1,355,121 research outputs found
Arvontuoton tehostaminen yhteistoiminnallisen sairaalarakennushankkeen alkuvaiheessa
No full textAbstractHealthcare projects are characterized by a complex operating environment with high degree of uncertainty due to a large number and variety of stakeholders with their conflicting interests. It is difficult to define project specific objectives and requirements due to the accelerating pace of change in medical and technological development. The development of healthcare often consists of large construction projects and represents large investments and changes in established welfare systems, making the setting of strategic goals of hospital construction projects crucial. All this makes the front-end phase the most significant in hospital construction projects.The main aim of this research is to contribute to value creation in a collaborative hospital construction project, especially to the front-end of the project. This work applies a qualitative research approach and utilizes a case study methodology. The data for this research has been collected through a survey and semi-structured interviews and workshops. The results indicate in relation to the earlier research that simply providing an appropriate way to implement a collaborative project—by enabling early participation and interaction—with appropriate interoperability tools and methods by repeating “early involvement and integration,” "focus on people," and "value for money" is simply not enough. There is a lack of systematic processes for planning and managing the front-end phase of hospital construction projects. A more systematic and comprehensive process can help clients and project stakeholders define their goals and requirements more precisely so that value expectations and implementation concepts, as well as skills needed to succeed in value creation, can be defined at an early stage. This dissertation is an effort to bridge the research gap by focusing on enhancing value creation by investing in the front-end phase of a hospital construction project.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Tampio, K.-P., Haapasalo, H., Haapasalo, H., & Ali, F. (2022). Stakeholder landscape in the public healthcare process – challenges, elements and impacts on stakeholder management. Manuscript submitted for publication.Tampio, K.-P., Haapasalo, H., & Ali, F. (2022). Stakeholder analysis and landscape in a hospital project – elements and implications for value creation. International Journal of Managing Projects in Business, 15(8), 48–76. https://doi.org/10.1108/IJMPB-07-2021-0179Self-archived versionTampio, K.-P., Haapasalo, H., & Lehtinen, J. (2022). Client’s pertinent stakeholder activities in the front-end phase of a hospital construction project. Manuscript submitted for publication.Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2022). Organising methods enabling integration for value creation in complex projects. Construction Innovation. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/CI-11-2021-0223Self-archived versionTiivistelmäTerveydenhuoltoalan sairaalarakennushankkeille on ominaista kompleksinen toimintaympäristö, johon liittyvä epävarmuus johtuu suuresta joukosta erilaisia sidosryhmiä, joiden intressit voivat usein olla ristiriidassa keskenään. Lääke- ja hoitotieteen sekä terveysteknologian kehittyminen yhä kiihtyvällä vauhdilla tekee sairaalahankkeiden tavoitteiden ja vaatimusten asettamisen vaikeaksi. Terveydenhuollon kehittäminen koostuu usein suurista julkisista rakennushankkeista, ja niihin liittyy suuria investointeja ja merkittäviä muutoksia ja vaikutuksia vakiintuneisiin hyvinvointijärjestelmiin. Tämä tekee niistä tärkeitä strategisten tavoitteiden asettamisen kannalta. Tämän vuoksi projektin alkuvaihe (front-end) on tärkein vaihe sairaalarakennushankkeissa.Työn päätarkoituksena on tuottaa uutta tietoa yhteistoiminnallisten sairaalarakennushankkeiden arvon tuottoon, erityisesti projektin alkuvaiheisiin. Tässä työssä sovelletaan laadullista lähestymistapaa ja tapaustutkimusmetodologiaa. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyn sekä puolistrukturoitujen haastattelujen ja työpajojen avulla. Tulokset osoittavat aikaisempaan tutkimukseen verrattuna, että tarjotaan sopiva tapa toteuttaa yhteistoiminnallinen projekti — mahdollistamalla varhainen osallistuminen ja vuorovaikutus — sopivilla yhteistoiminnallisuuden työkaluilla ja menetelmillä. Hokemalla "varhaista osallistumista ja integraatiota", "keskity ihmisiin" ja "arvoa rahalle" ei yksinkertaisesti riitä. Sairaalarakennusprojektien alkuvaiheen suunnittelun ja hallinnan järjestelmälliset prosessit puuttuvat. Systemaattisempi ja kattavampi prosessi voisi auttaa projektien omistajia ja hankkeen sidosryhmiä määrittelemään tavoitteensa ja vaatimuksensa tarkemmin niin, että arvo-odotukset ja toteutuskonseptit sekä arvonluonnin onnistumiseen tarvittavat resurssit ja taidot voidaan määritellä jo varhaisessa vaiheessa hankkeita. Siksi tällä väitöskirjalla pyritään kuromaan umpeen tutkimuskuilua keskittymällä arvonluonnin tehostamiseen investoimalla sairaalan rakennusprojektin alkuvaiheeseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Tampio, K.-P., Haapasalo, H., Haapasalo, H., & Ali, F. (2022). Stakeholder landscape in the public healthcare process – challenges, elements and impacts on stakeholder management. Manuscript submitted for publication.Tampio, K.-P., Haapasalo, H., & Ali, F. (2022). Stakeholder analysis and landscape in a hospital project – elements and implications for value creation. International Journal of Managing Projects in Business, 15(8), 48–76. https://doi.org/10.1108/IJMPB-07-2021-0179Rinnakkaistallennettu versioTampio, K.-P., Haapasalo, H., & Lehtinen, J. (2022). Client’s pertinent stakeholder activities in the front-end phase of a hospital construction project. Manuscript submitted for publication.Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2022). Organising methods enabling integration for value creation in complex projects. Construction Innovation. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/CI-11-2021-0223Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 11 November 2022, at 12 noonAbstract
Healthcare projects are characterized by a complex operating environment with high degree of uncertainty due to a large number and variety of stakeholders with their conflicting interests. It is difficult to define project specific objectives and requirements due to the accelerating pace of change in medical and technological development. The development of healthcare often consists of large construction projects and represents large investments and changes in established welfare systems, making the setting of strategic goals of hospital construction projects crucial. All this makes the front-end phase the most significant in hospital construction projects.
The main aim of this research is to contribute to value creation in a collaborative hospital construction project, especially to the front-end of the project. This work applies a qualitative research approach and utilizes a case study methodology. The data for this research has been collected through a survey and semi-structured interviews and workshops. The results indicate in relation to the earlier research that simply providing an appropriate way to implement a collaborative project—by enabling early participation and interaction—with appropriate interoperability tools and methods by repeating “early involvement and integration,” "focus on people," and "value for money" is simply not enough. There is a lack of systematic processes for planning and managing the front-end phase of hospital construction projects. A more systematic and comprehensive process can help clients and project stakeholders define their goals and requirements more precisely so that value expectations and implementation concepts, as well as skills needed to succeed in value creation, can be defined at an early stage. This dissertation is an effort to bridge the research gap by focusing on enhancing value creation by investing in the front-end phase of a hospital construction project.Tiivistelmä
Terveydenhuoltoalan sairaalarakennushankkeille on ominaista kompleksinen toimintaympäristö, johon liittyvä epävarmuus johtuu suuresta joukosta erilaisia sidosryhmiä, joiden intressit voivat usein olla ristiriidassa keskenään. Lääke- ja hoitotieteen sekä terveysteknologian kehittyminen yhä kiihtyvällä vauhdilla tekee sairaalahankkeiden tavoitteiden ja vaatimusten asettamisen vaikeaksi. Terveydenhuollon kehittäminen koostuu usein suurista julkisista rakennushankkeista, ja niihin liittyy suuria investointeja ja merkittäviä muutoksia ja vaikutuksia vakiintuneisiin hyvinvointijärjestelmiin. Tämä tekee niistä tärkeitä strategisten tavoitteiden asettamisen kannalta. Tämän vuoksi projektin alkuvaihe (front-end) on tärkein vaihe sairaalarakennushankkeissa.
Työn päätarkoituksena on tuottaa uutta tietoa yhteistoiminnallisten sairaalarakennushankkeiden arvon tuottoon, erityisesti projektin alkuvaiheisiin. Tässä työssä sovelletaan laadullista lähestymistapaa ja tapaustutkimusmetodologiaa. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyn sekä puolistrukturoitujen haastattelujen ja työpajojen avulla. Tulokset osoittavat aikaisempaan tutkimukseen verrattuna, että tarjotaan sopiva tapa toteuttaa yhteistoiminnallinen projekti — mahdollistamalla varhainen osallistuminen ja vuorovaikutus — sopivilla yhteistoiminnallisuuden työkaluilla ja menetelmillä. Hokemalla "varhaista osallistumista ja integraatiota", "keskity ihmisiin" ja "arvoa rahalle" ei yksinkertaisesti riitä. Sairaalarakennusprojektien alkuvaiheen suunnittelun ja hallinnan järjestelmälliset prosessit puuttuvat. Systemaattisempi ja kattavampi prosessi voisi auttaa projektien omistajia ja hankkeen sidosryhmiä määrittelemään tavoitteensa ja vaatimuksensa tarkemmin niin, että arvo-odotukset ja toteutuskonseptit sekä arvonluonnin onnistumiseen tarvittavat resurssit ja taidot voidaan määritellä jo varhaisessa vaiheessa hankkeita. Siksi tällä väitöskirjalla pyritään kuromaan umpeen tutkimuskuilua keskittymällä arvonluonnin tehostamiseen investoimalla sairaalan rakennusprojektin alkuvaiheeseen
Projektin identiteetin luominen ja ylläpito väliaikaisessa organisaatioympäristössä
No full textAbstractIn the contemporary technological environment, projects have been identified as crucial success drivers. Nevertheless, they frequently fail to achieve their objectives. Prior research has demonstrated that in a project organization, project identity is a central leadership mechanism that provides a useful means for examining and developing shared interests and objectives among project participants, as well as a tool for focusing on people as crucial success factors in project execution. However, the expanding corpus of conceptual and empirical research on project identity formation and maintenance in the field of project management does not include any in-depth examinations of project identity formation in a temporary organizational environment.This dissertation seeks to contribute to this literature by investigating how project-based organizations in the infrastructure and construction industries form and maintain project identities. The empirical results highlight the importance of the formation of project identity and maintenance in a temporary organizational environment.We captured four perspectives within project delivery processes relating to project identity formation and maintenance: project identity cornerstones and management in a multi-project environment, project identity formation in the early phase of collaborative projects, project identity and maintenance in the project execution period, and incorporating the project teams into the larger project identity and maintenance.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Nyameke, E., Haapasalo, H., & Aaltonen, K. (2020). Formation of project identity in a multi-project environment. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 9(1), 3–25.Self-archived versionNyameke, E., Haapasalo, H., & Aaltonen, K. (2021). Collaborative project identity formation process in complex projects. Journal of Modern Project Management, 9(1), 170–189.Self-archived versionNyameke, E., & Haapasalo, H. (2022). Identity formation and maintenance in a large hospital construction project. Project Leadership and Society, 3, 100058. https://doi.org/10.1016/j.plas.2022.100058Self-archived versionNyameke, E., Haapasalo, H., & Tampio, K.-P. (2023). How project user group identity incorporates the larger project identity. Manuscript in preparation.TiivistelmäNykyaikaisessa teknologisessa ympäristössä projektit on tunnistettu keskeisiksi menestyksen ajureiksi. Siitä huolimatta he eivät usein saavuta tavoitteitaan. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että projektiorganisaatiossa projekti-identiteetti on keskeinen johtamismekanismi, joka tarjoaa hyödyllisen välineen tutkia ja kehittää yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita projektiin osallistujien kesken sekä työkalun keskittyä ihmisiin projektin toteuttamisen ratkaisevina menestystekijöinä. Laajenevaan projekti-identiteetin luominen ja ylläpidon käsitteellisen ja empiirisen tutkimuksen runkoon ei kuitenkaan projektijohtamisen alalla sisälly syvällisiä tutkimuksia projekti-identiteetin muodostamisesta väliaikaisessa organisaatioympäristössä.Tämä väitöskirja pyrkii täydentämään kirjallisuutta tutkimalla, kuinka infrastruktuuri- ja rakennusalan projektipohjaiset organisaatiot luovat ja ylläpitävät projekti-identiteettiä. Empiiriset tulokset korostavat projekti-identiteetin luomisen ja ylläpidon tärkeyttä tilapäisessä organisaatioympäristössä.Valitsimme neljä näkökulmaa projektien identiteetin luomiseen ja ylläpitoon liittyvissä projektitoimitusprosesseissa: projekti-identiteetin kulmakivet ja hallinta moniprojektiympäristössä, projekti-identiteetin muodostuminen yhteistyöprojektien alkuvaiheessa, projekti-identiteetti ja ylläpito projektin toteutusvaiheessa sekä projektitiimien sisällyttäminen laajempaan projekti-identiteettiin ja ylläpitoon.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Nyameke, E., Haapasalo, H., & Aaltonen, K. (2020). Formation of project identity in a multi-project environment. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 9(1), 3–25.Rinnakkaistallennettu versioNyameke, E., Haapasalo, H., & Aaltonen, K. (2021). Collaborative project identity formation process in complex projects. Journal of Modern Project Management, 9(1), 170–189.Rinnakkaistallennettu versioNyameke, E., & Haapasalo, H. (2022). Identity formation and maintenance in a large hospital construction project. Project Leadership and Society, 3, 100058. https://doi.org/10.1016/j.plas.2022.100058Rinnakkaistallennettu versioNyameke, E., Haapasalo, H., & Tampio, K.-P. (2023). How project user group identity incorporates the larger project identity. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 21 June 2023, at 12 noonAbstract
In the contemporary technological environment, projects have been identified as crucial success drivers. Nevertheless, they frequently fail to achieve their objectives. Prior research has demonstrated that in a project organization, project identity is a central leadership mechanism that provides a useful means for examining and developing shared interests and objectives among project participants, as well as a tool for focusing on people as crucial success factors in project execution. However, the expanding corpus of conceptual and empirical research on project identity formation and maintenance in the field of project management does not include any in-depth examinations of project identity formation in a temporary organizational environment.
This dissertation seeks to contribute to this literature by investigating how project-based organizations in the infrastructure and construction industries form and maintain project identities. The empirical results highlight the importance of the formation of project identity and maintenance in a temporary organizational environment.
We captured four perspectives within project delivery processes relating to project identity formation and maintenance: project identity cornerstones and management in a multi-project environment, project identity formation in the early phase of collaborative projects, project identity and maintenance in the project execution period, and incorporating the project teams into the larger project identity and maintenance.Tiivistelmä
Nykyaikaisessa teknologisessa ympäristössä projektit on tunnistettu keskeisiksi menestyksen ajureiksi. Siitä huolimatta he eivät usein saavuta tavoitteitaan. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että projektiorganisaatiossa projekti-identiteetti on keskeinen johtamismekanismi, joka tarjoaa hyödyllisen välineen tutkia ja kehittää yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita projektiin osallistujien kesken sekä työkalun keskittyä ihmisiin projektin toteuttamisen ratkaisevina menestystekijöinä. Laajenevaan projekti-identiteetin luominen ja ylläpidon käsitteellisen ja empiirisen tutkimuksen runkoon ei kuitenkaan projektijohtamisen alalla sisälly syvällisiä tutkimuksia projekti-identiteetin muodostamisesta väliaikaisessa organisaatioympäristössä.
Tämä väitöskirja pyrkii täydentämään kirjallisuutta tutkimalla, kuinka infrastruktuuri- ja rakennusalan projektipohjaiset organisaatiot luovat ja ylläpitävät projekti-identiteettiä. Empiiriset tulokset korostavat projekti-identiteetin luomisen ja ylläpidon tärkeyttä tilapäisessä organisaatioympäristössä.
Valitsimme neljä näkökulmaa projektien identiteetin luomiseen ja ylläpitoon liittyvissä projektitoimitusprosesseissa: projekti-identiteetin kulmakivet ja hallinta moniprojektiympäristössä, projekti-identiteetin muodostuminen yhteistyöprojektien alkuvaiheessa, projekti-identiteetti ja ylläpito projektin toteutusvaiheessa sekä projektitiimien sisällyttäminen laajempaan projekti-identiteettiin ja ylläpitoon
Viitekehys sidosryhmien verkostosuhteiden analysointiin, kehittämiseen ja hallintaan yhteistoiminnallisissa sairaalarakennusprojekteissa
No full textAbstractThe delivery of large hospital construction projects is challenging due to the involvement of a large number and variety of stakeholders working together in a complex and uncertain environment with diverging goals. Due to the environmental complexity and uncertainty of hospital construction projects, collaborative project delivery arrangements have been introduced to deliver such projects successfully. These collaborative arrangements do not guarantee collaboration among project stakeholders unless they identify shared project goals, align their interests to shared project goals, align their actions accordingly, and achieve a higher mutual understanding of their shared vision and goals, which is also challenging. Therefore, this study proposes a framework for properly analyzing the stakeholder environment and related networks, developing collaboration among stakeholders in that environment, and managing collaborative behavior among stakeholders in the context of hospital construction projects.This research is based largely on a qualitative approach and partly on a mixed-methods approach by utilizing grounded theory and case study research strategies. The data collection methods adopted in this research include workshops, semi-structured interviews, surveys, and documentation. The findings of this study indicate that it is important to carefully analyze stakeholder networks and associated relationships at the healthcare process level and at the hospital project level. These networks and their types could influence the shared project goals and the coordination and control of stakeholders in a hospital construction project. In addition, the research findings show that stakeholders’ collaboration is not a stand-alone static process; it is a multilevel process that includes multiple activities related to cooperation, control, and coordination. The findings of this research also propose different mechanisms and related actions that could be adopted to limit opportunism and develop collaborative behavior among project stakeholders. This thesis presents a framework to address the above challenges and deliver successful hospital construction projects.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Ali, F., Haapasalo, H., Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2022). Analysing the challenges in stakeholder relationship management in the healthcare process: a social network perspective. International Journal of Networking and Virtual Organisations, 26(1/2), 125–156. https://doi.org/10.1504/IJNVO.2022.121934Self-archived versionAli, F., & Haapasalo, H. (in press). Analysing the stakeholder networks in collaborative project using network theory: implications for coordination and control. International Journal of Project Organisation and Management. https://doi.org/10.1504/IJPOM.2024.10053620Ali, F., & Haapasalo, H. (2023). Development levels of stakeholder relationships in collaborative projects: challenges and preconditions. International Journal of Managing Projects in Business, 16(8), 58–76. https://doi.org/10.1108/IJMPB-03-2022-0066Self-archived versionAli, F., Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2023). Managing opportunism in stakeholder relationships: case of a hospital construction project alliancing. Manuscript in preparation.TiivistelmäSuurten sairaalarakennushankkeiden toteuttaminen on haastavaa, koska mukana on suuri määrä ja erilaisia sidosryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä monimutkaisessa ja epävarmassa ympäristössä, joilla on erilaisia tavoitteita. Monimutkaisen ja epävarmuutta sisältävän ympäristön takia sairaalarakennusprojektissa on viimeaikoina otettu käyttöön yhteistoiminnallisia toimitusmalleja. Yhteistoiminnallisuus ei yksistään kuitenkaan takaa hankkeen sidosryhmien välistä yhteistyötä, elleivät he tunnista yhteisiä hankkeen tavoitteita, kohdista kiinnostuksen kohteitaan yhteisiin hankkeen tavoitteisiin, kohdista toimintaansa sen mukaisesti ja saavuta yhteisymmärrystä yhteisestä visiosta ja tavoitteistaan, mikä on myös haastavaa. Edellisin perustuen tässä tutkimuksessa ehdotetaan viitekehystä sidosryhmien ympäristön ja siihen liittyvien verkostojen perusteelliselle analysoinnille, sidosryhmien välisen yhteistyön kehittämiselle kyseisessä ympäristössä ja sidosryhmien yhteistoiminnallisuuden hallintaan sairaalan rakennushankkeiden yhteydessä.Tämä tutkimus hyödyntää pääosinlaadullista lähestymistapaa ja osittain aineistopohjaista ja tapaustutkimuksen tutkimusstrategioita. Tässä tutkimuksessa käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä ovat työpajat, puolistrukturoidut haastattelut, kyselyt ja dokumentointi. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että on tärkeää analysoida huolellisesti sidosryhmäverkostoja ja niihin liittyviä suhteita terveydenhuollon prosessitasolla ja sairaalaprojektien tasolla. Nämä verkostot ja niiden mekanismit vaikuttavat yhteisiin hanketavoitteisiin sekä sidosryhmien koordinointiin ja valvontaan sairaalarakennusprojektissa. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että sidosryhmien yhteistoiminnallisuus ei ole pelkästään staattinen prosessi; se on monitasoinen prosessi, joka sisältää useita yhteistyöhön, hallintaan ja koordinointiin liittyviä toimintoja. Tämän tutkimuksen tulokset esittävät myös erilaisia mekanismeja ja niihin liittyviä toimintamalleja, joilla voidaan rajoittaa opportunismia ja kehittää yhteistoiminnallista käyttäytymistä hankkeen sidosryhmien kesken. Tämä tutkimus esittää viitekehyksen vastata yllä oleviin haasteisiin ja toteuttaa onnistuneita sairaalarakennusprojekteja.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Ali, F., Haapasalo, H., Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2022). Analysing the challenges in stakeholder relationship management in the healthcare process: a social network perspective. International Journal of Networking and Virtual Organisations, 26(1/2), 125–156. https://doi.org/10.1504/IJNVO.2022.121934Rinnakkaistallennettu versioAli, F., & Haapasalo, H. (in press). Analysing the stakeholder networks in collaborative project using network theory: implications for coordination and control. International Journal of Project Organisation and Management. https://doi.org/10.1504/IJPOM.2024.10053620Ali, F., & Haapasalo, H. (2023). Development levels of stakeholder relationships in collaborative projects: challenges and preconditions. International Journal of Managing Projects in Business, 16(8), 58–76. https://doi.org/10.1108/IJMPB-03-2022-0066Rinnakkaistallennettu versioAli, F., Tampio, K.-P., & Haapasalo, H. (2023). Managing opportunism in stakeholder relationships: case of a hospital construction project alliancing. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented, with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu, for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 12 May 2023, at 12 noonAbstract
The delivery of large hospital construction projects is challenging due to the involvement of a large number and variety of stakeholders working together in a complex and uncertain environment with diverging goals. Due to the environmental complexity and uncertainty of hospital construction projects, collaborative project delivery arrangements have been introduced to deliver such projects successfully. These collaborative arrangements do not guarantee collaboration among project stakeholders unless they identify shared project goals, align their interests to shared project goals, align their actions accordingly, and achieve a higher mutual understanding of their shared vision and goals, which is also challenging. Therefore, this study proposes a framework for properly analyzing the stakeholder environment and related networks, developing collaboration among stakeholders in that environment, and managing collaborative behavior among stakeholders in the context of hospital construction projects.
This research is based largely on a qualitative approach and partly on a mixed-methods approach by utilizing grounded theory and case study research strategies. The data collection methods adopted in this research include workshops, semi-structured interviews, surveys, and documentation. The findings of this study indicate that it is important to carefully analyze stakeholder networks and associated relationships at the healthcare process level and at the hospital project level. These networks and their types could influence the shared project goals and the coordination and control of stakeholders in a hospital construction project. In addition, the research findings show that stakeholders’ collaboration is not a stand-alone static process; it is a multilevel process that includes multiple activities related to cooperation, control, and coordination. The findings of this research also propose different mechanisms and related actions that could be adopted to limit opportunism and develop collaborative behavior among project stakeholders. This thesis presents a framework to address the above challenges and deliver successful hospital construction projects.Tiivistelmä
Suurten sairaalarakennushankkeiden toteuttaminen on haastavaa, koska mukana on suuri määrä ja erilaisia sidosryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä monimutkaisessa ja epävarmassa ympäristössä, joilla on erilaisia tavoitteita. Monimutkaisen ja epävarmuutta sisältävän ympäristön takia sairaalarakennusprojektissa on viimeaikoina otettu käyttöön yhteistoiminnallisia toimitusmalleja. Yhteistoiminnallisuus ei yksistään kuitenkaan takaa hankkeen sidosryhmien välistä yhteistyötä, elleivät he tunnista yhteisiä hankkeen tavoitteita, kohdista kiinnostuksen kohteitaan yhteisiin hankkeen tavoitteisiin, kohdista toimintaansa sen mukaisesti ja saavuta yhteisymmärrystä yhteisestä visiosta ja tavoitteistaan, mikä on myös haastavaa. Edellisin perustuen tässä tutkimuksessa ehdotetaan viitekehystä sidosryhmien ympäristön ja siihen liittyvien verkostojen perusteelliselle analysoinnille, sidosryhmien välisen yhteistyön kehittämiselle kyseisessä ympäristössä ja sidosryhmien yhteistoiminnallisuuden hallintaan sairaalan rakennushankkeiden yhteydessä.
Tämä tutkimus hyödyntää pääosinlaadullista lähestymistapaa ja osittain aineistopohjaista ja tapaustutkimuksen tutkimusstrategioita. Tässä tutkimuksessa käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä ovat työpajat, puolistrukturoidut haastattelut, kyselyt ja dokumentointi. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että on tärkeää analysoida huolellisesti sidosryhmäverkostoja ja niihin liittyviä suhteita terveydenhuollon prosessitasolla ja sairaalaprojektien tasolla. Nämä verkostot ja niiden mekanismit vaikuttavat yhteisiin hanketavoitteisiin sekä sidosryhmien koordinointiin ja valvontaan sairaalarakennusprojektissa. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että sidosryhmien yhteistoiminnallisuus ei ole pelkästään staattinen prosessi; se on monitasoinen prosessi, joka sisältää useita yhteistyöhön, hallintaan ja koordinointiin liittyviä toimintoja. Tämän tutkimuksen tulokset esittävät myös erilaisia mekanismeja ja niihin liittyviä toimintamalleja, joilla voidaan rajoittaa opportunismia ja kehittää yhteistoiminnallista käyttäytymistä hankkeen sidosryhmien kesken. Tämä tutkimus esittää viitekehyksen vastata yllä oleviin haasteisiin ja toteuttaa onnistuneita sairaalarakennusprojekteja
Mathematics and education:learning, technology, assessment ; Festschrift in honour of Lenni Haapasalo
No full textAfter working nine years as a Mathematician, Professor Dr. Lenni Haapasalo has more than thirty-five years of experience as teacher educator. His research interest is to develop elegant practical theories based on radical constructivism, especially concerning links between conceptual and procedural knowledge and taking into account the progressive instrumental genesis. One of his current interests is to develop research-based solutions to solve the deadlock caused by conventional task types when allowing the usage of progressive technology. His dream is to see teacher as a team manager within the “Pit Stop philosophy”. He often refers to his own “Piagetian laboratory”, emphasizing how his theories were reinforced by the experiences among his own children
Mathematics and education:learning, technology, assessment ; Festschrift in honour of Lenni Haapasalo
No full textAfter working nine years as a Mathematician, Professor Dr. Lenni Haapasalo has more than thirty-five years of experience as teacher educator. His research interest is to develop elegant practical theories based on radical constructivism, especially concerning links between conceptual and procedural knowledge and taking into account the progressive instrumental genesis. One of his current interests is to develop research-based solutions to solve the deadlock caused by conventional task types when allowing the usage of progressive technology. His dream is to see teacher as a team manager within the “Pit Stop philosophy”. He often refers to his own “Piagetian laboratory”, emphasizing how his theories were reinforced by the experiences among his own children
Teollinen rakentaminen – prosessimalli kyvykkyyksien luomiselle
No full textAbstractProductivity improvement in the construction industry has been modest for decades. Problems with the schedules and costs of construction projects are well documented, as are the quality problems affecting buildings. There are several reasons behind this situation, but one of the main challenges has its roots in the fragmentation of the industry, which causes several problems between different construction stakeholders—but especially between different construction projects and project phases. Furthermore, the absence of product-based thinking and process management practices causes challenges in continuous improvement between projects.The objective of this dissertation is to boost productivity improvement by proposing an industrial operation model (IOM) for the construction industry. This dissertation presents capability creation practices—which have not been studied previously in the context of the construction industry—as a component of the IOM. This research uses qualitative interviews to study elements of the proposed IOM and capability creation practices for sales, production, and maintenance processes to create a basis for capability creation in these three operative business processes.The results of this dissertation include preconditions and steps for construction companies to implement the IOM. As part of the IOM, the capability creation processes, roles, and practices are described for sales, production, and maintenance. Capability creation practices take the requirements of the later phases of construction projects into account during the early design phase while simultaneously improving the design itself, enhancing the preplanning of sales, production, and maintenance, and preventing many known problems across the building lifecycle. In addition, capability creation practices enable the creation of more innovative solutions for the end customer.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Annunen, P., & Haapasalo, H. (2022). Industrial operation model for the construction industry. International Journal of Construction Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/15623599.2022.2092810Self-archived versionAnnunen, P., Mustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2021). Sales capability creation during new product development – early involvement of sales. Journal of Business & Industrial Marketing, 36(13), 263–273. https://doi.org/10.1108/JBIM-06-2020-0274Self-archived versionAnnunen, P., & Haapasalo, H. (2022). Production capability creation (PCC) for collaborative construction projects – a qualitative study from Finland. Construction Economics and Building. Advance online publication. https://doi.org/10.5130/AJCEB.v22i3.8146Self-archived versionAnnunen, P., Tella, J., Pekki, S., & Haapasalo, H. (2022). Maintenance capability creation for buildings – concurrent process with design and construction. Journal of Facilities Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/JFM-05-2022-0052Self-archived versionTiivistelmäRakennusteollisuuden tuottavuuskehitys on ollut vaatimatonta jo 1970-luvulta lähtien. Ongelmat rakennushankkeiden aikatauluissa ja kustannuksissa ovat varsin tuttuja, heikentäen samalla myös asiakkaalle myytävien tuotteiden eli rakennusten laatua. Syitä ongelmiin on monia, mutta yksi keskeisimmistä on alan pirstaloituminen, mikä aiheuttaa ongelmia sekä alan eri toimijoiden, että etenkin rakennushankkeen eri vaiheiden välillä. Samoin teollisen tuote- ja prosessiajattelun puuttuessa jatkuva parantaminen ja toiminnan tehostaminen eri projektien välillä jää vaillinaiseksi.Tämän väitöstutkimuksen tarkoitus on edistää rakennusalan tuottavuuskehitystä kuvaamalla teollinen toimintamalli alan yritysten toiminnan tehostamiseksi. Väitöstutkimuksessa esitellään eri liiketoimintaprosessien kyvykkyyksien luomisen menetelmät, joita ei ole aiemmin tutkittu rakennusteollisuudessa. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia haastatteluja, joilla on tutkittu teollisen toimintamallin osatekijöitä sekä kyvykkyyksien luomisen mallia myynnin, rakentamisen ja ylläpidon liiketoimintaprosessien näkökulmista, kehittäen samalla tutkittavien yritysten avulla kyvykkyyksien luomisen perusteet kaikille kolmelle liiketoimintaprosessille.Väitöstutkimuksen tuloksena esitetään esivaatimukset ja menetelmät teollisen toimintamallin käyttöönotolle. Lisäksi kuvataan prosessit, roolit ja toimintatavat, joilla rakennusteollisuus voi huomioida myynnin, rakentamisen ja ylläpitovaiheen vaatimukset jo suunnitteluvaiheessa. Samalla suunnittelusta tulee tehokkaampaa, parannetaan myynnin, rakentamisen ja ylläpidon tehokkuutta sekä luodaan myös innovatiivisempia ratkaisuja asiakkaalle. Ja mikä tärkeintä, vältetään lukuisia ongelmia koko rakennushankkeen ja rakennuksen elinkaaren ajan.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Annunen, P., & Haapasalo, H. (2022). Industrial operation model for the construction industry. International Journal of Construction Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/15623599.2022.2092810Rinnakkaistallennettu versioAnnunen, P., Mustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2021). Sales capability creation during new product development – early involvement of sales. Journal of Business & Industrial Marketing, 36(13), 263–273. https://doi.org/10.1108/JBIM-06-2020-0274Rinnakkaistallennettu versioAnnunen, P., & Haapasalo, H. (2022). Production capability creation (PCC) for collaborative construction projects – a qualitative study from Finland. Construction Economics and Building. Advance online publication. https://doi.org/10.5130/AJCEB.v22i3.8146Rinnakkaistallennettu versioAnnunen, P., Tella, J., Pekki, S., & Haapasalo, H. (2022). Maintenance capability creation for buildings – concurrent process with design and construction. Journal of Facilities Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/JFM-05-2022-0052Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 24 November 2022, at 12 noonAbstract
Productivity improvement in the construction industry has been modest for decades. Problems with the schedules and costs of construction projects are well documented, as are the quality problems affecting buildings. There are several reasons behind this situation, but one of the main challenges has its roots in the fragmentation of the industry, which causes several problems between different construction stakeholders—but especially between different construction projects and project phases. Furthermore, the absence of product-based thinking and process management practices causes challenges in continuous improvement between projects.
The objective of this dissertation is to boost productivity improvement by proposing an industrial operation model (IOM) for the construction industry. This dissertation presents capability creation practices—which have not been studied previously in the context of the construction industry—as a component of the IOM. This research uses qualitative interviews to study elements of the proposed IOM and capability creation practices for sales, production, and maintenance processes to create a basis for capability creation in these three operative business processes.
The results of this dissertation include preconditions and steps for construction companies to implement the IOM. As part of the IOM, the capability creation processes, roles, and practices are described for sales, production, and maintenance. Capability creation practices take the requirements of the later phases of construction projects into account during the early design phase while simultaneously improving the design itself, enhancing the preplanning of sales, production, and maintenance, and preventing many known problems across the building lifecycle. In addition, capability creation practices enable the creation of more innovative solutions for the end customer.Tiivistelmä
Rakennusteollisuuden tuottavuuskehitys on ollut vaatimatonta jo 1970-luvulta lähtien. Ongelmat rakennushankkeiden aikatauluissa ja kustannuksissa ovat varsin tuttuja, heikentäen samalla myös asiakkaalle myytävien tuotteiden eli rakennusten laatua. Syitä ongelmiin on monia, mutta yksi keskeisimmistä on alan pirstaloituminen, mikä aiheuttaa ongelmia sekä alan eri toimijoiden, että etenkin rakennushankkeen eri vaiheiden välillä. Samoin teollisen tuote- ja prosessiajattelun puuttuessa jatkuva parantaminen ja toiminnan tehostaminen eri projektien välillä jää vaillinaiseksi.
Tämän väitöstutkimuksen tarkoitus on edistää rakennusalan tuottavuuskehitystä kuvaamalla teollinen toimintamalli alan yritysten toiminnan tehostamiseksi. Väitöstutkimuksessa esitellään eri liiketoimintaprosessien kyvykkyyksien luomisen menetelmät, joita ei ole aiemmin tutkittu rakennusteollisuudessa. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia haastatteluja, joilla on tutkittu teollisen toimintamallin osatekijöitä sekä kyvykkyyksien luomisen mallia myynnin, rakentamisen ja ylläpidon liiketoimintaprosessien näkökulmista, kehittäen samalla tutkittavien yritysten avulla kyvykkyyksien luomisen perusteet kaikille kolmelle liiketoimintaprosessille.
Väitöstutkimuksen tuloksena esitetään esivaatimukset ja menetelmät teollisen toimintamallin käyttöönotolle. Lisäksi kuvataan prosessit, roolit ja toimintatavat, joilla rakennusteollisuus voi huomioida myynnin, rakentamisen ja ylläpitovaiheen vaatimukset jo suunnitteluvaiheessa. Samalla suunnittelusta tulee tehokkaampaa, parannetaan myynnin, rakentamisen ja ylläpidon tehokkuutta sekä luodaan myös innovatiivisempia ratkaisuja asiakkaalle. Ja mikä tärkeintä, vältetään lukuisia ongelmia koko rakennushankkeen ja rakennuksen elinkaaren ajan
Integraatiokyvykkyyden johtaminen yhteistoiminnallisissa organisaatioiden välisissä projekteissa
No full textAbstractInter-organizational projects are known to be very difficult to manage, and achieving the project objectives using traditional project delivery approaches has proved to be challenging. Improved project outcomes can be acquired using collaborative approaches to project delivery. However, relational project delivery models require a different set of capabilities and new kind of management approach from both the client’s organization and inter-organizational project network. The main objective of this thesis is to study how integration and related capabilities can be managed in collaborative, inter-organizational projects.This dissertation relies on the qualitative research methodology for its empirical analysis. In particular, it draws on research methods of systematic literature reviews with qualitative content analysis, inductive reasoning for analysis, and design science for project management.As its contribution to organizational integration literature, this dissertation proposes that integration capabilities can be systematically managed in a complex, inter-organizational project. It presents how the integration capability of a collaborative project is intentionally built and managed. It suggests that the client’s organization has a central role in planning and organizing project integration and capability through the specific client capabilities that ensure integration. This study identifies integration mechanisms and integration capabilities against which a project can assess its related maturity levels, which enables leading and controlling of project integration capability. The dissertation identifies preconditions for inter-organizational collaboration that are required to manage integration capabilities through planning, organizing, leading, and controlling. As a theoretical ground, the dissertation elaborates upon the descriptions of organizational integration in inter-organizational projects from previous literature.The study provides both theoretical and practical implications to managing inter-organizational projects.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Saukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2019). Inter-organisational project network integration: A systematic literature review. International Journal of Project Organisation and Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1504/IJPOM.2019.104180Self-archived versionSaukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2020). Inter-organizational collaboration challenges and preconditions in industrial engineering projects. International Journal of Managing Projects in Business, 13(5), 999–1023. https://doi.org/10.1108/IJMPB-10-2019-0250Self-archived versionSaukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (in press). Elements of client capabilities in integrated projects. International Journal of Project Organisation and Management.Saukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2022). Defining integration capability dimensions and creating a corresponding self-assessment model for inter-organizational projects. International Journal of Managing Projects in Business, 15(8), 77–110. https://doi.org/10.1108/IJMPB-04-2021-0085Self-archived versionTiivistelmäOrganisaatioiden välisten projektien johtaminen on tunnetusti erittäin vaikeaa. Erityisesti projektien tavoitteiden saavuttaminen perinteisillä projektien toimitusmalleilla on todistetusti haastavaa. Projekteissa parempia lopputuloksia on saavutettu käyttämällä yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja projektien toimitusmalleissa. Suhdeperustaiset projektien toimitusmallit vaativat erilaisia kyvykkyyksiä ja uudenlaisen lähestymistavan johtamiseen niin tilaajaorganisaatiolta kuin organisaatioiden väliseltä projektiverkostolta. Tämän väitöskirjan keskeinen tavoite on tutkia kuinka integraatiota ja siihen liittyviä kyvykkyyksiä voidaan johtaa yhteistoiminnallisissa organisaatioiden välisissä projekteissa.Väitöskirjan empiirinen analyysi perustuu laadulliseen tutkimusmetodologiaan. Tutkimusmenetelminä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta perustuen laadulliseen sisällönanalyysiin, induktiivista päättelyä analyysin keinona, ja suunnittelutiedettä projektin johtamisen alalla.Kontribuutiona organisatoriseen integraatiokirjallisuuteen väitöskirjassa esitetään, että integraatiokyvykkyyksiä voidaan systemaattisesti johtaa kompleksisissa organisaatioiden välisissä projekteissa. Työssä esitetään, miten yhteistoiminnallisen projektin integraatiokyvykkyyttä voidaan tarkoituksellisesti rakentaa ja johtaa. Väitöstutkimuksessa esitetään myös, että tilaajaorganisaatiolla on keskeinen rooli projektin integraatio(kyvykkyyden) suunnittelussa ja organisoinnissa, erityisten tilaajan kyvykkyyksien kautta, jotka varmistavat integraation toteutumista. Tutkimuksessa tunnistetaan integraatiomekanismeja ja integraatiokyvykkyyksiä, joiden suhteen projektin kypsyystasoa voidaan arvioida. Tämä puolestaan mahdollistaa projektin integraatiokyvykkyyden johtamisen ja kontrolloinnin. Väitöstutkimuksessa tunnistetaan organisaatioiden välisen yhteistoiminnan edellytyksiä, joiden toteutuminen tulee taata. Näin projektin integraatiokyvykkyyksiä voidaan johtaa suunnittelun, organisoinnin, johtajuuden ja kontrolloinnin kautta. Teoreettisena lähtökohtana tutkimukselle jäsennetään aiempaa kirjallisuutta organisatorisesta integraatiosta organisaatioiden välisiin projekteihin liittyen.Väitöstutkimuksen tuloksena syntyy sekä teoreettisia että käytännöllisiä implikaatioita organisaatioiden välisten projektien johtamiseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Saukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2019). Inter-organisational project network integration: A systematic literature review. International Journal of Project Organisation and Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1504/IJPOM.2019.104180Rinnakkaistallennettu versioSaukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2020). Inter-organizational collaboration challenges and preconditions in industrial engineering projects. International Journal of Managing Projects in Business, 13(5), 999–1023. https://doi.org/10.1108/IJMPB-10-2019-0250Rinnakkaistallennettu versioSaukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (in press). Elements of client capabilities in integrated projects. International Journal of Project Organisation and Management.Saukko, L., Aaltonen, K., & Haapasalo, H. (2022). Defining integration capability dimensions and creating a corresponding self-assessment model for inter-organizational projects. International Journal of Managing Projects in Business, 15(8), 77–110. https://doi.org/10.1108/IJMPB-04-2021-0085Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented, with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu, for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 23 September 2022, at 12 noonAbstract
Inter-organizational projects are known to be very difficult to manage, and achieving the project objectives using traditional project delivery approaches has proved to be challenging. Improved project outcomes can be acquired using collaborative approaches to project delivery. However, relational project delivery models require a different set of capabilities and new kind of management approach from both the client’s organization and inter-organizational project network. The main objective of this thesis is to study how integration and related capabilities can be managed in collaborative, inter-organizational projects.
This dissertation relies on the qualitative research methodology for its empirical analysis. In particular, it draws on research methods of systematic literature reviews with qualitative content analysis, inductive reasoning for analysis, and design science for project management.
As its contribution to organizational integration literature, this dissertation proposes that integration capabilities can be systematically managed in a complex, inter-organizational project. It presents how the integration capability of a collaborative project is intentionally built and managed. It suggests that the client’s organization has a central role in planning and organizing project integration and capability through the specific client capabilities that ensure integration. This study identifies integration mechanisms and integration capabilities against which a project can assess its related maturity levels, which enables leading and controlling of project integration capability. The dissertation identifies preconditions for inter-organizational collaboration that are required to manage integration capabilities through planning, organizing, leading, and controlling. As a theoretical ground, the dissertation elaborates upon the descriptions of organizational integration in inter-organizational projects from previous literature.
The study provides both theoretical and practical implications to managing inter-organizational projects.Tiivistelmä
Organisaatioiden välisten projektien johtaminen on tunnetusti erittäin vaikeaa. Erityisesti projektien tavoitteiden saavuttaminen perinteisillä projektien toimitusmalleilla on todistetusti haastavaa. Projekteissa parempia lopputuloksia on saavutettu käyttämällä yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja projektien toimitusmalleissa. Suhdeperustaiset projektien toimitusmallit vaativat erilaisia kyvykkyyksiä ja uudenlaisen lähestymistavan johtamiseen niin tilaajaorganisaatiolta kuin organisaatioiden väliseltä projektiverkostolta. Tämän väitöskirjan keskeinen tavoite on tutkia kuinka integraatiota ja siihen liittyviä kyvykkyyksiä voidaan johtaa yhteistoiminnallisissa organisaatioiden välisissä projekteissa.
Väitöskirjan empiirinen analyysi perustuu laadulliseen tutkimusmetodologiaan. Tutkimusmenetelminä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta perustuen laadulliseen sisällönanalyysiin, induktiivista päättelyä analyysin keinona, ja suunnittelutiedettä projektin johtamisen alalla.
Kontribuutiona organisatoriseen integraatiokirjallisuuteen väitöskirjassa esitetään, että integraatiokyvykkyyksiä voidaan systemaattisesti johtaa kompleksisissa organisaatioiden välisissä projekteissa. Työssä esitetään, miten yhteistoiminnallisen projektin integraatiokyvykkyyttä voidaan tarkoituksellisesti rakentaa ja johtaa. Väitöstutkimuksessa esitetään myös, että tilaajaorganisaatiolla on keskeinen rooli projektin integraatio(kyvykkyyden) suunnittelussa ja organisoinnissa, erityisten tilaajan kyvykkyyksien kautta, jotka varmistavat integraation toteutumista. Tutkimuksessa tunnistetaan integraatiomekanismeja ja integraatiokyvykkyyksiä, joiden suhteen projektin kypsyystasoa voidaan arvioida. Tämä puolestaan mahdollistaa projektin integraatiokyvykkyyden johtamisen ja kontrolloinnin. Väitöstutkimuksessa tunnistetaan organisaatioiden välisen yhteistoiminnan edellytyksiä, joiden toteutuminen tulee taata. Näin projektin integraatiokyvykkyyksiä voidaan johtaa suunnittelun, organisoinnin, johtajuuden ja kontrolloinnin kautta. Teoreettisena lähtökohtana tutkimukselle jäsennetään aiempaa kirjallisuutta organisatorisesta integraatiosta organisaatioiden välisiin projekteihin liittyen.
Väitöstutkimuksen tuloksena syntyy sekä teoreettisia että käytännöllisiä implikaatioita organisaatioiden välisten projektien johtamiseen
Datan hyödyntäminen rakennusteollisuudessa : Polku teollista toimintamallia kohti
No full textAbstractThe construction industry is striving towards industrialization, characterized by standardized building processes and product parts enabled by effective data utilization. However, fragmented operational processes and siloed information present significant challenges in achieving this goal. To address these challenges, the construction sector needs to provide easy access to reliable data through standardized solutions. Building Information Modelling (BIM) has the potential to streamline data utilization in construction, but its implementation often falls short of expectations. This is due to the lack of standardized and consistent product information, which is a crucial link between BIM and fragmented construction processes. This dissertation seeks to bridge this gap and advance the industrialization of construction by investigating how predefined, managed, and integrated products, data, and processes can improve data utilization and support effective BIM implementation.This dissertation utilizes a qualitative research design, with a systematic literature review and case study analysis to examine the topic. It proposes practical solutions for efficient data utilization, emphasizing the importance of predefined products, structured data flow, and predefined processes as essential steps toward industrializing construction. BIM findings reveal a fundamental perception gap that hinders the implementation, and the presented BIM Iceberg analogy highlights the challenging but critical potential of BIM, which requires collaboration and integration throughout the project lifecycle. A consistent Product Structure (PS) offers a potential starting point for addressing BIM challenges, enabling the flow of structured product data to be used in business processes. The proposed roadmap for industrializing construction based on Industrial Operation Modelling (IOM) elements starts with the increased use of predefined products, followed by predefined, structured product and process data, and the efficient definition of processes. Bridging the gap between processes’ needs and data usability is essential for moving toward industrialization. Together, these interplays provide novel insights into the facilitation of efficient data utilization on the journey towards the industrialization of construction, offering valuable contributions to practitioners and academics in the field.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Mansoori, S., & Haapasalo, H. (2019). Releasing the unhidden potential of BIM. In Proceedings of Second International Conference on Building Information Modeling, 1–18. https://www.en.symposia.ir/BIMCONF02Mansoori, S., Haapasalo, H., & Harkonen, J. (2022). Potential of building information modeling in the project lifecycle – reflection against iceberg model. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 11, 85–104. https://doi.org/10.53615/2232-5697.11.85-104Self-archived versionMansoori, S., Harkonen, J., & Haapasalo, H. (2022). Productization and product structure enabling BIM implementation in construction. Engineering, Construction and Architectural Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/ECAM-09-2021-0848Self-archived versionMansoori, S., Harkonen, J., Haapasalo, H., & Annunen, P. (2023). Industrialization in construction companies - a benchmark study on manufacturing companies. Manuscript in preparation.
Mansoori, S., Khan, I. S., Ahokangas, P., Matinmikko-Blue, M., Haapasalo, H., & Yrjölä, S. (2021). Value configurations for data and connectivity solutions in digitalized future factories. Processes, 9(12), 2233. https://doi.org/10.3390/pr9122233
Self-archived versionTiivistelmäTeollisen rakentamisen menetelmät kasvattavat suosiotaan rakennusalalla. Teolliselle rakentamiselle ovat tyypillisiä standardoidut prosessit ja esivalmistetut tuote-elementit, jotka mahdollistetaan tehokkaalla datan hyödyntämisellä. Yhteensopimattomat prosessit ja tiedon hajanaisuus kuitenkin aiheuttavat merkittäviä haasteita kokonaisuuden kehittämisessä. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi rakennusalan tulee mahdollistaa helppo pääsy luotettavaan dataan standardoitujen ratkaisujen avulla. Tietomallien (Building Information Model, BIM) käytöllä on potentiaalia tehostaa datan käyttöä rakennusteollisuudessa, mutta tietomallien täytäntöönpano jää kuitenkin usein odotuksista. Tämä johtuu standardisoidun ja yhdenmukaisen tiedon puuttumisesta, mikä taas aiheuttaa ongelmia tietomallien ja rakentamisen hajanaisten prosessien välillä. Tämä väitöskirja pyrkii tarjoamaan keinoja edellä listattujen ongelmien ratkaisemiseen, samalla pyrkien edistämään teollista rakentamista tarkastelemalla kuinka esimääritellyt, tehokkaasti hallitut sekä integroidut tuotteet, data, ja prosessit voivat tehostaa datan hyödyntämistä sekä tukea tehokasta tietomallien käyttöönottoa ja käyttöä.Tässä väitöstutkimuksessa hyödynnetään menetelminä laadullista tutkimusta, systemaattista kirjallisuuskatsausta ja tapaustutkimusta. Työ pyrkii tarjoamaan käytännönläheisiä ratkaisuja tehokkaaseen datan hyödyntämiseen, korostaen esimääriteltyjen tuotteiden, jäsenneltyjen datavirtojen, ja tehokkaiden prosessien tärkeyttä oleellisina askeleina kohti rakennusalan teollistamista. Tutkimuksen löydökset paljastavat perustavanlaatuisia puutteita, jotka vaikeuttavat tietomallien tehokasta käyttöönottoa. Esitetty tietomallinnuksen jäävuori (BIM iceberg) korostaa tietomallinnuksen valtavaa potentiaalia, jonka hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä ja prosessien integrointia koko projektin elinkaaren ajan. Yhdenmukainen tuoterakenne (Product Structure, PS) tarjoaa hyvän lähtökohdan lähestyä tietomallinnuksen haasteita, mahdollistaen samalla jäsennellyn tiedon virtaamisen ja sen tehokkaan käytön operatiivisissa liiketoimintaprosesseissa. Työssä ehdotettu vaiheittainen suunnitelma rakennusalan teollistamiseksi perustuu teolliseen toimintamalliin (Industrial Operation Model, IOM) ja sen elementteihin, joita ovat: esimääritellyt tuotteet, standardoitu tuote- ja prosessidata, sekä prosessien tehokas määrittely ja hyödyntäminen. Tutkimustulokset edistävät tehokasta datan hyödyntämistä matkalla kohti rakennusalan teollistamista, tarjoten arvokasta hyötyä käytännön työhön ja tuleville tieteellisille jatkotutkimuksille.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Mansoori, S., & Haapasalo, H. (2019). Releasing the unhidden potential of BIM. In Proceedings of Second International Conference on Building Information Modeling, 1–18. https://www.en.symposia.ir/BIMCONF02Mansoori, S., Haapasalo, H., & Harkonen, J. (2022). Potential of building information modeling in the project lifecycle – reflection against iceberg model. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 11, 85–104. https://doi.org/10.53615/2232-5697.11.85-104Rinnakkaistallennettu versioMansoori, S., Harkonen, J., & Haapasalo, H. (2022). Productization and product structure enabling BIM implementation in construction. Engineering, Construction and Architectural Management. Advance online publication. https://doi.org/10.1108/ECAM-09-2021-0848Rinnakkaistallennettu versioMansoori, S., Harkonen, J., Haapasalo, H., & Annunen, P. (2023). Industrialization in construction companies - a benchmark study on manufacturing companies. Manuscript in preparation.
Mansoori, S., Khan, I. S., Ahokangas, P., Matinmikko-Blue, M., Haapasalo, H., & Yrjölä, S. (2021). Value configurations for data and connectivity solutions in digitalized future factories. Processes, 9(12), 2233. https://doi.org/10.3390/pr9122233
Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented, with the assent of the Doctoral Programme Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu, for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 14 June 2023, at 12 noonAbstract
The construction industry is striving towards industrialization, characterized by standardized building processes and product parts enabled by effective data utilization. However, fragmented operational processes and siloed information present significant challenges in achieving this goal. To address these challenges, the construction sector needs to provide easy access to reliable data through standardized solutions. Building Information Modelling (BIM) has the potential to streamline data utilization in construction, but its implementation often falls short of expectations. This is due to the lack of standardized and consistent product information, which is a crucial link between BIM and fragmented construction processes. This dissertation seeks to bridge this gap and advance the industrialization of construction by investigating how predefined, managed, and integrated products, data, and processes can improve data utilization and support effective BIM implementation.
This dissertation utilizes a qualitative research design, with a systematic literature review and case study analysis to examine the topic. It proposes practical solutions for efficient data utilization, emphasizing the importance of predefined products, structured data flow, and predefined processes as essential steps toward industrializing construction. BIM findings reveal a fundamental perception gap that hinders the implementation, and the presented BIM Iceberg analogy highlights the challenging but critical potential of BIM, which requires collaboration and integration throughout the project lifecycle. A consistent Product Structure (PS) offers a potential starting point for addressing BIM challenges, enabling the flow of structured product data to be used in business processes. The proposed roadmap for industrializing construction based on Industrial Operation Modelling (IOM) elements starts with the increased use of predefined products, followed by predefined, structured product and process data, and the efficient definition of processes. Bridging the gap between processes’ needs and data usability is essential for moving toward industrialization. Together, these interplays provide novel insights into the facilitation of efficient data utilization on the journey towards the industrialization of construction, offering valuable contributions to practitioners and academics in the field.Tiivistelmä
Teollisen rakentamisen menetelmät kasvattavat suosiotaan rakennusalalla. Teolliselle rakentamiselle ovat tyypillisiä standardoidut prosessit ja esivalmistetut tuote-elementit, jotka mahdollistetaan tehokkaalla datan hyödyntämisellä. Yhteensopimattomat prosessit ja tiedon hajanaisuus kuitenkin aiheuttavat merkittäviä haasteita kokonaisuuden kehittämisessä. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi rakennusalan tulee mahdollistaa helppo pääsy luotettavaan dataan standardoitujen ratkaisujen avulla. Tietomallien (Building Information Model, BIM) käytöllä on potentiaalia tehostaa datan käyttöä rakennusteollisuudessa, mutta tietomallien täytäntöönpano jää kuitenkin usein odotuksista. Tämä johtuu standardisoidun ja yhdenmukaisen tiedon puuttumisesta, mikä taas aiheuttaa ongelmia tietomallien ja rakentamisen hajanaisten prosessien välillä. Tämä väitöskirja pyrkii tarjoamaan keinoja edellä listattujen ongelmien ratkaisemiseen, samalla pyrkien edistämään teollista rakentamista tarkastelemalla kuinka esimääritellyt, tehokkaasti hallitut sekä integroidut tuotteet, data, ja prosessit voivat tehostaa datan hyödyntämistä sekä tukea tehokasta tietomallien käyttöönottoa ja käyttöä.
Tässä väitöstutkimuksessa hyödynnetään menetelminä laadullista tutkimusta, systemaattista kirjallisuuskatsausta ja tapaustutkimusta. Työ pyrkii tarjoamaan käytännönläheisiä ratkaisuja tehokkaaseen datan hyödyntämiseen, korostaen esimääriteltyjen tuotteiden, jäsenneltyjen datavirtojen, ja tehokkaiden prosessien tärkeyttä oleellisina askeleina kohti rakennusalan teollistamista. Tutkimuksen löydökset paljastavat perustavanlaatuisia puutteita, jotka vaikeuttavat tietomallien tehokasta käyttöönottoa. Esitetty tietomallinnuksen jäävuori (BIM iceberg) korostaa tietomallinnuksen valtavaa potentiaalia, jonka hyödyntäminen edellyttää yhteistyötä ja prosessien integrointia koko projektin elinkaaren ajan. Yhdenmukainen tuoterakenne (Product Structure, PS) tarjoaa hyvän lähtökohdan lähestyä tietomallinnuksen haasteita, mahdollistaen samalla jäsennellyn tiedon virtaamisen ja sen tehokkaan käytön operatiivisissa liiketoimintaprosesseissa. Työssä ehdotettu vaiheittainen suunnitelma rakennusalan teollistamiseksi perustuu teolliseen toimintamalliin (Industrial Operation Model, IOM) ja sen elementteihin, joita ovat: esimääritellyt tuotteet, standardoitu tuote- ja prosessidata, sekä prosessien tehokas määrittely ja hyödyntäminen. Tutkimustulokset edistävät tehokasta datan hyödyntämistä matkalla kohti rakennusalan teollistamista, tarjoten arvokasta hyötyä käytännön työhön ja tuleville tieteellisille jatkotutkimuksille.
Liiketoimintapalveluiden yhteiskehittäminen
No full textAbstractThe internet is connecting suppliers, customers, and other stakeholders together as ecosystems for sharing and integrating resources in value creation. In this transformation customers have shifted from passive sales targets to active players in the ecosystems, and all the actors in the ecosystem are equally seen as resource integrators. This phenomenon is often called digitalization. Digitalization is service centric, which is further accelerating the transition towards service economy and service-dominant logic (SDL). Based on SDL value is co-created with the customer. This is changing the value stream beginning from the customer, and therefore the whole business logic from push to pull. In SDL also all actors are seen as equal resource integrators, so supplier organization has to align its value-creating resources with the customer’s and other resource integrators’ resources. The prerequisites for success in this transformation are continuous value co-creation, iterative market testing, and an agile and lean response to opportunities.The content of this dissertation has been produced and tested in a real business environment as an action-design research, answering the question: How does a knowledge-intensive business service provider maintain its relevance in constantly changing market conditions? This study demonstrates that agile responsiveness to the transforming market requires SDL, co-creational business model development, lean operations with a modular solution structure, and the continuous review of value creation (design thinking).The study provides four kinds of new knowledge. Firstly, it clarifies the practicality of the SDL approach in professional services, explaining the organizational encountering requests. Secondly, the study provides a framework for continuous business model transformation in the constantly changing market environment. Thirdly, the study modularizes a solution to a co-creational commercial service portfolio and repetitive technical structures in seeking delivery efficiency. Lastly, the study demonstrates how design thinking can be used to connect service portfolio management to the customers’ business needs, maintaining the co-creational and iterative value creation.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kuula, S., Niemi, E., & Haapasalo, H. (2015). Service dominant logic: how to systematize service business. In J. Sundbo, L. Fuglsang, F. Sørensen & N. Balsby (Eds.), Proceedings of the 25th Annual RESER Conference - Innovative Services in the 21st Century. Roskilde: European Association for Research on Services RESER.Kuula, S., & Haapasalo, H. (2016). Continuous and Co-creative Business Model Creation. In Service Business Model Innovation in Healthcare and Hospital Management (pp. 249–268). https://doi.org/10.1007/978-3-319-46412-1_14Kuula, S., Haapasalo, H., & Tolonen, A. (2018). Cost-efficient co-creation of knowledge intensive business services. Service Business, 12(4), 779–808. https://doi.org/10.1007/s11628-018-0380-ySelf-archived versionKuula, S., Haapasalo, H., & Kosonen, J.-M. (2020). Three Phases of Transforming a Project-Based IT Company Into a Lean and Design-Led Digital Service Provider. IEEE Software, 37(2), 41–48. https://doi.org/10.1109/ms.2019.2958012Self-archived versionTiivistelmäInternet yhdistää toimittajat ja asiakkaat yhteiseen arvontuottoon integroituneissa ekosysteemeissä, muuttaen asiakkaat passiivisista myynnin kohteista aktiivisiksi toimijoiksi. Tämä edellyttää tuoteorientoituneen liiketoimintalogiikan muuttamista imuohjattuun jatkuvaan yhteiskehittämiseen ja sitä vastaavan palvelutuotannon optimoimiseen. Menestyksen kannalta avainasemassa on yritysten kyky jatkuvaan asiakasarvon luomiseen ja palveluiden kehittämiseen, markkinaa kokeillen ja muutokseen vastaten.Tämä tutkimus osoittaa, että kyky vastata digiajan ajamaan jatkuvaan muutokseen edellyttää palveluyhtiöltä palveluorientoitunutta (service-dominant logic) ja iteratiivista (LEAN) toimintamallia, jossa arvo tuotetaan yhdessä asiakkaan kanssa, arvovirta ohjataan asiakkaan suunnasta vetäen ja liiketoimintamallin elementtejä jatkuvasti testaten, ja missä ekosysteemin kaikki toimijat ovat tasa-arvoisia resurssi-integraattoreita. Jatkuvan kehittämisen ohjauksessa hyödynnetään luovan työn keinoja muotoiluajattelun (design thinking) kautta. Muotoiluajattelun tehtävä on tuoda kehitysprosessiin laajaa ja jatkuvaa ymmärrystä asiakastarpeista ja tavoitteiden toteutumisesta koko ekosysteemin toiminnan optimoimiseksi.Jotta arvontuotto olisi tehokasta, on toistuvat palvelunosat kyettävä tuotteistamaan. Koska tarjoamaa ei yhteiskehittämisessä voi tuotteistaa, on palvelun rakennetta katsottava erikseen kaupallisesta- ja teknisestä näkökulmasta (portfoliosta). Kaupallinen portfolio määritetään yhdessä asiakkaiden kanssa, ja teknisen portfolion jatkuva muokkaus tapahtuu imuohjatusti, missä toistuvat palvelunosat toimivat tuotantovirrassa komponentteina modulaarisessa ratkaisurakenteessa.Väitöskirjan sisältö on tuotettu ja testattu pääosin toimintatutkimuksena (action-design research), vastaten kysymykseen ”Miten palveluyhtiön on kehitettävä toimintaansa kyetäkseen jatkuvaan uudistumiseen digitaalisen ajan markkinamuutoksessa”. Väitöskirja tuo neljä uutta näkökulmaa palveluiden kehittämiseen; SDL-konseptin kirkastamisen käytännön esimerkein, liiketoimintamallin kehityskehikon, tehokkaan modulaarisen palveluntuotantomallin, sekä muotoiluajattelun yhdistämisen yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien määrittelyyn.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kuula, S., Niemi, E., & Haapasalo, H. (2015). Service dominant logic: how to systematize service business. In J. Sundbo, L. Fuglsang, F. Sørensen & N. Balsby (Eds.), Proceedings of the 25th Annual RESER Conference - Innovative Services in the 21st Century. Roskilde: European Association for Research on Services RESER.Kuula, S., & Haapasalo, H. (2016). Continuous and Co-creative Business Model Creation. In Service Business Model Innovation in Healthcare and Hospital Management (pp. 249–268). https://doi.org/10.1007/978-3-319-46412-1_14Kuula, S., Haapasalo, H., & Tolonen, A. (2018). Cost-efficient co-creation of knowledge intensive business services. Service Business, 12(4), 779–808. https://doi.org/10.1007/s11628-018-0380-yRinnakkaistallennettu versioKuula, S., Haapasalo, H., & Kosonen, J.-M. (2020). Three Phases of Transforming a Project-Based IT Company Into a Lean and Design-Led Digital Service Provider. IEEE Software, 37(2), 41–48. https://doi.org/10.1109/ms.2019.2958012Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 20 May 2020, at 12 noonAbstract
The internet is connecting suppliers, customers, and other stakeholders together as ecosystems for sharing and integrating resources in value creation. In this transformation customers have shifted from passive sales targets to active players in the ecosystems, and all the actors in the ecosystem are equally seen as resource integrators. This phenomenon is often called digitalization. Digitalization is service centric, which is further accelerating the transition towards service economy and service-dominant logic (SDL). Based on SDL value is co-created with the customer. This is changing the value stream beginning from the customer, and therefore the whole business logic from push to pull. In SDL also all actors are seen as equal resource integrators, so supplier organization has to align its value-creating resources with the customer’s and other resource integrators’ resources. The prerequisites for success in this transformation are continuous value co-creation, iterative market testing, and an agile and lean response to opportunities.
The content of this dissertation has been produced and tested in a real business environment as an action-design research, answering the question: How does a knowledge-intensive business service provider maintain its relevance in constantly changing market conditions? This study demonstrates that agile responsiveness to the transforming market requires SDL, co-creational business model development, lean operations with a modular solution structure, and the continuous review of value creation (design thinking).
The study provides four kinds of new knowledge. Firstly, it clarifies the practicality of the SDL approach in professional services, explaining the organizational encountering requests. Secondly, the study provides a framework for continuous business model transformation in the constantly changing market environment. Thirdly, the study modularizes a solution to a co-creational commercial service portfolio and repetitive technical structures in seeking delivery efficiency. Lastly, the study demonstrates how design thinking can be used to connect service portfolio management to the customers’ business needs, maintaining the co-creational and iterative value creation.Tiivistelmä
Internet yhdistää toimittajat ja asiakkaat yhteiseen arvontuottoon integroituneissa ekosysteemeissä, muuttaen asiakkaat passiivisista myynnin kohteista aktiivisiksi toimijoiksi. Tämä edellyttää tuoteorientoituneen liiketoimintalogiikan muuttamista imuohjattuun jatkuvaan yhteiskehittämiseen ja sitä vastaavan palvelutuotannon optimoimiseen. Menestyksen kannalta avainasemassa on yritysten kyky jatkuvaan asiakasarvon luomiseen ja palveluiden kehittämiseen, markkinaa kokeillen ja muutokseen vastaten.
Tämä tutkimus osoittaa, että kyky vastata digiajan ajamaan jatkuvaan muutokseen edellyttää palveluyhtiöltä palveluorientoitunutta (service-dominant logic) ja iteratiivista (LEAN) toimintamallia, jossa arvo tuotetaan yhdessä asiakkaan kanssa, arvovirta ohjataan asiakkaan suunnasta vetäen ja liiketoimintamallin elementtejä jatkuvasti testaten, ja missä ekosysteemin kaikki toimijat ovat tasa-arvoisia resurssi-integraattoreita. Jatkuvan kehittämisen ohjauksessa hyödynnetään luovan työn keinoja muotoiluajattelun (design thinking) kautta. Muotoiluajattelun tehtävä on tuoda kehitysprosessiin laajaa ja jatkuvaa ymmärrystä asiakastarpeista ja tavoitteiden toteutumisesta koko ekosysteemin toiminnan optimoimiseksi.
Jotta arvontuotto olisi tehokasta, on toistuvat palvelunosat kyettävä tuotteistamaan. Koska tarjoamaa ei yhteiskehittämisessä voi tuotteistaa, on palvelun rakennetta katsottava erikseen kaupallisesta- ja teknisestä näkökulmasta (portfoliosta). Kaupallinen portfolio määritetään yhdessä asiakkaiden kanssa, ja teknisen portfolion jatkuva muokkaus tapahtuu imuohjatusti, missä toistuvat palvelunosat toimivat tuotantovirrassa komponentteina modulaarisessa ratkaisurakenteessa.
Väitöskirjan sisältö on tuotettu ja testattu pääosin toimintatutkimuksena (action-design research), vastaten kysymykseen ”Miten palveluyhtiön on kehitettävä toimintaansa kyetäkseen jatkuvaan uudistumiseen digitaalisen ajan markkinamuutoksessa”. Väitöskirja tuo neljä uutta näkökulmaa palveluiden kehittämiseen; SDL-konseptin kirkastamisen käytännön esimerkein, liiketoimintamallin kehityskehikon, tehokkaan modulaarisen palveluntuotantomallin, sekä muotoiluajattelun yhdistämisen yhteisten liiketoimintamahdollisuuksien määrittelyyn
Vertikaalinen tuotteistaminen yli tuotteen elinkaaren : Yhteismarkkinointi yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta
No full textAbstractCompanies are finding new ways to do business to survive in today’s competition. To meet their business objectives, companies can gain an access to resources and assets by cooperating with other companies. Co-marketing is a form of interorganisational cooperation in which companies combine their marketing resources to gain benefits they would not gain by themselves. However, the lack of understanding over the companies’ own product offerings is potentially hindering the success of co-marketing activities. Productisation over vertical product structure levels and product lifecycle phases may help in gaining the needed understanding.The main objective of this dissertation is to clarify the role of vertical productisation over product lifecycle in co-marketing through a joint commercial product portfolio. Co-marketing through a joint commercial product portfolio is introduced as a novel form of co-marketing. Qualitative research was conducted to study companies’ current practices on productisation and product portfolio management, clarify the role of productisation as a precondition for co-marketing through a joint commercial product portfolio, and construct an approach to productise a joint commercial product portfolio.The results indicate that companies should productise their independent offerings vertically over product structure levels and horizontally over lifecycle phases to gain an understanding over the sellable and deliverable offering in different product lifecycle phases. The vertical and horizontal productisation dimensions should be utilised also in product portfolio management target-setting to help in making decisions on products. Having a clear and up-to-date understanding of the companies’ current independent product portfolios acts as a prerequisite for maintaining an up-to-date joint commercial product portfolio. A common product structure logic should be utilised to productise a joint commercial product portfolio.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Mustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2020). Marketing through a joint commercial product portfolio: business drivers, benefits and challenges. Journal of Business & Industrial Marketing. https://doi.org/10.1108/jbim-11-2018-0331Self-archived versionMustonen, E., Tolonen, A., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2019). Constructing a joint product portfolio to support commercial cooperation. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 8(1), 3-23.Self-archived versionLahtinen, N., Mustonen, E., & Härkönen, J. (2019). Commercial and Technical Productization for Fact-Based Product Portfolio Management Over Lifecycle. IEEE Transactions on Engineering Management, 1–13. https://doi.org/10.1109/tem.2019.2932974Self-archived versionMustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2019). From Product to Service Business: Productization of Product-Oriented, Use-Oriented, and Result-Oriented Business. 2019 IEEE International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM). https://doi.org/10.1109/ieem44572.2019.8978581Self-archived versionMustonen, E., Seppänen, J., Tolonen, A., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (in press). Product portfolio management strategic targets and KPIs over life-cycle – A case study in telecommunications business. Managing Global Transitions.TiivistelmäYritykset etsivät uusia tapoja selvitäkseen nykyajan kilpaillussa liiketoimintaympäristössä. Jotta yritykset saavuttaisivat liiketoiminnalle asettamansa tavoitteet, ne voivat hankkia pääsyn resursseihin ja muuhun pääomaan yhteistyön kautta. Yksi yhteistyön muoto on yhteismarkkinointi, jossa yritykset yhdistävät markkinointiresurssinsa saavuttaakseen suurempia hyötyjä kuin mitä kukin yritys voisi saavuttaa toimimalla yksin. Yritysten ymmärrys omista tuotetarjoamistaan ei kuitenkaan ole riittävällä tasolla, mikä voi haitata yhteismarkkinoinnin tavoitteiden saavuttamista. Tuotteistaminen vertikaalisten tuoterakennetasojen ja tuotteen elinkaarivaiheiden yli voi edesauttaa riittävän ymmärryksen saavuttamisessa.Tämän väitöstutkimuksen päätavoite on selventää yli tuotteen elinkaaren tapahtuvan vertikaalisen tuotteistamisen roolia yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta tapahtuvassa markkinointiyhteistyössä. Markkinointi yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta esitellään uudenlaisena yhteismarkkinoinnin muotona. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä tutkimaan yritysten nykyisiä tuotteistamis- ja tuoteportfolionhallintakäytäntöjä, selventämään tuotteistamisen roolia edellytyksenä yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta tapahtuvalle markkinoinnille ja luomaan menetelmä, jolla yhteinen kaupallinen tuoteportfolio voidaan tuotteistaa.Yksittäisten yritysten tulisi tuotteistaa omat tuotetarjoamansa vertikaalisesti yli tuoterakennetasojen ja horisontaalisesti yli elinkaarivaiheiden, jotta ne voivat saavuttaa riittävän ymmärryksen tuotetarjoamistaan, joita ne myyvät ja toimittavat. Vertikaalista ja horisontaalista tuotteistamista tulisi hyödyntää myös tuoteportfolionhallinnan tavoitteiden asettamisessa helpottamaan tuotepäätösten tekemistä. Selkeä ja ajantasainen käsitys yritysten omista nykyisistä tuoteportfolioista tarvitaan, jotta voidaan ylläpitää ajantasaista yhteistä kaupallista tuoteportfoliota. Yritysten tulisi hyödyntää yhteistä tuoterakennelogiikkaa yhteisen kaupallisen tuoteportfolion tuotteistamisessa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Mustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2020). Marketing through a joint commercial product portfolio: business drivers, benefits and challenges. Journal of Business & Industrial Marketing. https://doi.org/10.1108/jbim-11-2018-0331Rinnakkaistallennettu versioMustonen, E., Tolonen, A., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2019). Constructing a joint product portfolio to support commercial cooperation. International Journal of Management, Knowledge and Learning, 8(1), 3-23.Rinnakkaistallennettu versioLahtinen, N., Mustonen, E., & Härkönen, J. (2019). Commercial and Technical Productization for Fact-Based Product Portfolio Management Over Lifecycle. IEEE Transactions on Engineering Management, 1–13. https://doi.org/10.1109/tem.2019.2932974Rinnakkaistallennettu versioMustonen, E., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (2019). From Product to Service Business: Productization of Product-Oriented, Use-Oriented, and Result-Oriented Business. 2019 IEEE International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM). https://doi.org/10.1109/ieem44572.2019.8978581Rinnakkaistallennettu versioMustonen, E., Seppänen, J., Tolonen, A., Härkönen, J., & Haapasalo, H. (in press). Product portfolio management strategic targets and KPIs over life-cycle – A case study in telecommunications business. Managing Global Transitions.Academic dissertation to be presented, with the assent of the Doctoral Training Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu, for public defence in the Martti Ahtisaari auditorium (L2), Linnanmaa, on 13 May 2020, at 12 noonAbstract
Companies are finding new ways to do business to survive in today’s competition. To meet their business objectives, companies can gain an access to resources and assets by cooperating with other companies. Co-marketing is a form of interorganisational cooperation in which companies combine their marketing resources to gain benefits they would not gain by themselves. However, the lack of understanding over the companies’ own product offerings is potentially hindering the success of co-marketing activities. Productisation over vertical product structure levels and product lifecycle phases may help in gaining the needed understanding.
The main objective of this dissertation is to clarify the role of vertical productisation over product lifecycle in co-marketing through a joint commercial product portfolio. Co-marketing through a joint commercial product portfolio is introduced as a novel form of co-marketing. Qualitative research was conducted to study companies’ current practices on productisation and product portfolio management, clarify the role of productisation as a precondition for co-marketing through a joint commercial product portfolio, and construct an approach to productise a joint commercial product portfolio.
The results indicate that companies should productise their independent offerings vertically over product structure levels and horizontally over lifecycle phases to gain an understanding over the sellable and deliverable offering in different product lifecycle phases. The vertical and horizontal productisation dimensions should be utilised also in product portfolio management target-setting to help in making decisions on products. Having a clear and up-to-date understanding of the companies’ current independent product portfolios acts as a prerequisite for maintaining an up-to-date joint commercial product portfolio. A common product structure logic should be utilised to productise a joint commercial product portfolio.Tiivistelmä
Yritykset etsivät uusia tapoja selvitäkseen nykyajan kilpaillussa liiketoimintaympäristössä. Jotta yritykset saavuttaisivat liiketoiminnalle asettamansa tavoitteet, ne voivat hankkia pääsyn resursseihin ja muuhun pääomaan yhteistyön kautta. Yksi yhteistyön muoto on yhteismarkkinointi, jossa yritykset yhdistävät markkinointiresurssinsa saavuttaakseen suurempia hyötyjä kuin mitä kukin yritys voisi saavuttaa toimimalla yksin. Yritysten ymmärrys omista tuotetarjoamistaan ei kuitenkaan ole riittävällä tasolla, mikä voi haitata yhteismarkkinoinnin tavoitteiden saavuttamista. Tuotteistaminen vertikaalisten tuoterakennetasojen ja tuotteen elinkaarivaiheiden yli voi edesauttaa riittävän ymmärryksen saavuttamisessa.
Tämän väitöstutkimuksen päätavoite on selventää yli tuotteen elinkaaren tapahtuvan vertikaalisen tuotteistamisen roolia yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta tapahtuvassa markkinointiyhteistyössä. Markkinointi yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta esitellään uudenlaisena yhteismarkkinoinnin muotona. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä tutkimaan yritysten nykyisiä tuotteistamis- ja tuoteportfolionhallintakäytäntöjä, selventämään tuotteistamisen roolia edellytyksenä yhteisen kaupallisen tuoteportfolion kautta tapahtuvalle markkinoinnille ja luomaan menetelmä, jolla yhteinen kaupallinen tuoteportfolio voidaan tuotteistaa.
Yksittäisten yritysten tulisi tuotteistaa omat tuotetarjoamansa vertikaalisesti yli tuoterakennetasojen ja horisontaalisesti yli elinkaarivaiheiden, jotta ne voivat saavuttaa riittävän ymmärryksen tuotetarjoamistaan, joita ne myyvät ja toimittavat. Vertikaalista ja horisontaalista tuotteistamista tulisi hyödyntää myös tuoteportfolionhallinnan tavoitteiden asettamisessa helpottamaan tuotepäätösten tekemistä. Selkeä ja ajantasainen käsitys yritysten omista nykyisistä tuoteportfolioista tarvitaan, jotta voidaan ylläpitää ajantasaista yhteistä kaupallista tuoteportfoliota. Yritysten tulisi hyödyntää yhteistä tuoterakennelogiikkaa yhteisen kaupallisen tuoteportfolion tuotteistamisessa
- …
