198,212 research outputs found
Römische Kaiser-Geschichte : Ein Lesebuch für Kinder von 7 bis 15 Jahren ; Eine Fortsetzung der Geschichte Roms für Kinder von gleichem Alter / Von H. M. F. Ebeling, Lehrern an der Domschule zu Halberstadt.
No full textRÖMISCHE KAISER-GESCHICHTE : EIN LESEBUCH FÜR KINDER VON 7 BIS 15 JAHREN ; EINE FORTSETZUNG DER GESCHICHTE ROMS FÜR KINDER VON GLEICHEM ALTER / VON H. M. F. EBELING, LEHRERN AN DER DOMSCHULE ZU HALBERSTADT.
Römische Kaiser-Geschichte : Ein Lesebuch für Kinder von 7 bis 15 Jahren ; Eine Fortsetzung der Geschichte Roms für Kinder von gleichem Alter / Von H. M. F. Ebeling, Lehrern an der Domschule zu Halberstadt. (1)
Cover (1)
Titelseite (8)
Einleitung (9)
Cap. 1. Augustus bis aufs Jahr 14 nach Christi Geburt. (11)
Cap. 2. (13)
Cap. 3. (15)
Cap. 4. Tiberius vom Jahr 14 nach Christi Geburt ... (19)
Cap. 5. Caligula von 37 bis zum Jahr 41. (23)
Cap. 6. Claudius, vom Jahr 41 bis 54. (26)
Cap. 7. Nero, vom Jahr Christi 54 - 68. (28)
Cap. 8. Galba. Otho. Vitellius. vom Jahr 68 bis 69. (31)
Cap. 9. Vespasian von Jahr 70 bis 79. (34)
Cap. 10. Titus vom Jahr 79 - 81. (38)
Cap. 11. Domitian, vom Jahr 81 - 96. (42)
Cap. 12. Nerva, vom Jahr 96 - 98. (44)
Cap. 13. Trajan, vom Jahr 98 - 117. (45)
Cap. 14. Adrian, vom Jahr 117 - 138. (47)
Cap. 15. Antonin der fromme vom Jahr 138 - 161. (48)
Cap. 16. Marcus Aurelius, vom Jahr 161 - 180. (51)
Cap. 17. Commodus, vom Jahr 180 - 193. (56)
Cap. 18. Pertinax, Didius Julianus, Septimius Severus, vom Jahr 193 - 211. (59)
Cap. 19. Caracalla - 217. Heliogabal - 222. (63)
Cap. 20. Vom Alexander Severus bis zum Valerian vom Jahr 222 ... (65)
Cap. 21. Vom Valerian bis zum Diokletian oder vom Jahre 253 - 284. (69)
Cap. 22. Vom Diokletian bis zu Constantin dem großen vom Jahr 284 bis 306. (75)
Cap. 23. Vom Constantin dem Großen, vom Jahr 306 bis 337. (77)
Cap. 24. Constantins des großen Söhne, von 337 bis 361. Julian ... (85)
Cap. 25. Von Jovian bis auf die völlige Theilung des Reichs ... (90)
Cap. 26. Vom Honorius bis auf den Untergang des abendländischen Kaiserthums der Römer ... (95)
Cap. 27. Vom morgenländischen Reich der Römer ... (101)
Cap. 28. Vom Anastasius I. bis auf Tiberius den II. Von 491 bis 578. (107)
Cap. 29. Vom Tiberius dem zweyten bis zur Kaiserin Irene, von 578 bis 802. (117)
Cap. 30. Von dem Nicephorus bis zum Johannes Zimisces, von 802 bis 969. (132)
Cap. 31. Von Johannes Zimisces bis zur Eroberung der Stadt Constantinopel ... (140)
Cap. 32. Von Constantinopels Eroberung durch die Lateiner... (159)
Verzeichniß der Römischen Kaiser ... (170)
Druckfehler und Verbesserungen. (172
Melamphaes acanthomus Ebeling 1962
No full textMelamphaes acanthomus Ebeling, 1962. Shoulderspine Bigscale. To 11.2 cm (4.4 in) SL (Personal communication: Scripps Institution of Oceanography Fish Collection, La Jolla, California). Northern California (40°11’N, 125°12’W) (Personal communication: Los Angeles County Museum of Natural History Fish Collection, Los Angeles, California) to Chile (Pequeño 1989). Mesopelagic and bathypelagic; depth: 320–3,500 m (1,050 – 11,480 ft) (min.: Personal communication: Los Angeles County Museum of Natural History Fish Collection, Los Angeles, California; max.: Ebeling 1962); young fish shallower.Published as part of Love, Milton S., Bizzarro, Joseph J., Cornthwaite, Maria, Frable, Benjamin W. & Maslenikov, Katherine P., 2021, Checklist of marine and estuarine fishes from the Alaska-Yukon Border, Beaufort Sea, to Cabo San Lucas, Mexico, pp. 1-285 in Zootaxa 5053 (1) on page 97, DOI: 10.11646/zootaxa.5053.1.1, http://zenodo.org/record/557800
Autistic traits in an epidemiological child population and the association with bullying victimization
No full textAbstract
Autism Spectrum Disorder (ASD) is a neurodevelopmental condition with difficulties in social communication, repetitive behaviours, and sensory modulation difficulties. ASD represents the severe end of a continuum where autistic traits are continuously distributed in the general population. Screening tools like the Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) identify autistic traits. ASD increases the risk of bullying victimization. However, there's little data on the associations between autistic traits and bullying victimization.
This thesis explores the association between ASD, autistic traits, and bullying victimization using the ASSQ in an epidemiological sample (n = 4 408), ASD sample (n = 28), and non-ASD sample (n = 4 380) of 8-year-olds. The prevalence of bullying victimization and the association between autistic traits and bullying victimization were studied. Additionally, sensory modulation difficulties and their influence on bullying victimization were examined. Factor analysis elicited interrelated items in the ASSQ.
The ASSQ items linked to loneliness, social isolation, poor cooperation skills, clumsiness, and lack of common sense, as well as tactile, olfactory, auditory, and visual hypersensitivity, were shown to associate with bullying victimization. The victimization increased with the number of autistic traits.
In conclusion, difficulties in social communication are associated with bullying victimization in the general child population, and ASD and a higher number of autistic traits increase the risk for victimization. Original papers Junttila, M., Kielinen, M., Jussila, K., Joskitt, L., Mäntymaa, M., Ebeling, H., & Mattila, M.-L. (2024). The traits of Autism Spectrum Disorder and bullying victimization in an epidemiological population. European Child & Adolescent Psychiatry, 33(4), 1067–1080. https://doi.org/10.1007/s00787-023-02228-2 https://doi.org/10.1007/s00787-023-02228-2 Self-archived version Junttila, M., Jussila, K., Joskitt, L., Ebeling, H., Kielinen, M., Loukusa, S., Miettunen, J., Mäntymaa, M., & Mattila, M.-L. (2023). Factor analysis of the autism spectrum screening questionnaire in a population-based child sample. Nordic Journal of Psychiatry, 77(7), 696–705. https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2225060 https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2225060 Jussila, K., Junttila, M., Kielinen, M., Ebeling, H., Joskitt, L., Moilanen, I., & Mattila, M.-L. (2020). Sensory abnormality and quantitative autism traits in children with and without autism spectrum disorder in an epidemiological population. Journal of Autism and Developmental Disorders, 50(1), 180–188. https://doi.org/10.1007/s10803-019-04237-0 https://doi.org/10.1007/s10803-019-04237-0 Self-archived version Tiivistelmä
Autismikirjon häiriö (ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat sosiaalisen kommunikaation vaikeudet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit sekä aistitiedon säätelyn vaikeudet. Se edustaa jatkumon vaikea-asteista ääripäätä autististen piirteiden jakautuessa yleisväestössä oireettomuudesta suureen määrään oireita. Autismikirjon piirteiden tunnistamiseen käytetään oirekyselylomakkeita, kuten Autismikirjon häiriön seulontalomaketta (ASSQ). ASD lisää kiusatuksi joutumisen riskiä. Autististen piirteiden ja kiusatuksi joutumisen yhteydestä on kuitenkin vain vähän tutkimusta.
Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia ASD:n, autististen piirteiden ja kiusatuksi joutumisen yhteyttä 8-vuotiaiden epidemiologisessa (n = 4 408), ASD- (n = 28) sekä ei-ASD aineistossa (n = 4 380). Kiusatuksi joutumisen yleisyys ja sen yhteys autististen piirteiden määrään ja laatuun selvitettiin. Faktorianalyysillä selvitettiin autististen piirteiden suhdetta ASSQ:ssa.
ASSQ-väittämät, jotka liittyvät yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen, heikkoihin yhteistyötaitoihin, kömpelyyteen ja maalaisjärjen puuttumiseen, sekä aistitiedon säätelyn vaikeuksista tunto-, haju-, kuulo- ja näköaistiyliherkkyys olivat yhteydessä kiusatuksi joutumiseen. Autististen piirteiden lisääntyessä myös kiusatuksi joutuminen lisääntyi. Faktorianalyysissa kiusatuksi joutumiseen yhdistyvät autistiset piirteet asettuivat samaan faktoriin yhteisenä tekijänään vaikeudet sosioemotionaalisessa vastavuoroisuudessa.
Johtopäätöksinä todetaan, että vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ovat epidemiologisessa lapsiväestössä yhteydessä kiusatuksi joutumiseen, ja ASD sekä suurempi määrä autistisia piirteitä lisää kiusatuksi joutumisen riskiä. Osajulkaisut Junttila, M., Kielinen, M., Jussila, K., Joskitt, L., Mäntymaa, M., Ebeling, H., & Mattila, M.-L. (2024). The traits of Autism Spectrum Disorder and bullying victimization in an epidemiological population. European Child & Adolescent Psychiatry, 33(4), 1067–1080. https://doi.org/10.1007/s00787-023-02228-2 https://doi.org/10.1007/s00787-023-02228-2 Rinnakkaistallennettu versio Junttila, M., Jussila, K., Joskitt, L., Ebeling, H., Kielinen, M., Loukusa, S., Miettunen, J., Mäntymaa, M., & Mattila, M.-L. (2023). Factor analysis of the autism spectrum screening questionnaire in a population-based child sample. Nordic Journal of Psychiatry, 77(7), 696–705. https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2225060 https://doi.org/10.1080/08039488.2023.2225060 Jussila, K., Junttila, M., Kielinen, M., Ebeling, H., Joskitt, L., Moilanen, I., & Mattila, M.-L. (2020). Sensory abnormality and quantitative autism traits in children with and without autism spectrum disorder in an epidemiological population. Journal of Autism and Developmental Disorders, 50(1), 180–188. https://doi.org/10.1007/s10803-019-04237-0 https://doi.org/10.1007/s10803-019-04237-0 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 A), on 24 January 2025, at 12 noonAbstract
Autism Spectrum Disorder (ASD) is a neurodevelopmental condition with difficulties in social communication, repetitive behaviours, and sensory modulation difficulties. ASD represents the severe end of a continuum where autistic traits are continuously distributed in the general population. Screening tools like the Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) identify autistic traits. ASD increases the risk of bullying victimization. However, there's little data on the associations between autistic traits and bullying victimization.
This thesis explores the association between ASD, autistic traits, and bullying victimization using the ASSQ in an epidemiological sample (n = 4 408), ASD sample (n = 28), and non-ASD sample (n = 4 380) of 8-year-olds. The prevalence of bullying victimization and the association between autistic traits and bullying victimization were studied. Additionally, sensory modulation difficulties and their influence on bullying victimization were examined. Factor analysis elicited interrelated items in the ASSQ.
The ASSQ items linked to loneliness, social isolation, poor cooperation skills, clumsiness, and lack of common sense, as well as tactile, olfactory, auditory, and visual hypersensitivity, were shown to associate with bullying victimization. The victimization increased with the number of autistic traits.
In conclusion, difficulties in social communication are associated with bullying victimization in the general child population, and ASD and a higher number of autistic traits increase the risk for victimization.Tiivistelmä
Autismikirjon häiriö (ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat sosiaalisen kommunikaation vaikeudet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit sekä aistitiedon säätelyn vaikeudet. Se edustaa jatkumon vaikea-asteista ääripäätä autististen piirteiden jakautuessa yleisväestössä oireettomuudesta suureen määrään oireita. Autismikirjon piirteiden tunnistamiseen käytetään oirekyselylomakkeita, kuten Autismikirjon häiriön seulontalomaketta (ASSQ). ASD lisää kiusatuksi joutumisen riskiä. Autististen piirteiden ja kiusatuksi joutumisen yhteydestä on kuitenkin vain vähän tutkimusta.
Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia ASD:n, autististen piirteiden ja kiusatuksi joutumisen yhteyttä 8-vuotiaiden epidemiologisessa (n = 4 408), ASD- (n = 28) sekä ei-ASD aineistossa (n = 4 380). Kiusatuksi joutumisen yleisyys ja sen yhteys autististen piirteiden määrään ja laatuun selvitettiin. Faktorianalyysillä selvitettiin autististen piirteiden suhdetta ASSQ:ssa.
ASSQ-väittämät, jotka liittyvät yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen, heikkoihin yhteistyötaitoihin, kömpelyyteen ja maalaisjärjen puuttumiseen, sekä aistitiedon säätelyn vaikeuksista tunto-, haju-, kuulo- ja näköaistiyliherkkyys olivat yhteydessä kiusatuksi joutumiseen. Autististen piirteiden lisääntyessä myös kiusatuksi joutuminen lisääntyi. Faktorianalyysissa kiusatuksi joutumiseen yhdistyvät autistiset piirteet asettuivat samaan faktoriin yhteisenä tekijänään vaikeudet sosioemotionaalisessa vastavuoroisuudessa.
Johtopäätöksinä todetaan, että vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ovat epidemiologisessa lapsiväestössä yhteydessä kiusatuksi joutumiseen, ja ASD sekä suurempi määrä autistisia piirteitä lisää kiusatuksi joutumisen riskiä
Den Rath des unendlich weisen Gottes über der Frommen Wohlergehen, Wolte als Der Hochwürdige, in Gott andächtige, und Hochgelahrte Herr, Hr. Joh. Gottfried Ludewig Ebeling, Erwählter und bestätigter Probst und Prälat des Evangel. Closters U. L. Frauen in der alten Stadt Magdeburg, ... Mit der Hochwohlgebohrnen Fräulein, Fräulein Dorothea Johanna von Windheim, Des Hochwohlgebohrnen Herrn, Herrn Rudolph August von Windheim, auf Timmenrode, ... Tochter, am 26. November 1748. in Timmenrode ... eingesegnet wurde, ... Alles ... Wohlergehen ... erbitten, Des Herrn Probst Beichtvater M. Jo. Friedrich Olearius, Pastor der Kirche zum Heil. Geist
No full textHochzeitsgedicht auf Johann Gottfried Ludwig Ebeling, Probst, und Dorothea Johanna von Windheim, 26. Nov. 1748Autopsie nach Exemplar der ULB Sachsen-AnhaltVorlageform des Erscheinungsvermerks: Magdeburg, gedruckt durch Gabriel Gotthilf Faber, im A. B. C
The Place of the Law-Gospel Polarity in the Hermeneutical Theology of Gerhard Ebeling
No full textThe present study is an attempt to investigate, in the work of one of the theologians primarily responsible for the contemporary interest in hermeneutical problems, the role that the Law-Gospel Polarity plays in the process of hermeneutics. Gerhard Ebeling, a one-time student of Rudolf Bultmann whose work was first introduced to American theologians by James M. Robinson under the label, “The Hew Hermeneutic,” was chosen as the subject of this investigation because of the extensive use that he makes of the distinction between the Law and the Gospel, and because of his frequent appeals to, and his many studies in, the theology of Martin Luther. Since Ebeling claims to take his bearings from the theology of the Reformation, a study of his theology, and particularly the place of the Law-Gospel Polarity in that theology, seems most appropriate. Since Ebeling\u27s introduction to American theologians in the early 1960’s, several studies of his works have appeared--both appreciative and critica1. He has been touted as the systematician of the Bultmann-school, as a linguistically-oriented theologian who builds on the ideas of the later Heidegger as Bultmann built his system on the earlier Heidegger, as one of the participants in the so-called new quest for the historical Jesus ; yet rarely, if at all, is his concern with Luther\u27s theology accorded more than a passing and occasionally almost embarrassed acknowledgement by his reviewers and critics. Since almost half of Ebeling\u27s published works are specifically pieces of Luther research, and since references and appeals to Luther abound in his constructive works, it would seem that any adequate study of Ebeling\u27s theology must take into account the role of his Luther-research in Ebeling\u27s total theological activity. The present study, then, focuses on the role of the Law-Gospel Polarity in Ebeling\u27s theology, first, to examine Ebeling\u27s use of Law and Gospel, and second, to make an initial attempt to compare Ebeling’s use with Luther\u27s
Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa
No full textAbstractAdolescence is a vulnerable age for emerging mental health problems. As schools are everyday environments for children and adolescents, mental health promotion interventions may be especially effective when delivered within them. The aim of this study was to generate knowledge on mental health promotion interventions in comprehensive schools in northern Finland.First, a mental health promotion model for comprehensive schools was developed by psychiatric nurses in collaboration with school professionals in workshops in Oulu, Finland. A review of the literature, which revealed that mental health promotion in schools includes indicated, selective and universal interventions, was used as a basis for the study, together with written reports from the workshops.Secondly, school professionals from comprehensive schools with or without interventions developed in the mental health promotion model in Oulu were included in the study, and their perceptions of student well-being and mental health promotion in school were queried. The study samples consisted of school professionals from 9 intervention schools and from 49 non-intervention schools. School professionals considered that student well-being has declined and that students show a general disregard for their own well-being. Mental health promotion was regarded as a ‘core business’ of schools.Thirdly, a universal psychoeducation intervention, including lectures and group work on mental health issues, was delivered to 14-years old students in eighth grade. Students from two comprehensive schools were included, 85 pupils in 8th grade forming an intervention group and 77 a non-intervention group. The psychoeducation intervention delivered in classroom settings increased boys’ recognition of conduct disorders and altered girls’ attitudes to regard mental health disorders more as real medical conditions than as personal traits. Students reported feeling more comfortable seeking help from family members and friends than from professionals. The least likely persons from whom to seek help were school personnel, especially teachers. The most common barriers to help-seeking were concerns that the person would respond negatively, seeking help would be too embarrassing or that the offered help would not be useful. Students regarded the psychoeducation intervention as a positive experience and reported gaining useful knowledge on mental health.School professionals regard mental health interventions to be an integral part of school activity, and they appreciate the need for support and help to deal with the increasing mental health needs of students. Short school-based psychoeducation interventions can be useful to change attitudes towards mental health disorders, and informal sources of help are highly regarded by students, but the barriers to accepting professional help are still high and we need ways to lower these barriers.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Onnela, A. M., Vuokila-Oikkonen, P., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2014). Mental health promotion in comprehensive schools. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 21(7), 618–627. https://doi.org/10.1111/jpm.12135Onnela, A., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2021). School professionals committed to student well-being. International Journal of Circumpolar Health, 80(1), 1873589. https://doi.org/10.1080/22423982.2021.1873589Self-archived versionOnnela, A., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2021). A psychoeducational mental health promotion intervention in a comprehensive schools: Recognising problems and reducing stigma. Health Education Journal, 80(5), 554–566. https://doi.org/10.1177/0017896921994134Self-archived versionOnnela, A., Ebeling, H., Joskitt, L., & Hurtig, T. (2022). A psychoeducational mental health promotion intervention in a comprehensive school – Help-seeking attitudes and behaviours. Manuscript in preparation.TiivistelmäErilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä ja suuri osa aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Koulut ovat lapsille ja nuorille yhteinen ja luonnollinen ympäristö edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen interventiot kouluympäristöissä voivat olla erityisen vaikuttavia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyden edistämisestä peruskouluissa.Mielenterveyden edistämisen malli peruskouluihin kehitettiin Oulussa työpajoissa yhdessä psykiatristen sairaanhoitajien sekä eri yhteistyötahojen, koulun toimijoiden sekä vanhempien ja oppilaiden kanssa. Tutkimuksen pohjana toimi kirjallisuuskatsaus, jonka mukaan mielenterveyttä edistetään kouluissa yksilö-, ryhmä- ja yleistasolla sekä työpajojen raportit.Tutkimuksessa tarkasteltiin koulujen henkilökunnan kokemuksia oppilaiden hyvinvoinnista sekä mielenterveyden edistämisen toiminnasta kouluympäristössä. Tutkimukseen osallistui henkilökuntaa 9 koulusta, joissa toteutettiin työpajoissa kehitettyjä interventioita sekä 49 koulusta, joissa ei toteutettu työpajoissa kehitettyjä interventioita. Koulun henkilökunta koki, että oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt ja oppilaat osoittavat välinpitämättömyyttä omaa hyvinvointia kohtaan. Koulujen henkilökunnan mielestä mielenterveyden edistäminen on osa koulun perustoimintaa.Yleistason psykoedukatiivinen interventio, johon kuului opetusta sekä ryhmätöitä mielenterveyden teemoista toteutettiin 8-luokan noin 14-vuotiaille oppilaille. Tutkimukseen osallistui oppilaita kahdesta peruskoulusta, 85 oppilasta interventiokoulusta sekä 77 ei-interventiokoulusta. Luokkaympäristössä toteutettu interventio lisäsi poikien osalta käytöshäiriöiden tunnistamista ja tyttöjen asenne muuttui mieltämään mielenterveyden häiriöitä enemmän lääketieteellisenä häiriönä eikä henkilökohtaisena ominaisuutena. Oppilaat raportoivat hakevansa mieluummin apua perheen jäseniltä ja kavereilta kuin ammattilaisilta. Epätodennäköisin avun hakemisen kohde olivat koulun henkilökunta, erityisesti opettajat. Yleisimmät avun hakemisen esteet olivat pelko negatiivisesta suhtautumisesta, pelko nolostumisesta tai että avun hakemisesta ei olisi hyötyä. Oppilaat kokivat psykoedukatiivisen intervention positiivisena kokemuksena, ja he saivat sen avulla hyödyllistä tietoa mielenterveydestä.Koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulun tehtävää. He kokevat, että tarvitsevat apua ja tukea vastatakseen oppilaiden kasvaviin mielenterveyden haasteisiin. Lyhyet koulussa toteutettavat psykoedukatiiviset interventiot voivat muuttaa oppilaiden asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Nuoret arvostavat enemmän epävirallisia avun lähteitä ja kokevat avun hakemisen ammattilaisilta vaikeaksi ja minkä vuoksi onkin tärkeä löytää keinoja madaltaa kynnystä avun hakemiseen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Onnela, A. M., Vuokila-Oikkonen, P., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2014). Mental health promotion in comprehensive schools. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 21(7), 618–627. https://doi.org/10.1111/jpm.12135Onnela, A., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2021). School professionals committed to student well-being. International Journal of Circumpolar Health, 80(1), 1873589. https://doi.org/10.1080/22423982.2021.1873589Rinnakkaistallennettu versioOnnela, A., Hurtig, T., & Ebeling, H. (2021). A psychoeducational mental health promotion intervention in a comprehensive schools: Recognising problems and reducing stigma. Health Education Journal, 80(5), 554–566. https://doi.org/10.1177/0017896921994134Rinnakkaistallennettu versioOnnela, A., Ebeling, H., Joskitt, L., & Hurtig, T. (2022). A psychoeducational mental health promotion intervention in a comprehensive school – Help-seeking attitudes and behaviours. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Markku Larmas auditorium (H1091) in Dentopolis, on 21 April 2023, at 12 noonAbstract
Adolescence is a vulnerable age for emerging mental health problems. As schools are everyday environments for children and adolescents, mental health promotion interventions may be especially effective when delivered within them. The aim of this study was to generate knowledge on mental health promotion interventions in comprehensive schools in northern Finland.
First, a mental health promotion model for comprehensive schools was developed by psychiatric nurses in collaboration with school professionals in workshops in Oulu, Finland. A review of the literature, which revealed that mental health promotion in schools includes indicated, selective and universal interventions, was used as a basis for the study, together with written reports from the workshops.
Secondly, school professionals from comprehensive schools with or without interventions developed in the mental health promotion model in Oulu were included in the study, and their perceptions of student well-being and mental health promotion in school were queried. The study samples consisted of school professionals from 9 intervention schools and from 49 non-intervention schools. School professionals considered that student well-being has declined and that students show a general disregard for their own well-being. Mental health promotion was regarded as a ‘core business’ of schools.
Thirdly, a universal psychoeducation intervention, including lectures and group work on mental health issues, was delivered to 14-years old students in eighth grade. Students from two comprehensive schools were included, 85 pupils in 8th grade forming an intervention group and 77 a non-intervention group. The psychoeducation intervention delivered in classroom settings increased boys’ recognition of conduct disorders and altered girls’ attitudes to regard mental health disorders more as real medical conditions than as personal traits. Students reported feeling more comfortable seeking help from family members and friends than from professionals. The least likely persons from whom to seek help were school personnel, especially teachers. The most common barriers to help-seeking were concerns that the person would respond negatively, seeking help would be too embarrassing or that the offered help would not be useful. Students regarded the psychoeducation intervention as a positive experience and reported gaining useful knowledge on mental health.
School professionals regard mental health interventions to be an integral part of school activity, and they appreciate the need for support and help to deal with the increasing mental health needs of students. Short school-based psychoeducation interventions can be useful to change attitudes towards mental health disorders, and informal sources of help are highly regarded by students, but the barriers to accepting professional help are still high and we need ways to lower these barriers.Tiivistelmä
Erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä ja suuri osa aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Koulut ovat lapsille ja nuorille yhteinen ja luonnollinen ympäristö edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen interventiot kouluympäristöissä voivat olla erityisen vaikuttavia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyden edistämisestä peruskouluissa.
Mielenterveyden edistämisen malli peruskouluihin kehitettiin Oulussa työpajoissa yhdessä psykiatristen sairaanhoitajien sekä eri yhteistyötahojen, koulun toimijoiden sekä vanhempien ja oppilaiden kanssa. Tutkimuksen pohjana toimi kirjallisuuskatsaus, jonka mukaan mielenterveyttä edistetään kouluissa yksilö-, ryhmä- ja yleistasolla sekä työpajojen raportit.
Tutkimuksessa tarkasteltiin koulujen henkilökunnan kokemuksia oppilaiden hyvinvoinnista sekä mielenterveyden edistämisen toiminnasta kouluympäristössä. Tutkimukseen osallistui henkilökuntaa 9 koulusta, joissa toteutettiin työpajoissa kehitettyjä interventioita sekä 49 koulusta, joissa ei toteutettu työpajoissa kehitettyjä interventioita. Koulun henkilökunta koki, että oppilaiden hyvinvointi on heikentynyt ja oppilaat osoittavat välinpitämättömyyttä omaa hyvinvointia kohtaan. Koulujen henkilökunnan mielestä mielenterveyden edistäminen on osa koulun perustoimintaa.
Yleistason psykoedukatiivinen interventio, johon kuului opetusta sekä ryhmätöitä mielenterveyden teemoista toteutettiin 8-luokan noin 14-vuotiaille oppilaille. Tutkimukseen osallistui oppilaita kahdesta peruskoulusta, 85 oppilasta interventiokoulusta sekä 77 ei-interventiokoulusta. Luokkaympäristössä toteutettu interventio lisäsi poikien osalta käytöshäiriöiden tunnistamista ja tyttöjen asenne muuttui mieltämään mielenterveyden häiriöitä enemmän lääketieteellisenä häiriönä eikä henkilökohtaisena ominaisuutena. Oppilaat raportoivat hakevansa mieluummin apua perheen jäseniltä ja kavereilta kuin ammattilaisilta. Epätodennäköisin avun hakemisen kohde olivat koulun henkilökunta, erityisesti opettajat. Yleisimmät avun hakemisen esteet olivat pelko negatiivisesta suhtautumisesta, pelko nolostumisesta tai että avun hakemisesta ei olisi hyötyä. Oppilaat kokivat psykoedukatiivisen intervention positiivisena kokemuksena, ja he saivat sen avulla hyödyllistä tietoa mielenterveydestä.
Koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulun tehtävää. He kokevat, että tarvitsevat apua ja tukea vastatakseen oppilaiden kasvaviin mielenterveyden haasteisiin. Lyhyet koulussa toteutettavat psykoedukatiiviset interventiot voivat muuttaa oppilaiden asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Nuoret arvostavat enemmän epävirallisia avun lähteitä ja kokevat avun hakemisen ammattilaisilta vaikeaksi ja minkä vuoksi onkin tärkeä löytää keinoja madaltaa kynnystä avun hakemiseen
Melamphaes polylepis Ebeling 1962
No full textMelamphaes polylepis Ebeling, 1962 – No common name; ② The species M. polylepis was recorded off the Azores, in the PECS area (10 NM north of the Maxwell Fracture Zone and 15 NM NNW of the Olympus Knoll), MAR-ECO – HamPelFish, No. 34850193, 27.8029º W, 45.6669º N, 11 Jun. 1982; MAR-ECO – HamPelFish, No. 34850194, 27.1369º W, 47.8720º N, 13 Jun. 1982. Kotlyar (2011) indicated that the Atlantic population of this species is isolated from the Indian-Pacific region, and the comparative analysis of specimens sampled in different geographical regions would be quite interesting, allowing a reliable species definition.Published as part of Carneiro, Miguel, Martins, Rogélia, Landi, Monica & Costa, Filipe O., 2014, Updated checklist of marine fishes (Chordata: Craniata) from Portugal and the proposed extension of the Portuguese continental shelf, pp. 1-73 in European Journal of Taxonomy 73 on page 42, DOI: 10.5852/ejt.2014.73, http://zenodo.org/record/386651
Galaxy clusters at 0.6 < z < 1.4 in the UKIDSS ultra deep survey early data release
No full textWe present the first cluster catalogue extracted from the UKIRT Infrared Deep Sky Survey (UKIDSS) Early Data Release. The catalogue is created using UKIDSS Ultra Deep Survey infrared J and K data combined with 3.6- and 4.5-μm Spitzer bands and optical BVRi'z' imaging from the Subaru Telescope over 0.5 deg2 in the Subaru XMM–Newton Deep Field. We have created a new cluster detection algorithm, based on the friends-of-friends and Voronoi tessellation methods, which utilizes probability distribution functions derived from a photometric redshift analysis. We employ mock catalogues to understand the selection effects and contamination associated with the algorithm. The cluster catalogue contains 13 clusters at redshifts 0.61 ≤z≤ 1.39 with luminosities 10 L*≲Ltot≲ 50 L* , corresponding to masses 5 × 1013≲Mcluster≲ 3 × 1014 M⊙ for (M/M⊙)/(L/L⊙) = 75 h . The measured sky surface density of ∼10 clusters deg−2 for high-redshift (z= 0.5–1.5) , massive (> 1014 M⊙) clusters is precisely in line with theoretical predictions presented by Kneissl et al
Tierisch Menschliche Geschlechter. Mit Tieren Geschlechter bilden
No full textEbeling KS. Tierisch Menschliche Geschlechter. Mit Tieren Geschlechter bilden. In: Qualbrink A, Pithan A, Wischer M, eds. Geschlechter Bilden. Perspektiven für einen genderbewussten Religionsunterricht. Gütersloh: Gütersloher Verlagshaus; 2011: 50-61
De-Sexing Biology. Zur Vergeschlechtlichungen biologisch-körperlicher Strukturen
No full textEbeling S. De-Sexing Biology. Zur Vergeschlechtlichungen biologisch-körperlicher Strukturen . In: Näser-Lather M, Oldemeier AL, Beck D, eds. Backlash!? Antifeminismus in Wissenschaft, Politik und Gesellschaft. Geschlecht zwischen Vergangenheit und Zukunft. Vol 8. Roßdorf : Ulrike Helmer Verlag; 2019: 149-168
- …
