398 research outputs found
University students’ perceptions of the effectiveness of a course in communication confidence : a qualitative study
No full textA university pedagogy that emphasises students’ agency and collaborative learning highlights the importance of active participation and interaction, including oral assessment. Students high in oral communication apprehension (OCA) can find these interaction-focused approaches as increasing harmful stress, leading them to avoid studies.
Additionally, the inclusion of communication skills in the competency requirements for a wide range of professional fields may have increased stress for communication-anxious students. The aim of this study is to investigate the effectiveness of the course Gaining Confidence for Public Speaking, designed for students who assess their OCA as harming their studies. The research examined the qualitative changes in students’ communication confidence and the factors that supported learning during the course, based on students’ own descriptions. In addition, the study aims to generate insights and knowledge for the pedagogical development of the course, and to create a design for assessing its effectiveness. The research data consist of 38 reflective essays that university students wrote at the end
of the courses held between 2018 and 2021 at the University of Jyväskylä. The study employed a qualitative approach using theory-guided content analysis conducted with ATLAS.ti 22 data analysis software. The key changes in communication confidence related to (a) orientational elements, such as increased acceptance of anxiety, loosening of the criteria for public speaking and reinforced communication orientation towards the audience, (b) improved oral communication self-efficacy, (c) more appropriate preparation skills, and (d) less avoidance of courses involving oral presentations, along with increased participation in communication situations. The main factors identified as supporting learning encompassed the peer group, video reflection, and research- and experience-based knowledge about anxiety. The findings support the need for courses on developing communication confidence for students high in OCA, as well the need to design pedagogical approaches for adopting in these courses.Opiskelijakeskeisyyteen perustuvassa yliopistopedagogiikassa suositaan opiskelijoiden aktiiviseen osallistumiseen ja vuorovaikutukseen perustuvien oppimismenetelmien käyttöä. Lisäksi arviointitavat ovat vuorovaikutuksellistuneet. Oppimista arvioidaan kirjallisten tenttien tai tehtävien ohella suullisissa tenteissä, keskusteluissa tai näytöissä. Myös korkeakoulutettujen asiantuntijoiden osaamisvaatimuksissa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen merkitys on nostettu keskeiseksi. Esiintymistä ja sosiaalisia tilanteita jännittäville opiskelijoille suullisen viestinnän yleistyminen opetuksessa, oppimisessa ja osaamisvaatimuksissa voi lisätä haitallista stressiä, ja johtaa jopa tiettyjen opintojaksojen välttelyyn ja opintojen viivästymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää esiintymistä jännittäville opiskelijoille suunnatun Esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojakson vaikuttavuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden kuvaamia laadullisia muutoksia viestintävarmuudessaan ja oppimista edistäneitä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuottaa näkemystä ja tietoa Esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojakson pedagogiseen kehittämiseen sekä tuottaa menetelmiä opintojakson vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiden kirjoittamista yhteensä 38 reflektiivisestä esseestä. Aineisto koottiin yhdeksällä esiintymisvarmuuden kehittäminen -opintojaksolla, jotka järjestettiin Jyväskylän yliopistossa vuosien 2018–2021 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin ATLAS.ti 22-ohjelmistoa. Keskeisiksi viestintävarmuuden muutoksiksi kuvattiin (a) orientoitumisen muutos, kuten hyväksyvämpi suhtautuminen jännittämiseen, esiintymisen kriteereiden väljentyminen ja vahvempi vuorovaikutusorientaatio suhteessa yleisöön, (b) vahvistunut viestinnällinen minäpystyvyys, (c) tarkoituksenmukaisemmat valmistautumistaidot ja (d) esiintymistä sisältävien kurssien välttelyn väheneminen ja aktiivisempi osallistuminen viestintätilanteissa. Oppimista tukevista tekijöistä korostuivat vertaisryhmä, videon hyödyntäminen reflektoinnissa sekä tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto jännittämisestä. Tutkimuksen tulokset tukevat viestintävarmuutta kehittävien opintojaksojen tarpeellisuutta ja merkityksellisyyttä vahvasti esiintymistä jännittäville opiskelijoille. Lisäksi tutkimus korostaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan tarpeellisuutta tutkittaessa viestintävarmuutta kehittävien opintojaksojen ja pedagogisten ratkaisujen vaikuttavuutta.peerReviewe
Miten asennoituminen ja motivaatio viestintä- ja kieliopintoja kohtaan sekä vuorovaikutus- ja kieliosaaminen kehittyvät kandidaattiopintojen aikana?
No full textYliopistokoulutus tuottaa akateemista asiantuntijuutta, joka sisältää alakohtaisen substanssiosaamisen lisäksi myös laajempaa asiantuntijaosaamista, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kriittistä lukutaitoa sekä kykyä toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa konteksteissa. Esitelmässämme tarkastelemme Akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen (AAKE) -seurantatutkimuksen pohjalta, millaista on yliopisto-opiskelijoiden asennoituminen ja motivaatio viestintä- ja kieliopintoja kohtaan ja miten he arvioivat vuorovaikutus- ja kieliosaamisensa kehittyneen ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana.nonPeerReviewe
Maija McLeod Poruks Identity
No full textmaija Mcleod Poruks discusses the fatc that for her Latvian and Canadina - they go together, birch tree in Canada like Latvia and flowers9.0 Life in Edmonton and Albert
Terveysviestinnän monimuotokoulutus työelämän ja eri tieteenalojen rajapinnoilla
No full textTerveys on vahvasti viestinnällistynyt: mediasta on tullut keskeinen terveystiedon lähde ja asiakkaat, terveyden
asiantuntijat ja hoito-organisaatiot ovat monitasoisissa vuorovaikutussuhteissa keskenään niin median välityksellä
kuin kasvokkain. Tarve terveysviestinnän monitieteiselle ja -ulotteiselle tarkastelulle on ilmeinen. Tässä artikkelissa
kuvataan Tampereen yliopistossa toteutettua eri tieteenaloja sekä työelämää ja tutkinto-opetusta yhdistävää terveysviestinnän akateemista moduulia (5 op) sekä tarkastellaan toteutuksesta saatua opiskelijapalautetta.nonPeerReviewe
Driving and Embracing Change
No full textWhen considering the title of this book, we, as its editors, had to reflect on the notion of change. Change is constant and inevitable, but fundamental changes do not happen overnight. Such changes result from actions and measures that address deep, complex and interrelated systemic issues, and thus require a shift in mindset. Fifty years ago, Gregory Bateson (1972/2000), an early advocate for ecological thinking, warned that solving the challenges facing society requires a re-examination of the ideas that have dominated thought since the industrial revolution. For Bateson, ecological thinking meant more than adding an environmental perspective and implied the need to revisit the core values and principles that form the basis of societies. Similarly, in the field of education, as Selby (2000) has argued, ecological thinking involves a shift to a more holistic worldview and an awareness of the interconnections and interdependencies of power issues influencing culture, development, environmental and social justice, equity, health, and peace, as well as the interplay between our outer and inner worlds and between different disciplinary epistemologies. These ideas have special significance in the dynamic landscape of contemporary higher education, which faces complex challenges and often unforeseen and/or unpredictable changes and events, such as shifts in government policy or the COVID-19 pandemic. The constantly evolving changes necessitate strategic, future-oriented planning and decision-making in addressing the most critical questions relevant to universities today: the provision of education that is accessible and equitable to all and that meets the changing needs of economies and societies; internationalisation and the growing linguistic and cultural diversity at universities alongside the increasing dominance of English in academia; financial sustainability and the increasing competition for funding; technological advancements; and the well-being of both students and staff. These questions are linked to larger social, economic, geopolitical, technological, ideological, and environmental changes, which directly or indirectly influence higher education: intensifying global migration, deepening social inequalities, escalating armed and cyber conflicts and threats, increasing political/ideological polarisation, the proliferation of misinformation and disinformation that diminishes trust in science, ethical issues surrounding AI, and the impending environmental crisis. On a more practical level, interest and investment in learning languages other than English is diminishing. These challenges are relevant in the Finnish higher education context, too, and they require flexibility and continuous adjustments not only in institutional strategies and frameworks but also in mindsets, pedagogical practices, and working cultures
Driving and Embracing Change
Get PDFWhen considering the title of this book, we, as its editors, had to reflect on the notion of change. Change is constant and inevitable, but fundamental changes do not happen overnight. Such changes result from actions and measures that address deep, complex and interrelated systemic issues, and thus require a shift in mindset. Fifty years ago, Gregory Bateson (1972/2000), an early advocate for ecological thinking, warned that solving the challenges facing society requires a re-examination of the ideas that have dominated thought since the industrial revolution. For Bateson, ecological thinking meant more than adding an environmental perspective and implied the need to revisit the core values and principles that form the basis of societies. Similarly, in the field of education, as Selby (2000) has argued, ecological thinking involves a shift to a more holistic worldview and an awareness of the interconnections and interdependencies of power issues influencing culture, development, environmental and social justice, equity, health, and peace, as well as the interplay between our outer and inner worlds and between different disciplinary epistemologies. These ideas have special significance in the dynamic landscape of contemporary higher education, which faces complex challenges and often unforeseen and/or unpredictable changes and events, such as shifts in government policy or the COVID-19 pandemic. The constantly evolving changes necessitate strategic, future-oriented planning and decision-making in addressing the most critical questions relevant to universities today: the provision of education that is accessible and equitable to all and that meets the changing needs of economies and societies; internationalisation and the growing linguistic and cultural diversity at universities alongside the increasing dominance of English in academia; financial sustainability and the increasing competition for funding; technological advancements; and the well-being of both students and staff. These questions are linked to larger social, economic, geopolitical, technological, ideological, and environmental changes, which directly or indirectly influence higher education: intensifying global migration, deepening social inequalities, escalating armed and cyber conflicts and threats, increasing political/ideological polarisation, the proliferation of misinformation and disinformation that diminishes trust in science, ethical issues surrounding AI, and the impending environmental crisis. On a more practical level, interest and investment in learning languages other than English is diminishing. These challenges are relevant in the Finnish higher education context, too, and they require flexibility and continuous adjustments not only in institutional strategies and frameworks but also in mindsets, pedagogical practices, and working cultures
Learning the Design Process in the Topic "Creating the Wire Ornaments" for Grade 4
No full textDarba autore Maija Biteniece izstrādājusi diplomdarbu ‘’Dizaina procesa apguve tematā ‘’Rotājumu izveidošana no stieples’’ 4.klasei’’. Autore uzsver dizaina procesa nozīmīgumu pēctecīga mācību priekšmeta Mājturības un tehnoloģiju apguvē, nākotnē Dizaina un tehnoloģiju apguvē vispārizglītojošajā skolā. Teorētiski un savā pedagoģiskajā darbībā aktualizē metodoloģiju izglītības kontekstā, izstrādā daudzveidīgus metodiskos materiālus dizaina procesa posmu apguvei amatniecībā mācību stundām ceturtai klasei. Par diplomdarba mērķi izvirzīts izpētīt dizaina procesa apguvi Dizaina un tehnoloģiju izglītībā pamatskolā 4.klasē. Autores izveidotā uzdevumu kopa aprobēta, uz autores pedagoģiskajā pieredzē balstītu secīgu metodiku strādājot pamatskolā ‘’X’’, vadot gan mācību stundas klātienē, gan attālinātas mācību stundas 4.klases skolēniem.The author of the diploma paper Maija Biteniece has developed a diploma thesis " Learning the design process in the topic "Creating the wire ornaments" for grade four”. The author emphasizes the importance of the design process in the acquisition of the successive subject “Home Economics and Technology” (hereinafter “Design and Technology”) in a general education school. Theoretically and in their pedagogical activity updates the methodology in the context of education, develops diverse methodological materials for the acquisition of the stages of the design process in crafts for lessons for the 4th grade. The aim of the diploma thesis is to study the acquisition of the design process in “Design and Technology” education in primary school in the 4th grade. The set of tasks created by Maija Biteniece has been approbated by a sequential methodology based on the author's pedagogical experience while working in primary school "X", leading both full-time and distance learning lessons for 4th grade students
Perusteleminen on toisen kunnioittamista
No full textJotkut viestintää koskevat kiteytykset kulkevat mukana vuosikausia ja osoittautuvat merkityksellisiksi yhä uudestaan ja uudestaan. Yksi tällainen mukanani kulkenut on: perusteleminen on toisen kunnioittamista.nonPeerReviewe
- …
