellyttävät tehtävät, luovuustestit ja luovuuden arvioinnit (joita kutsutaan myös luovuuspalautteeksi). Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan uutta tutkimusaihetta eli sitä, miten toimeksiantajia voidaan tukea monimutkaisen luovan työn tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi tutkimuksessa tarkastellaan mallin vaikutusta tutkimukseen ja käytäntöön, ja siinä esitetään tulevaisuuden joukkoistusalustoilla tehtävästä luovasta työstä visio, jonka päämääränä on parantaa joukkotyöntekijöiden valmiuksia ja tukea luovan mikrotyön räätälöityjen ympäristöjen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä
- …
